Viimeksi päivitetty 4.6.2018
Tuleva lapseni ei ole varsinaisesti ollut vielä minulle ”näkyvä”. Raskausoireiden lisäksi ainoa merkki elämästä onkin ollut NT-ultrassa nähty, vilkkaasti potkiva vintiö.
Olenkin odottanut jo pitkään, että saisin tuntea lapseni ensimmäiset liikkeet. Ensimmäistä lasta odottavana en vielä tiennyt mitä tuleman pitää. Enkä varsinkaan, milloin tämä suuri hetki koittaisi. Neuvolastakin povattiin, että liikkeet tuntuisivat melko myöhään edessä olevan istukan ja taaksepäin kallistuvan kohdun vuoksi.
Onko tämä nyt sitä?
Raskausviikolla 18.-19. vatsassani tuntui epämääräistä tunnetta. Ihmettelin työkaverille kummissani, kuinka vatsani ihoa kutittaa niin paljon. ”No ne on niitä vauvan liikkeitä..”.
Jaha. Tältä ne siis tuntuvat! Kuin joku yrittäisi kutittaa vatsaa, mutta sisältäpäin. Olin samalla sekä hämmästynyt että iloinen. Tärkeä virstanpylväs oli juuri saavutettu; tunsin ensi kertaa tulevan lapseni liikkeet. Kohdussani tosiaan kasvaa uusi elämä.
Ihan selvät potkut
Vain vajaata viikkoa myöhemmin makoilin pihalla lepotuolissa. Olin juuri nukahtamaisillani, kun sain valtavan yskänpuuskan. Sen yhteydessä tunsin yhtäkkiä pari rytmikästä ja päättäväistä ”tumps, tumps” -töytäisyä vatsassani. Kuin joku olisi varovasti työntänyt vatsaani sisäpuolelta. Potkuja! Innostuneena lähetin tulevalle kummitädille viestin ”Se potkii!!!”.
Yksi merkki lisää, että uusi elämä kasvaa ja voi hyvin. Onnen ja ilon määrää on tällä hetkellä vaikea kuvailla. Olen vain niin onnellinen ja tyytyväinen.
