Perhepeti, kantoliina, lapsentahtinen imetys, kiireetön sormiruokailu... Nykyvanhemmuudessa korostuu läheisyys lapseen ja lapsen tarpeiden ja tahdin kunnioittaminen. Mutta mitä jos ehdottomat ”totaalivanhemmuuden” vaatimukset kääntyvätkin lopulta itseään vastaan?

Viimeksi päivitetty 28.11.2022

Kiintymysvanhemmuuden periaatteet

Kiintymys- tai vaistovanhemmuudeksi käännetty kasvatussuuntaus (eng. attachment parenting) perustuu itsestään selvältäkin kuulostavaan käsitykseen, että fyysinen ja emotionaalinen läheisyys lapsen ja vanhemman välillä lapsen varhaisvuosina luo perustan lapsen tasapainoiselle kehitykselle ja hänen kyvylleen luoda tasapainoisia ihmissuhteita aikuisiällä.


 


Kiintymysvanhemmuuden perusperiaatteet on tiivistetty 8-kohtaiseksi listaksi, joka Attachment Parenting International –yhdistyksen mukaan menee näin:

  • Valmistaudu etukäteen raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen
  • Ravitse kosketuksella lapsen tarvetta läheisyyteen ja kiintymykseen
  • Reagoi herkästi lapsen tarpeisiin
  • Hoivaa lasta johdonmukaisesti ja rakkaudella
  • Ruoki lasta rakkaudella ja lasta kunnioittaen
  • Varmista lapsen turvallinen uni, niin fyysisesti kuin emotionaalisesti
  • Pidä kuria myönteisessä ja myötätuntoisessa hengessä
  • Pyri löytämään tasapaino lapsen, perheen ja omien tarpeidesi välillä

Kovia vaatimuksia ja uhkakuvia

Lista itsessään kuulostaa melko viattomalta, mutta Attachment Parenting International –yhdistyksen verkkosivujen selaaminen paljastaa pian, että ohjeisiin liittyy koviakin vaatimuksia ja jopa uhkakuvia.

Esimerkiksi vanhemmuuteen valmistautuminen ei tarkoita mitä tahansa hajamielistä vanhemmuusoppaan selailua vaan muun muassa erilaisiin vanhemmuusfilosofioihin tutustumista, lastenhoitorutiineihin perehtymistä ja omien hoitorutiinien kirjaamista ylös sekä mahdollisten raskauteen liittyvien negatiivisten tunteiden aktiivista käsittelyä.

Lapsen hoivaaminen johdonmukaisesti ja rakkaudella tarkoittaa ohjeiden mukaan puolestaan sitä, että kotihoiva joko oman vanhemman tai hoitajan seurassa on suositeltavin ratkaisu ja että yli 20 tunnin ero viikossa ensisijaisesta hoivaajasta vahingoittaa pientä lasta.

Sortuuko vanhempi itselleen asettamiensa odotusten alle?

Paljon on kiintymysvanhemmuuteen opastavissa ohjeissa tietysti myös hyvää ja tasapainoista vanhemmuutta tukevaa.

Kokonaisuudessaan ohjeet eivät kuitenkaan päästä vanhempaa helpolla: Vanhemmuus vaatii kovaa työtä, oikeaa asennetta, lapsen tarpeiden huomioimista, itsensä jatkuvaa kehittämistä…

Suuntausta kritisoidaankin juuri sen asettamien kovien vaatimusten vuoksi. Ehkä käykin niin, että kaunis ajatus kääntyy itseään vastaan siinä vaiheessa, kun kaikkensa yrittävä vanhempi sortuu itselleen asettamien liian suurten odotusten alle?

Hyytyykö parisuhde vanhemmuuden varjossa?

Nimenomaan naisen asemasta ja roolista sekä naiselle asetetuista kovista vaatimuksista on huolissaan amerikkalainen journalisti ja kirjailija Judith Warner.

Hän on sitä mieltä, että kiintymysvanhemmuus perhepeteineen ja vuosia jatkuvine imetyksineen on poistanut fyysiset rajat lasten ja vanhempien (usein äidin) väliltä, ja että totaalinen sitoutuminen lapseen tapahtuu usein parisuhteen kustannuksella.

Sanotaan, että onnellisen perheen perusta on toimiva parisuhde. Jos se kuihtuu, mitä jää jäljelle?

Lue myös: Vanhempia, mutta myös rakastava pari

Niin tai näin, aina väärin päin?

Vastakkainasettelusta olisi helppo saada aikaan mojova riita, ja tietenkin keskusteluissa ja keskustelupalstoilla on jo saatukin:

Yhtäällä luomuvanhemmat kuuluttavat lapsentahtisen elämän perään ja toisaalla perhepetissä unettomina kieriskelevät miettivät, mikä olisi tarpeeksi hyvä syy siirtää piltti omaan sänkyyn nukkumaan.

Mitä mieltä sinä olet? Odotetaanko vanhemmilta nykyisin liikaa? Pelkäätkö sinä, että pilaat lapsesi tulevaisuuden, jos et osaa olla tarpeeksi läsnä ja oikealla tavalla lähellä? Huolestuttaako sinua, että saatat rohkaista lastasi itsenäistymään liian varhain? Miten sinut aikoinaan kasvatettiin? Ja kuinka siinä kävi, millainen sinusta tuli?

Lähteet: LJWorld.com, Attachment Parenting International, New York Times

Lue lisää vanhemmuudesta:

Mitä mieltä olet artikkelista?