Kunniamerkkejä ja rakkausarpia

Raskausarvet

Raskausarvet

Kiloja, arpia ja löysää nahkaa. Tuppoina irtoilevia hiuksia ja kiristäviä haavoja. Raskaus jättää äitiin jälkensä – mutta onneksi moni vaiva hellittää ajan kanssa.
Tulostettava versio
Raskausaikana oma peilikuva on usein mieluinen: kerrankin on lupa ihailla kasvavaa vatsaa! Synnytyksen jälkeinen vartalotuntuma on sen sijaan vähemmän hehkeä. Vatsa pömpöttää, rinnat valuvat, alapäätä kolottaa eikä jälkivuotokaan tunnu loppuvan koskaan. Ja kun näistä ongelmista päästään, seuraavana ovatkin vuorossa roikkuva mahanahka, riippurinnat ja irtoavat hiukset.

 

Liioittelua vai karmaiseva totuus? Kuten raskauskin, myös siitä palautuminen on yksilöllistä. Raskauden jälkeiseen vartaloon vaikuttavat äidin ikä, ihotyyppi, perimä, ruokavalio sekä yleiskunto. Palautuminen voi myös vaihdella raskaudesta toiseen.

 

 

Vatsa ja rinnat ruljanssissa

 

Synnytyksen jälkeinen vartalon tutkiskelu kohdistuu herkästi vatsaan: vieläkö se pömpöttää? On normaalia, että vatsa on suuren urakan jälkeen edelleen ”kuin raskaana olevalla”, sillä kohtu on raskaudessa kasvanut monikymmenkertaiseksi. Kohdun supistuminen normaalikokoon kestää aikansa, tavallisimmin neljästä kuuteen viikkoa. Tämän jälkeen vatsanseudun elämään vaikuttavat vielä vatsalihasten ja vatsanpeitteiden palautuminen.

 

Rinnat saavat nekin raskaus-, synnytys- ja imetysaikana varsinaisen vuoristoratakyydin. Raskaudessa rinnat turpoavat jonkin verran, mutta pinkeimmillään ne ovat pari päivää synnytyksen jälkeen maidonnousun yhteydessä. Rintojen koko voi vaihdella raskauden jälkeen vielä useita kuppikokoja - ei siis ihme, että rintojen ulkonäkö ei tämän hulinan jäljiltä ole enää sama kuin teinivuosina. Imetys vaikuttaa rintojen muotoon, toisilla enemmän, toisilla vähemmän.

 

 

Hormonimuutokset hiusten ja ihon kiusana

 

Raskausaikana hiukset voivat yleensä hyvin, mutta synnytyksen jälkeen hiuksia voi irrota runsaastikin. Hiusten putoamisen aiheuttaa synnytyksen jälkeen vähentynyt elimistön estrogeenin eritys. Hiustenlähtö on kuitenkin tilapäistä – pahimmillaan se on kolmisen kuukautta synnytyksestä ja loppuu yleensä muutaman kuukauden kuluessa.

 

Hormonimuutokset voivat tuoda mukanaan myös ihopulmia. Odotusajan kaunis ihon hehku saattaa vaihtua rutikuivaan ihoon tai jopa akneen, mutta kuten hiustenlähtökin, myös iho-ongelmat ovat yleensä tilapäisiä.

 

 

Muistoiksi raitoja ja arpia

 

Valtaosa raskauden kokeneista saa ihon venymisestä muistoksi raskausarpia. Arpia voi tulla vatsaan, rintoihin, reisiin, pakaroihin ja selkään. Arpien syntyyn vaikuttaa ennen muuta geneettinen perimä sekä se, kuinka nopealla tahdilla iho raskaudessa venyy. Arvet ovat syviä, ihon kerrokset läpäiseviä sidekudosvaurioita, eikä niiden poistoon ole vielä keksitty mitään täydellisesti toimivaa konstia. Ajan myötä raskausarvet kuitenkin vaalenevat tummanpunaisista ja violeteista haaleammiksi ja huomaamattomammiksi.

 

Synnytyksen myötä osa naisista saa vartaloonsa merkiksi myös muita arpia. Keisarileikkauksella synnyttäneiden sektiohaava on 15-20 cm pitkä ja sen paraneminen kestää useita viikkoja. Suunnitellussa sektiossa viilto tehdään vatsaan yleensä poikittain bikinirajan tuntumaan, hätäsektiossa puolestaan pystysuuntaan navasta alaspäin. Sektiohaavasta jäävä arpi vaalenee sekin ajan mittaan, mutta arpi voi pysyä tunnottomana vuosia.

 

Välilihan leikkauksesta eli episiotomiasta tuleva haava on muutaman sentin pituinen. Tuore haava on infektioherkkä ja hankaloittaa usein istumista. Haavan paranemista voi edistää suihkuttelulla ja ilmakylvyillä.

 

 

Kilot pois pikkuhiljaa

 

Raskausaikana paino nousee keskimäärin 10-15 kiloa. Synnytyssalissa kiloja karisee vauvan, istukan ja lapsiveden painon verran. Loppukilot lähtevät yksilöllisesti, ja entisiin mittoihin paluun resepti on mikäs muukaan kuin vanha tuttu: terveellinen ruokavalio ja liikunta.

 

Liian rankkaa liikuntaa tulisi kuitenkin välttää heti synnytyksen jälkeen. Nivelet ovat raskauden jäljiltä vielä löysät, joten juokseminen ja hyppiminen eivät ole parhaita vaihtoehtoja. Uintia puolestaan ei suositella tulehdusriskin vuoksi niin kauan kuin jälkivuotoa kestää.

 

Raju syömisen vähentäminen ei sekään ole suositeltavaa heti vauvan saannin jälkeen. Tuore äiti tarvitsee riittävästi ruuasta saamaansa energiaa vauvan hoitoon. Imettävillä äideillä ravinnon monipuolisuus ja riittävä energiamäärä ovat tärkeitä tietenkin myös maidontulon vuoksi.

 

 

Kengät ja kakkulat vaihtoon?

 

Raskaus vaikuttaa usein myös jalkoihin: kuormittuneet nivelsiteet ja turvotus madaltavat jalkaa ja muuttavat sen asentoa. Moni odottaja joutuukin vaihtamaan kenkänsä numeroa tai paria suurempiin. Synnytyksen jälkeen turvotus laskee, mutta vanhat kengät eivät välttämättä heti mahdu jalkaan. Ennen kenkävaraston täydellistä uusimista kannattaa kuitenkin odottaa – jalat voivat palautua raskautta edeltävään kokoon, vaikka jalkaholvi pysyisikin aiempaa matalampana.

 

Raskausaikana ja vielä sen jälkeenkin näkökyky saattaa olla heikentynyt. Tämä on usein kuitenkin tilapäistä, ja näkö voi hyvin palautua ennalleen hormonitasapainon normalisoituessa. Yleensä optikot suosittelevatkin silmälasien hankkimista tai päivittämistä vasta muutaman kuukauden kuluttua synnytyksestä.

 

 

Aikaa ja armoa

 

Vartalon muutoksiin ja palautumiseen kannattaa suhtautua kärsivällisesti ja lempeästi. Vaikka mieli tekisi olla Hollywood-tyyliin entisissä mitoissa kuukausi synnytyksen jälkeen, on parasta kuitenkin kuunnella kehoaan ja antaa itselleen aikaa. Peli ei ole suinkaan lopullisesti menetetty, vaikka peilikuva ei heti imartelisikaan.

 

Pahimmassa ulkonäkötuskassa voi auttaa myös ajattelutavan muutos: näe raskausarvet rakkausarpina, sektiohaava kunniamerkkinä, venähtäneet rinnat vauvaa ruokkineena ravinnonlähteenä. Ole ylpeä vartalostasi – onhan se tehnyt valtavan työn saattamalla uuden ihmisen maailmaan.

 

 

Teksti: Hanna Brockman
Kuva: iStockphoto.com

 

Lähteet:

 

BabyCenter
Easy Baby Life
Verkkoklinikka

 

Lue myös:

 

Kurvit kohdilleen raskauden jälkeen

Apua, hiukset lähtevät!

Synnyttänyt syynissä

Miten eroon maharöllykästä

Hävytön häpy

ILMOITUS

Etusivulla nyt


Lähetä kommentti
 
merkkiä jäljellä
Kommentteja yhteensä: 5
Arvista...
Kirjoittaja Minä 27.02.2011
Minäkin rasvasin mahaani ja rintoja ja muitakin paikkoja koko raskausajan, mutta silti niitä tuli. Kyllä se vaan on todettava, ettei perimälleen voi mitään. Jos niitä arpia on tullakseen, niin kyllä niitä sitten tulee. Imetyksen jälkeen olen lähinnä surullinen olemattomasta rintavarustuksesta. Tissit eivät olleet isot ennen raskautta, mutta nyt ne ovat vielä pienemmät nahkarukkaset :(. Kyllä ulkonäkö on tänä päivänä niin pinnalle nostettu asia, etten tiedä ketään joka oikeesti ajattelisi arvistaan että ihanaa, että mulla on nää...
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
Raskausarpia voi välttää..
Kirjoittaja Micaela 01.02.2011
Itse säästyin raskausarvilta, ei tullut ensimmäistäkään. On erittäin tärkeää rasvata kasvavaa vatsaa päivittäin, sekä muitakin kehon osia, jotka joutuvat venymään. Itse käytin joka ilta apteekista saatavaa Ceridal öljyä ja hyvin toimi =).

Kahdessa viikossa olin takaisin lähtöpainossani, turvotus laskenut, että sain sormukset laitettua takaisin. Parin kuukauden jälkeen pieni möhis ja löysä nahka kadonnut. Omaa maitoa ei koskaan ruvennut tulemaan, joten rinnatkin säilyi ennallaan. Poikani nyt 3,5kk.Ainoa näkyvä jälki raskaudesta on välilihan leikkauksen arpi.

Pikaisesta palautumisesta saan kiittää loistavia geenejä ja Ceridal-öljyä, vaunulenkkejä ja hyötyliikuntaa. Olin töissä loppuun asti. Seisomatyö. Ja vielä pitkän työpäivän päälle kävin tunnin lenkillä koiran kanssa. Vaikka ei olisi jaksanut ja joka paikkaa kolotti. Mut siitä oli suuri apu synnytyksen jälkeen.

Ihon rasvaaminen, hyvä ruokavalio ja liikunta. Näillä selviää jo pitkälle!
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
löysänahkainen ja tiikerinraidallinen
Kirjoittaja lucky87 30.01.2011
itsellle tuli melkoiset arvet navan ympäristöön ja kyllä tuntuu että vaikka kuinka saisin itseni laihdutettua takaisin ja jopa enemmänkin en enää koskaa bikineissä kehtais olla... ja muutenkin muutkin ulkoiset ja päänsisällä tapahtuneet muutokset hämmentää ja laskee mielialaa mutta kun katson omaa poikaa niin heti mieli ala kohoaa <3 :D toivon että hieman arvet vaalenis ja muutenkin palautuisin entiselleen joka puolelta ja ehkä olen synnytyksessä saanut uutta voimaa ja motivaatiota kuntoilla itseni entistä parempaan kuntoon :D onhan mulla nyt oma lenkki seura joka ei sano vielä ettei jaksa lähteä mukaan :D
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
Arveton
Kirjoittaja Anni-Domini 14.03.2010
Harvoin nuori äiti mieltää arvet kuniamerkeiksi. Niitä hävetään jo siksi kun kanssaihmiset pitävät niitä rumina.

Itse olen onneksi noilta säästynyt, mutta heille joilla on arpia, olen koittanut vain tsempata, etteivät ne nyt nin hirveitä ole.
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
roikkumaha
Kirjoittaja Zep 06.03.2010
Hyvä kirjotus. Onhan tuota tullu taisteltua noiden asioiden kanssa jo jonkin aikaa..:)
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti

 

 



Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.