Viimeksi päivitetty 30.9.2026
Lapsen ADHD-diagnoosi saattaa tuoda helpotuksen mahdollisesti kauankin jatkuneeseen epätietoisuuteen, mutta toisaalta se voi myös aiheuttaa lisähuolta. Kuinka ADHD:n kanssa pärjää arjessa, ja mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon?
Moni ei tiedä, että ADHD-diagnoosi voi oikeuttaa Kelan vammaistukeen tai kuntoutukseen. Mikäli ehdot täyttyvät, tukia kannattaa ehdottomasti hakea – ne voivat nimittäin helpottaa perheen arkea huomattavasti.
Vammaistuki ADHD:ta sairastavalle lapselle
Vammaistuen nimi saattaa hämmentää, eikä moni vanhempi välttämättä tule ajatelleeksi ADHD-diagnoosin saaneen lapsen olevan oikeutettu vammaistukeen. Tukea ei toki voi saada pelkästään diagnoosin perusteella, vaan se vaatii näyttöä siitä, että lapsi tarvitsee ADHD:n vuoksi erityistä hoitoa, huolenpitoa tai kuntoutusta.
Vammaistuen määrä riippuu siitä, paljonko lapsi tarvitsee ikätovereitaan enemmän hoitoa ja tukea. Kuinka vaativaa ja aikaa vievää hoito on? Entä tarvitseeko lapsi tukea viikoittain vai päivittäin?
Yleensä ADHD-diagnoosin saanut lapsi voi saada perusvammaistukea tai korotettua vammaistukea. Kela arvioi kuitenkin tapaukset aina yksitellen hakemuksissa kuvaillun hoidontarpeen perusteella. Hakemuksiin kannattaa siis kertoa avoimesti perheen arjesta ja siihen liittyvistä haasteista, sillä päätös tuen myöntämisestä tehdään näiden kuvausten perusteella.
Vuoden 2026 loppuun saakka lapsen vammaistukea voivat saada alle 16-vuotiaat, mutta ikäraja nousee 18 vuoteen 1.1.2027 alkaen.
Kelan kuntoutus lapselle, jolla on ADHD
ADHD-diagnoosin saanut lapsi voi myös olla oikeutettu maksuttomaan, Kelan tarjoamaan kuntoutukseen. Kuntoutus on suunnattu yli viisivuotiaille, mutta kuitenkin maksimissaan alakouluikäisille lapsille, joilla on todettu ADHD.
Osittain etänä tapahtuva kuntoutus voi tuoda perheelle kaivattua apua arjen tukemiseen. Sen avulla turvataan lapsen toimintakykyä, tuetaan ADHD:n itsehoitoa sekä vahvistetaan perheen voimavaroja ja elämänhallintaa. Kuntoutuksen tavoitteena on, että koko perhe voisi elää normaalia, täysipainoista elämää ADHD-diagnoosin kanssa. Mukana kuntoutuksessa voivat olla mm. lastenneurologian erikoislääkäri, erityisopettaja, toimintaterapeutti ja neuropsykologi.
Koska kuntoutus järjestetään ryhmissä, tarjoaa se mahdollisuuden päästä jakamaan kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Kuntoutus voikin toimia myös tärkeänä vertaistukena.
Kuntoutusta voi saada harkinnanvaraisena kuntoutuksena, jota suositellaan yleensä silloin, kun ADHD heikentää arjessa toimimista. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta taas käytetään, kun sairaus haittaa huomattavasti arjen toiminnoista selviytymistä, ja kuntoutuksen tarve on pitkäaikainen. Kela auttaa arvioimaan, sopiiko perheelle parhaiten harkinnanvarainen vai lääkinnällinen kuntoutus.
Älä jää yksin
Lasten ADHD-diagnoosit ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta silti niihin saattaa edelleen liittyä voimakastakin häpeää. Moni ei uskalla pyytää apua tai ei välttämättä edes tiedä, että sellaista on saatavilla.
Yksin ei kuitenkaan kannata jäädä, sillä se voi ennen pitkään syödä koko perheen voimavarat.
Kelalta kannattaa rohkeasti kysyä eri vaihtoehdoista, joilla ADHD-diagnoosin saaneen lapsen elämää voi helpottaa. Tuki hyödyttää koko perhettä ja tarjoaa työkaluja tasapainoisen arjen rakentamiseen yhdessä lapsen kanssa.
