Erotilanteissa lapset menevät edelleen useimmiten äidille. Elääkö oikeuskäytännöissä myytti siitä, että äiti on lapselle tärkeämpi huoltaja kuin isä?

Julkaistu 14.9.2009

”Kun lapsen asumisesta riidellään, lapsi määrätään useammin äidille kuin isälle”, lastenhuoltajuuskiistoja tutkinut erikoistutkija Marjukka Lasola kertoo.

Laki ei sinänsä suosi sen enempää isää kuin äitiäkään. Kyse on laintulkinnasta.

”Laki lähtee siitä, että kiista ratkaistaan lapsen edun mukaisesti. Laissa ei siis määritellä vanhempien etusijaa sukupuolinäkökulmasta, vaan laki on tässä asiassa sukupuolineutraali”, Lasola sanoo.

Lue myös: Ero lapsiperheessä 

Lapsen etua on monissa tapauksissa vaikea selvittää.

”Lapsen etu on hankala käsite, eikä sen määritelmä voi olla kovinkaan tarkkarajainen. Huolto- ja tapaamisoikeuden ensimmäinen pykälä määrittää lapsen edun niin, että lapsen fyysinen ja henkinen kasvu turvataan suhteessa molempiin vanhempiin”, Lasola kertoo.

Kohti yhteishuoltajuutta

Huoltajuuskiistoja on hoidettu ajan saatossa hyvin erilaisin kriteerein.

”Olemme viimeisten sadan vuoden aikana siirtyneet lainsäädännön tasolla perheen autonomiasta yksilön autonomiaan. Ennen mies edusti sekä vaimoa että lasta perheestä ulospäin. Nykyisessä yksilöautonomiassa lapsen oikeudet ovat turvattuja yksilötasolla etupäässä lapsen edun käsitteen kautta”, Lasola sanoo.

Lue myös: Ydinperheellä on lyhyt historia  

Kirsti Kurki-Suonion väitöskirjatutkimuksessa Äidin hoivasta yhteishuoltoon selviää, että lapsen edun ihannetulkinta merkitsi ennen äidin tarjoamaa hellää hoivaa. Käytännössä siis äiti nostettiin huoltajuuskiistoissa etusijalle. Nyt tämä ajattelutapa on horjumassa.

Lue myös: ”Rakkaus ei katso olinpaikkaa”

Uudeksi ihanteeksi on noussut yhteishuoltajuus. Tulkinnan käyttöä on tuettu käytöstieteellisin tutkimuksin. Myös muutokset sukupuolirooleissa on antanut vauhtia yhteishuoltajuuden korostumiselle.

Miten lakia luetaan?

”Jos parisuhde purkautuu, kun lapsi on imeväinen, äiti voi saada lähivanhemmuuden, koska se on lapsen edun mukaista. Siihen on silloin fysiologisia perusteita. Kun kysymys on vanhemmasta lapsesta, lapsen lähivanhemmuuden määräytymistä ei lainkaan arvioida lapsen vanhemman sukupuolen perusteella”, siviilioikeuden professori Urpo Kangas toteaa.

Lue myös: Päihdekierteen kautta yksinhuoltajaisäksi

Nykyään myös isät ovat tietyssä kiistoissa etusijalla.

”Jos isä ja äiti ovat tasavertaisia vanhempina, poikalasten lähivanhemmuus on voitu uskoa heidän isälleen, sillä poikien on katsottu tarvitsevan varsinkin tietyssä iässä isää”, Kangas huomioi.

Vastasyntyneen lapsen äidillä on tosin valta tehdä lapsestaan isätön.

”Jos yksinäinen naishenkilö salaa lapsensa isän, hän päättää yksin lähivanhemmuudesta ja huoltajuudesta”, Kangas huomauttaa.

Teksti: Jarkko Uro
Kuva: Crestock

Myyttisarjan muut jutut:

Pojat on tehty sammakoista

Kotihoito on lapsen etu

Mies elättää perheen

Ensin työ, sitten lapset

Mitä mieltä olet artikkelista?