Mitä naisen elimistössä tapahtuu, kun vauva on syntynyt? Siinä missä raskaana oleva nainen sai tottua muuttuvaan kehoonsa hitaasti, synnytyksen jälkeiset muutokset tapahtuvat tuntien, päivien ja viikkojen aikajänteellä. Varaudu siis todelliseen muutosten vuoristorataan.

Julkaistu 8.1.2013

Synnytyksen jälkeen kehossa tapahtuu muutoksia ennennäkemättömän nopealla vauhdilla. Luvassa on heittelehtiviä hormoneita sekä koko kirjo elimistön eritteitä: verta, hikeä, kyyneleitä – ja maitoa.

Jälkeisvaiheessa kohtu supistuu

Jälkeisvaihe alkaa heti lapsen synnyttyä. Tällöin kohdussa on vielä niin sanotut jälkeiset: istukka: napanuora ja kalvot.

Istukka syntyy yleensä tunnin kuluessa vauvan syntymästä. Jälkeisvaiheeseen liittyy jonkin verran verenvuotoa, tavallisesti äiti menettää 100-500 millilitraa verta. Kätilö tarkkailee verenvuodon määrää ja kohdun supistumista. Tarvittaessa kätilö auttaa istukan syntymistä ja kohdun supistumista painamalla äidin vatsan päältä kohtua.

Repeämät ommellaan

Kun istukka on syntynyt ja verenvuoto on hallinnassa, kätilö tarkistaa, onko syntynyt ompelua vaativia repeämiä. Tavallisesti repeämät ovat joko 1. tai 2. luokan lievempiä repeämiä, jotka eivät vaadi lääkärin hoitoa, vaan kätilö voi ommella haavat.

Ompelu tehdään puudutuksessa. Ompelu saattaa kuitenkin tuntua epämukavalta, koska ommeltava alue on herkkä ja usein mustelmilla. Ompelu tuntuu monesta pakolliselta pahalta, mutta se on tärkeää synnytyksen viimeistelyssä.

Ompeleet parantuvat itsestään

Ompeleet sulavat itsestään, joten niiden poisottamista ei tarvitse huolehtia. Koska alue on verevää, tapahtuu paraneminen yleensä hyvin nopeasti. Viikon–kahden kuluttua haavat ovat tavallisesti jo parantuneet. Hyvä hygienia ja haavan suihkuttelu edesauttaa paranemista.

Jos äiti on saanut syvempiä repeämiä, on ommel eri tyyppisiä lankaa, jonka sulaminen kestää kauemmin. Myös toipumisaika on tällöin pidempi. 3. ja 4. asteen repeämien toipumista seurataankin tarkemmin ja äiti käy lääkärintarkastuksessa.

Jälkivuoto kestää viikkoja

Ensimmäisinä päivinä vuotoa tulee runsaasti, ja synnytyssairaalassa on isoja siteitä alkupäivien voimakasta vuotoa varten. Jälkivuoto kestää kaikkiaan yleensä neljästä kuuteen viikkoon.

Ensimmäiset 7-10 päivää on vuoto on verenpunaista, sitten se muuttuu rusehtavaksi ja vuodon määrä vähenee. Muutaman ensimmäisen päivän ajan vuodon seassa voi olla pieniä verihyytymiä. Jälkivuodon ajan sidettä tulee vaihtaa usein. Alapäätä voi pestä lämpimällä vedellä ilman saippuaa.

Tarkkaile jälkivuotoa

Vuodon määrää ja väriä kannattaa tarkkailla. Jos veri on tuoretta ja vuoto runsasta vielä kahden viikon kuluttua synnytyksestä, on hyvä soittaa neuvolaan tai sairaalaan. Pitkittynyt runsas vuoto voi olla merkki siitä, että kohtuun on jäänyt istukasta jäämiä. Myös alavatsakipu, kuume ja vuodon voimakas haju ovat oireita, jotka viittaavat tulehdukseen. Tällöin on syytä hakeutua lääkäriin.

Maidonnousu sattuu

Ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen myös rinnoissa tapahtuu paljon. Tavallisesti kolme tai neljä päivää synnytyksen jälkeen maidonnousu rintoihin on kiivaimmillaan. Monet äidit tuntevat tällöin rinnoissa kovaa turvotusta ja kuumotusta. Pinkeät, isot, maitoa täynnä olevat rinnat voivat olla todella epämiellyttävän ja kipeän tuntuiset.

Turvotukseen voi käyttää apuna esimerkiksi lämpimiä pyyhkeitä ennen imetystä. Tärkeintä on imettää vauvaa usein. Imetysten välillä turvotusta voi helpottaa kylmillä kääreillä tai murskatuilla kaalinlehdillä.

Liivinsuojista apua

Maitotulvaan saa apua liivinsuojista, mutta niitä tulee muistaa vaihtaa usein, jotta rinnat eivät saa kylmää ja etteivät bakteerit pääse leviämään.

Maidontuotannon käynnistyminen etenee yksilöllisesti. Ensisynnyttäjien lisäksi naisilla, joille on tehty keisarileikkaus tai joilla on ollut runsasta verenvuotoa synnytyksen jälkeen, saattaa maidontuotanto käynnistyä hieman hitaammin.

Hiki haisee

Tuore äiti myös hikoilee tavallista enemmän. Voimakas hikoilu voi tulla monelle yllätyksenä, hikivana rintojen alla tai hikiläntit kainaloissa tuntuvat epämiellyttäville. Runsas hikoilu on kuitenkin täysin normaalia.

Monet hikoilevat paljon varsinkin yöllä. Syynä hikoiluun on elimistön muuttunut hormonitasapaino. Lisäksi elimistö yrittää päästä eroon ylimääräisestä nesteestä, jota on kertynyt kehoon raskauden aikana.

On tärkeää muistaa juoda runsaasti, koska elimistö menettää nyt paljon nesteitä ­– verta, hikeä ja kyyneleitä, kirjaimellisesti. Ja maitoa!

Alapää hellänä

Ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen monien mielestä alapää tuntuu kipeältä ja turvonneelta. Jotkut äidit käyttävät vauvan sairaalasänkyä eräänlaisena rollaattorina kävellessään.

Joidenkin mielestä istuminen on niin tuskallista, että he eivät pysty imettämään vauvaa istualtaan, vaan menevät mieluummin makuulle. Tämä koskee erityisesti niitä, joilta on ommeltu repeämiä.

Jälisupistukset yllättävät

Supistukset jatkuvat vielä synnytyksen jälkeen jälkisupistuksina. Jälkisupistukset tuntuvat samoilta kuin pienet supistukset, ja ne tulevat useimmiten imetyksen aikana. Tämä johtuu siitä, että sama hormoni, joka saa maidon virtaamaan, aiheuttaa myös kohdun supistelua.

Hyvä vinkki on tyhjentää virtsarakko usein, maata vatsallaan ja käyttää kuumavesipulloa kipua lieventämään. Jos kipu on kovaa, on mahdollista ottaa kipulääkkeitä. Jälkisupistukset ovat yleensä kivuliaampia uudelleensynnyttäjillä.

Itku tulee herkästi

Tuore äiti vuodattaa muiden kehon nesteiden ohella usein myös kyyneliä. Äitiys on alkutaipaleella herkkää virittäytymistä: pitää ymmärtää lapsen tarpeita, olla vastaaottavainen ja vuorovaikutuksellinen, luoda lapseen suhdetta. Moni tuore äiti on herkistyneessä ja väsyneessä tilassa, ja itku tulee äidiltäkin usein, esimerkiksi silloin kun vauva itkee.

On tärkeää antaa itselleen aikaa ja lupa olla herkkä. Itkuherkkyys on normaalia, se on osa suurta lapsen myötä tullutta mullistusta.

Paluu normaaliin – vaan ei entiseen

Raskaus ja synnytys jättävät jälkensä vartaloon. Vain harvat äidit solahtavat vanhoihin farkkuihin heti synnytettyään – eikä se ole tarkoituskaan.

Tästä huolimatta huomio usein keskittyy äidin kehoon: miltä se näyttää synnytyksen jälkeen. Jotkut pelkäävät, että he eivät enää koskaan näytä omalta itseltään​​, mutta valtaosa palautuu hyvin muutaman kuukauden kuluessa.

Löysä vatsanahka palautuu hitaasti

Vatsa on usein näkyvin todiste siitä, mitä on tapahtunut. Viikko synnytyksen jälkeen kohtu on vielä kooltaan jalkapallon kokoinen, joten parasta valita löysät housut kotiutumisvaatteiksi.

Parin kolmen viikon kuluttua kohtu ei enää tunnu vatsan päältä. Kuuden viikon kuluttua sipulin muotoinen kohtu palaa normaaliksi ja painaa enää 60-70 grammaa. Vertailun vuoksi: loppuraskaudessa kohtu painoi kilon.

Armahda vatsalihaksia

Vatsan lihakset ovat kuitenkin yhä veltot, mutta on tärkeää malttaa mielensä niiden kuntoutumista odotellessaan. Vatsalihakset ovat erkautuneet toisistaan kasvavan raskausvatsan tieltä, eikä niitä saa missään nimessä laittaa heti rääkkiin. Liian aikainen rasitus altistaa kohdunlaskeumalle!

Niin kauan kuin vatsalihasten välissä tuntuu parin sormen mentävä kolo, on tärkeää antaa kehosi palautua rauhassa. Voit pyytää neuvolan terveydenhoitajaa tunnustelemaan lihaksiasi, jos olet asiasta epävarma. Vasta kun vatsalihakset ovat palautuneet yhteen, voit aloittaa lihasharjoittelun – varovasti!

Keskity lantionpohjalihaksiin

Tärkein treenin kohde synnytyksen jälkeen on  pintaa syvemmällä. Lantionpohjalihakset ovat olleet raskauden ja synnytyksen aikana kovilla, lihaksista on tullut löysempiä, ja niitä kannattaa harjoittaa kuntoon.

Harjoitukset ovat tärkeä investointi omaan terveyteen pitkällä aikavälillä. Hyvässä kunnossa olevat lantionpohjalihakset vähentävät muun muassa inkontinenssia ja vaikuttavat myös seksielämään.

Juttua varten on haastateltu kätilö Ragna T. Larsenia.

 

Tee testi: Pelottaako synnytys? Testaa pelkojesi laatu synnytyspelkotestillä! 

 

Mitä mieltä olet artikkelista?