Raskausaika on onnea ja iloa, mutta myös huolta ja murhetta: Sujuuko raskaus niin kuin pitääkin vai onko jokin menossa pieleen?

Julkaistu 14.5.2008

Huolestuminen raskauden sujumisesta ja sikiön hyvinvoinnista on luonnollista. Muista kuitenkin, että huolia ei tarvitse lakaista maton alle vain siksi, että ne kuuluvat asiaan vaan voit aina ottaa yhteyttä äitiysneuvolaan tai lääkäriin, jos pelkäät, että kaikki ole niin kuin pitää.

Turhia yhteydenottoja ei ole, koska aiheeton huoli karisee asiantuntijan juttusilla ja toisaalta todelliseen ongelmaan päästään puuttumaan sitä pikemmin, mitä aikaisemmin se todetaan.

Lue myös: Terveisiä mahasta!

Testaa raskausajan riskisi – oletko hyvä koti sikiölle?

Verinen tiputtelu tai vuoto

Tiputtelu raskauden alussa ja jopa kuukautisten kaltainen (joskin tavallisesti kuukautisia niukempi) vuoto ei ole harvinaista. Toisella ja kolmannellakin raskauskolmanneksella pieni tiputtelu esimerkiksi yhdynnän jälkeen ei välttämättä merkitse mitään sen kummempaa, mutta siitä kannattaa kuitenkin mainita.

Tiputtelun takana voi olla useita syitä. Esimerkiksi istukan kanssa voi olla ongelmia. Istukka saattaa sijaita edessä, synnytyskanavan esteenä tai se saattaa alkaa irrota ennen aikojaan. Kohtu saattaa tällöin tuntua kireältä ja kosketusaralta ja äkillinen vuoto ja kivut ovat yleisiä.

Uhkaava keskenmeno oireilee verenvuotona ja kohdun seudun kipuiluna. Ole yhteydessä lääkäriin, sillä ultran avulla voidaan selvittää, onko kaikki hyvin. Keskenmenon riski pienenee selvästi ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen, mutta niitä tapahtuu myös myöhemmissä raskauden vaiheissa.

Käynnistyneessä keskenmenossa verenvuoto on runsasta ja kohdunkaula on avautunut. Kipu on usein aaltoilevaa. Jos näin käy, ole välittömästi yhteydessä sairaalaan.

Lue myös: Miksi kohtu hylkää sikiön?

Miten oikeat supistukset ja ennakoivat supistukset eroavat toisistaan?

Ennakoivia supistuksia (Braxton Hicks) useimmat kokevat noin 20. raskausviikosta lähtien. Ne alkavat vatsan yläosasta, siirtyvät sieltä alaspäin ja hellittävät sitten. Tavallisesti ennakoivat supistukset kestävät puolisen minuuttia kerrallaan, mutta voivat joskus jatkua vähän pitempääkin. Ennakoivat supistukset eivät ole oikeita supistuksia, mutta jos et ole aiemmin kokenut oikeita supistuksia, eroa voi olla vaikea tunnistaa.

Näin tunnistat ennakoivat supistukset:

– Ne menevät yleensä nopeasti ohi.
– Ne tuntuvat erilaisilta tai häviävät kokonaan, jos vaihdat asentoa.
– Ne eivät ole säännöllisiä.
– Ne eivät tule aaltoina.
– Ne eivät yleensä voimistu.

Sanotaan, että jos pystyt nukahtamaan supistusten aikana, kysymyksessä eivät ole oikeat supistukset. Jos supistukset alettuaan voimistuvat, jatkuvat pitkään ja jos niitä seuraa selkä-, vatsa- tai lantiokipuja, kyseessä voivat olla oikeat supistukset. Ota tällaisessa tilanteessa heti yhteyttä lääkäriin.

Lue myös: Miten synnytys alkaa?

Lapsiveden tiputtelu

Jos huomaat tiputtelevasi lapsivettä, ole yhteydessä lääkäriin. Lääkärissä voidaan todeta, onko kysymyksessä todella lapsivesi. On melko tavallista, että myös vaginan eritteen määrä lisääntyy raskausaikana. Virtsankarkailukin on mahdollista. Jos kyseessä on lapsivesi, mutta jos vuoto on vähäistä eikä uhkaa sikiön terveyttä, raskaus voi hyvinkin jatkua normaalisti laskettuun aikaan saakka.

Lue myös: Ennenaikaiset synnytykset saattavat lisääntyä lämmössä

Miten lapsiveden menon tunnistaa?

Lapsiveden meno tapahtuu, kun kalvoihin joiden sisällä sikiö on, tulee repeytymiä. Joskus lapsivedet tulevat kerralla, ja silloin tuskin on epäilystäkään, mistä on kyse. Joskus se taas saattaa valua tipoittain. Normaali määrä lapsivettä on hieman litran molemmin puolin ja sitä kehittyy koko ajan lisää, myös synnytyksen aikana.

Lapsivesi on kirkasta, siinä voi olla valkoisia hippusia ja se tuoksuu hieman makealta. Jos lapsivesi menee, ota yhteyttä synnytysosastolle, vaikka et vielä tuntisikaan supistuksia.

Ennenaikaiseksi synnytys lasketaan silloin, jos se tapahtuu ennen 37. raskausviikon loppua.

Lue myös: Pissasinko housuun?

Liikkuuko sikiö liian vähän?

Sikiö ei liiku samalla tavalla joka päivä eikä ole aina yhtä aktiivinen, mutta jonkinlainen rytmi sikiöllä voi hyvinkin olla (saattaa esimerkiksi nukkua äidin ollessa liikkeessä ja herätä liikkeen loputtua).

Jos et ole tuntenut sikiön liikkeitä vähään aikaan, juo vaikka lasi mehua tai töytäise vatsaasi ja odota sikiön reaktiota. Jos et onnistu saamaan kontaktia sikiöön ja jos asia alkaa huolestuttaa, ota yhteyttä lääkäriin.

Muista olla vertaamatta oman lapsesi liikkeitä muihin, sillä sikiön liikkeiden tunteminen ja tuntemusten voimakkuus riippuu myös sikiön asennosta ja sijainnista kohdussa.

Lue myös: Mitä jos jokin menee pieleen?

Raskausmyrkytyksen oireet

Raskausmyrkytyksiä esiintyy 5–10 prosentissa kaikista raskauksista. Tyypillisiä oireita ovat korkea verenpaine, jyrkkä painonnousu ja päänsärky. Hoitamattomana vaiva voi heikentää istukan toimintaa.

Sairauden perusta muodostuu jo kun istukka kehittyy, mutta oireet ilmenevät 20. viikon jälkeen ja raskausmyrkytyksen mahdollisuus on suurempi, mitä lähemmäs laskettua aikaa tullaan.

Lue myös: Tunnista raskausmyrkytys

Raskausajan diabetes

Yleensä raskausajan diabetes on ns. 2-tyypin diabetes, jossa elimistössä oleva insuliinin teho on heikko ja toisaalta elimistö ei myöskään tuota sitä tarpeeksi. Tavallisia raskausajan diabeteksen oireita ovat huono olo, jano, jatkuva pissahätä ja päänsärky.

Äiti toipuu diabeteksesta synnytyksen jälkeen, mutta tilannetta on seurattava. On huolehdittava, että kilot pysyvät aisoissa. Myös verenpainetta on tarkkailtava.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliPerhevapaalta takaisin töihin
Seuraava artikkeliSikiön ultraäänitutkimukset
JAA