Lievästi kehitysvammaisten aikuisten lapsihaaveiden toteutumiselle ei ole mitään lääketieteellistä estettä. Kuitenkin harva lievästikään kehitysvammainen perustaa perhettä. Haave vanhemmuudesta saattaa silti elää sydämessä.

Viimeksi päivitetty 2.5.2016

Suomessa on joitain tapauksia, joissa lievästi kehitysvammainen hankkii lapsen. Useimmiten näissä tapauksissa toinen puoliso ei ole kehitysvammainen.


 

 


”Ei ole lakisäätelyä, joka estäisi kehitysvammaisen raskauden. Lasten kasvattaminen on kuitenkin niin iso juttu, että minulle ei tule mieleen tapausta, jossa äiti olisi kyennyt huolehtimaan lapsistaan. Usein esimerkiksi mummo ottaa sitten lapsista vastuun”, kehitysvammalääketieteen dosentti Maria Arvio sanoo.

Kehitysvammaisia vanhempia on todella vähän. Syitä pieneen määrään vaikea sanoa: kattava ehkäisy tai ylipäätänsä parisuhteiden harvinaisuus saattaa selittää asiaa.

”Kehitysvammaiset tytöt eivät välttämättä osaa hoitaa itse kuukautisiaan. Siksi heillä käytetään kuukautisten estoon liittyvää hormonaalista ehkäisyä”, Arvio sanoo.

Lapsen kaipuu elää myös kehitysvammaisissa

Kehitysvammaisella voi olla todella vahva suruprosessi liittyen menetettyyn vanhemmuuteen.

”Muistan menneiltä vuosilta yhden viehättävän naisen, joka suri sitä, että hänet oli sterilisoitu. Nämä voivat olla erittäin kovia paloja ja aiheuttaa valtavaa surua. Hän ei oikeastaan koskaan päässyt käsittelemään asiaa itse”, Kehitysvammaliiton kouluttaja Niina Sillanpää kertoo.

Sterilisaatio oli tehty vapaaehtoisuuden nimissä.

”Mitä sitten tällainen vapaaehtoisuus tarkoittaa”, Sillanpää jää pohtimaan.

Nuoren kehitysvammaisen voi olla haastavaa vastustaa lääkärin ja vanhempien ohjeistusta.

Parisuhde ja seksi haasteena

Maria Arvion mukaan monella kehitysvammaisella ei ole samanlaista tarvetta kehittää romanttisia parisuhteita kuin muilla nuorilla.

”Tuntuu, ettei sellaista pakkoa löytää kumppani ole. Useimmilla ei ole parisuhteen löytämisen suhteen paineita. Seksi ei ole samanlaista kuin muille nuorille”, Arvio kertoo.

Arvion mukaan monella kehitysvammaisella on enemmän kaipuuta ystävyyteen kuin seksuaaliseen parisuhteeseen.

Yhdysvastalaisen Down-syndroma-järjestön (NDSS) sivuston mukaan kuitenkin 50 prosenttia Down-naisista on hedelmällisiä.

”Eikö parisuhteeseen voisi tarjota tukea?”

Sillanpää pitää puolestaan kehitysvammaisten seksuaalisuutta tärkeänä.

”Olen törmännyt omassa työssäni siihen, että perustarve olla toisen kanssa seksuaalisesti on valtava”, Sillanpää kertoo.

Kuinka moni sitten onnistuu ylläpitämään parisuhdetta, se on toinen kysymys.

Sen sijaan että päätettäisiin kehitysvammaisten puolesta, etteivät he halua parisuhdetta, Sillanpään mukaan parisuhteen ja seksuaalisuuden suhteen olisi hyvä tarjota tukea.

”Kehitysvammaisuuteen ei liity mikään itsestään selvänä. Kehitysvammaiset ovat oppineet vaikka mitä, kun on löydetty sopivia keinoja oppia. Voisiko siis parisuhteen ylläpitämiseenkin saada tukea?” Sillanpää pohtii.

Vanhemmuus on valtava haaste kehitysvammaiselle

Arvio tietää monen kehitysvammaisen haaveilevan vauvasta. On varsin tyypillistä, että esimerkiksi Down-nainen unelmoi äitiydestä.

”On monesti halu hankkia lapsia, mutta elämä on kuitenkin sellaista selviytymistä, että siinä on riittävästi tekemistä itsensä kanssa”, Arvio kertoo.

Sillanpää pitää kehitysvammaisten vanhemmuutta tabuna myös alan asiantuntijoille. Kehitysvammaisten kanssa työskentelevät ihmiset eivät puhu aiheesta avoimesti. Kysymys on Sillanpään mukaan ohitettu.

”Vanhemmuus kehitysvammaisten keskuudessa on äärimmäisen harvinaista. Kehitysvammaisia on tosin monenlaisia. Ei ole järkevää tarkastella heitä yhtenä ryhmänä. Asiaan ei todennäköisesti ole kategorista kantaa”, Sillanpää summaa.

Kehitysvammojen periytyvyys

Kehitysvammat jakautuvat kahteen osaan. Toiset ovat hankinnaisia, jotka liittyvät esimerkiksi aivovaurioon, aivojen verenkiertoon, hapen puutteeseen, alkoholialtistukseen, myrkkyaltistukseen tai aivotraumoihin. Hankinnaiset kehitysvammat eivät periydy.

Toiset geneettisten kehitysvammat saattavat periytyä. Esimerkiksi jos Down-nainen tulee raskaaksi, on 35–50 prosentin mahdollisuus, että vauvalla on Downin syndrooma.

Mitä mieltä olet artikkelista?