Raskaus huipentuu synnytykseen, ja kova työ on viimein uurastettu. Huh! Mutta todellisuudessa kaikki ei vielä olekaan ohi: edessä on kehon toipuminen koettelemuksesta. Mitä naisen elimistössä tapahtuu, kun vauva on syntynyt?

Raskaus muuttaa naisen kehoa vähitellen. Odottaja saa runsaasti aikaa sopeutua muutoksiin vartalossaan. Synnytyksen jälkeen tilanne on toinen: kehossa tapahtuu yhdellä rysäyksellä paljon. Luvassa on paitsi hormonihuuruja, myös koko kirjo elimistön eritteitä: verta, hikeä, kyyneleitä – ja maitoa.

Tee testi: Pelottaako synnytys? Testaa pelkojesi laatu synnytyspelkotestillä! 

Jälkeisvaiheessa kohtu supistuu

Jälkeisvaihe alkaa lapsen synnyttyä. Tällöin kohdussa on vielä niin sanotut jälkeiset: istukka: napanuora ja kalvot. Istukka syntyy yleensä tunnin kuluessa vauvan syntymästä. Jälkeisvaiheeseen liittyy jonkin verran verenvuotoa, tavallisesti äiti menettää 100-500 millilitraa verta. Kätilö tarkkailee verenvuodon määrää ja kohdun supistumista. Tarvittaessa kätilö auttaa istukan syntymistä ja kohdun supistumista painamalla äidin vatsan päältä kohtua.

Repeämät ommellaan


Kun istukka on syntynyt ja verenvuoto on hallinnassa, kätilö tarkistaa, onko syntynyt ompelua vaativia repeämiä. Tavallisesti repeämät ovat joko 1. tai 2. luokan lievempiä repeämiä, jotka eivät vaadi lääkärin hoitoa, vaan kätilö voi ommella haavat.




Ompelu tehdään puudutuksessa. Ompelu saattaa kuitenkin tuntua epämukavalta, koska ommeltava alue on herkkä ja usein mustelmilla. Ompelu tuntuu monesta pakolliselta pahalta, mutta se on tärkeää synnytyksen viimeistelyssä.


Ompeleet sulavat itsestään, joten niiden poisottamista ei tarvitse huolehtia. Koska alue on verevää, tapahtuu paraneminen yleensä hyvin nopeasti. Viikon–kahden kuluttua haavat ovat tavallisesti jo parantuneet. Hyvä hygienia ja haavan suihkuttelu edesauttaa paranemista.


Jos äiti on saanut syvempiä repeämiä, on ommel eri tyyppisiä lankaa, joka kestää kauemmin sulaa. Myös toipumisaika on tällöin pidempi. 3. ja 4. asteen repeämien toipumista seurataankin tarkemmin ja äiti käy lääkärintarkastuksessa.


Jälkivuoto kestää viikkoja


Ensimmäisinä päivinä vuotoa tulee runsaasti, ja synnytyssairaalassa on isoja siteitä alkupäivien voimakasta vuotoa varten. Jälkivuoto kestää kaikkiaan yleensä neljästä kuuteen viikkoon. Ensimmäiset 7-10 päivää on vuoto on veren punaista, sitten se muuttuu rusehtavaksi ja vuodon määrä vähenee. Muutaman ensimmäisen päivän ajan vuodon seassa voi olla pieniä verihyytymiä. Jälkivuodon ajan sidettä tulee vaihtaa usein. Alapäätä voi pestä lämpimällä vedellä ilman saippuaa.



Vuodon määrää ja väriä kannattaa tarkkailla. Jos veri on tuoretta ja vuoto runsasta vielä kahden viikon kuluttua synnytyksestä, on hyvä soittaa neuvolaan tai sairaalaan. Pitkittynyt runsas vuoto voi olla merkki siitä, että kohtuun on jäänyt istukasta jäämiä. Myös alavatsakipu, kuume ja vuodon voimakas haju ovat oireita, jotka viittaavat tulehdukseen. Tällöin on syytä hakeutua lääkäriin.


Maitoa tulvii


Ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen myös rinnoissa tapahtuu paljon. Tavallisesti kolme tai neljä päivää synnytyksen jälkeen maidonnousu rintoihin on kiivaimmillaan. Monet äidit tuntevat tällöin rinnoissa kovaa turvotusta ja kuumotusta. Pinkeät, isot, maitoa täynnä olevat rinnat voivat olla todella epämiellyttävän ja kipeän tuntuiset.

Turvotukseen voi käyttää apuna esimerkiksi lämpimiä pyyhkeitä ennen imetystä. Tärkeintä on imettää vauvaa usein. Imetysten välillä turvotusta voi helpottaa kylmillä kääreillä.



Maitotulvaan saa apua liivinsuojista, mutta niitä tulee muistaa vaihtaa usein, jotta rinnat eivät saa kylmää ja etteivät bakteerit pääse leviämään.


Maidontuotannon käynnistyminen etenee yksilöllisesti. Ensisynnyttäjien lisäksi naisilla, joille on tehty keisarileikkaus tai joilla on ollut runsasta verenvuotoa synnytyksen jälkeen, saattaa maidontuotanto käynnistyä hieman hitaammin.


Hiki lentää


Tuore äiti myös hikoilee tavallista enemmän. Voimakas hikoilu voi tulla monelle yllätyksenä, hikivana rintojen alla tai hikiläntit kainaloissa tuntuvat epämiellyttäville. Runsas hikoilu on kuitenkin täysin normaalia.


Monet hikoilevat paljon varsinkin yöllä. Syynä hikoiluun on elimistön muuttunut hormonitasapaino. Lisäksi elimistö yrittää päästä eroon ylimääräisestä nesteestä, jota on kertynyt kehoon raskauden aikana.

On tärkeää muistaa juoda runsaasti, koska elimistö menettää nyt paljon nesteitä ­– verta, hikeä ja kyyneleitä, kirjaimellisesti. Ja maitoa!



Jälkisupistuksia ja hellä alapää


Ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen monien mielestä alapää tuntuu kipeältä ja turvonneelta. Jotkut äidit käyttävät vauvan sairaalasänkyä eräänlaisena rollaattorina kävellessään. Joidenkin mielestä istuminen on niin tuskallista, että he eivät pysty imettämään vauvaa istualtaan, vaan menevät mieluummin makuulle. Tämä koskee erityisesti niitä, joilta on ommeltu repeämiä. 



Supistukset jatkuvat vielä synnytyksen jälkeen jälkisupistuksina. Jälkisupistukset tuntuvat samoilta kuin pienet supistukset, ja ne tulevat useimmiten imetyksen aikana. Tämä johtuu siitä, että sama hormoni, joka saa maidon virtaamaan,  aiheuttaa myös kohdun supistelua. 

Hyvä vinkki on tyhjentää virtsarakko usein, maata vatsallaan ja käyttää kuumavesipulloa kipua lieventämään. Jos kipu on kovaa, on mahdollista ottaa kipulääkkeitä. Jälkisupistukset ovat yleensä kivuliaampia uudelleensynnyttäjillä.


Kyyneleet valuvat


Tuore äiti vuodattaa muiden kehon nesteiden ohella usein myös kyyneliä. Äitiys on alkutaipaleella herkkää virittäytymistä: pitää ymmärtää lapsen tarpeita, olla vastaaottavainen ja vuorovaikutuksellinen, luoda lapseen suhdetta. Moni tuore äiti on herkistyneessä ja väsyneessä tilassa, ja itku tulee äidiltäkin usein, esimerkiksi silloin kun vauva itkee.


On tärkeää antaa itselleen aikaa ja lupa olla herkkä. Itkuherkkyys on normaalia, se on osa suurta lapsen myötä tullutta mullistusta.


Paluu normaaliin


Raskaus ja synnytys jättävät jälkensä vartaloon. Vain harvat äidit solahtavat vanhoihin farkkuihin heti synnytettyään – eikä se ole tarkoituskaan.


Tästä huolimatta huomio usein keskittyy äidin kehoon: miltä se näyttää synnytyksen jälkeen. Jotkut pelkäävät, että he eivät enää koskaan näytä omalta itseltään​​, mutta valtaosa palautuu hyvin muutaman kuukauden kuluessa.



Vatsa on usein näkyvin todiste siitä, mitä on tapahtunut. Ensimmäisen viikon synnytyksen jälkeen kohtu on vielä kooltaan jalkapallo. Mutta parin kolmen viikon kuluttua kohtu ei enää tunnu vatsan päältä. Kuuden viikon kuluttua sipulin muotoinen kohtu palaa normaaliksi ja painaa enää 60-70 grammaa. Vertailun vuoksi: loppuraskaudessa kohtu painoi kilon.

Vatsan lihakset ovat kuitenkin yhä veltot, ja niitä on treenattava, jos mielii vatsan palautuvan. Tärkein treenin kohde synnytyksen jälkeen on kuitenkin pintaa syvemmällä. Lantionpohjalihakset ovat olleet raskauden ja synnytyksen aikana kovilla, lihaksista on tullut löysempiä, ja niitä pitää harjoittaa kuntoon. Harjoitukset ovat tärkeä investointi omaan terveyteen pitkällä aikavälillä. Hyvässä kunnossa olevat lantionpohjalihakset vähentävät muun muassa inkontinenssia ja vaikuttavat myös seksielämään.


Kuinka kehosi palautui synnytyksen jälkeen? Lue kokemuksia ja jaa omasi: Kropan palautuminen synnytyksen jälkeen


Juttua varten on haastateltu kätilö Ragna T. Larsenia.


 


Mitä mieltä olet artikkelista?