Erilaisia poikkeavan muotoisia kohtuja esiintyy arvion mukaan 3,5–8,5 prosentilla naisista. Tilastoinnin puuttumisen vuoksi tarkkaa määrää ei tiedetä. Kohtuanomaliat ovat usein oireettomia, eikä niistä välttämättä ole mitään haittaa. Toisilla naisilla kohdun poikkeava muoto lisää kuitenkin raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden riskiä. 

Kohtu voi olla poikkeavan muotoinen monella eri tavalla:

Herttamainen kohtu (bicornuate uterus) eli sydämenmuotoinen kohtu. Kohtu on nimensä mukaisesti sydämen muotoinen eli ylhäältä painunut. Herttamaisen kohdun tiedetään lisäävän hieman keskenmenoriskiä.

Kohtu, jossa on väliseinämä (septate uterus). Kohdun yläosasta kasvaa selvä väliseinämä, joka voi olla lyhyt, pitkä, paksu tai ohut. Raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden riskien suuruus riippuu paljolti siitä, minkälainen väliseinämä on kyseessä. Noin puolet kohdun rakennevioista kuuluu tähän luokkaan. Toistuvien keskenmenojen syyksi saattaa paljastua juuri kohdunväliseinämä.

Yksisarvinen kohtu (unicornuate uterus). Yksisarviseksi kehittynyt kohtu on yhteydessä vain toiseen munanjohtimeen. Vain noin 10 prosenttia anomalioista kuuluu tähän luokkaan. Pitkulainen muoto asettaa sikiön usein poikkeavaan asentoon. Odottajilla esiintyy myös usein verenpaineen nousua raskausaikana. Yksisarvisen kohdun tiedetään lisäävän hedelmöityshoitojen tarvetta.

Kaksiosainen kohtu (uterus didelphis). Tässä tapauksessa naisella on kaksi erillistä kohtua. Kaksiosaisuus tarkoittaa usein myös kahta kohdunsuuta sekä väliseinämää emättimessä. Kaksiosaisuus lisää keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä.

Monet eivät tiedä kohtunsa olevan poikkeavan muotoinen


Kohtuanomalia ei välttämättä aiheuta minkäänlaista haittaa naiselle tai sikiölle. Anomaliat ovat yleensä myös täysin oireettomia. Kohdun poikkeava muoto tai kohdun väliseinämä löydetään usein sattumalta gynekologisessa tutkimuksessa, ultraäänessä tai lapsettomuusselvittelyissä. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu.


Poikkeava kohtu voi aiheuttaa myös oireita tai komplikaatioriskejä raskauden aikana. Esimerkiksi runsas kuukautisvuoto, kivuliaat kuukautiset tai yhdyntäkivut voivat johtua kohdun poikkeavasta muodosta.


Onko sinulla tuore kohtuanomaliadiagnoosi?

Diagnostiikassa nykyään käytettävä tekniikka on tarkempaa kuin ennen. Ultraäänitutkimuksissa tuleekin yhä useammin esille kohdun rakenteellisia poikkeamia.


Jos olet saanut kohtuanomaliadiagnoosin, riskejä ei kannata murehtia etukäteen. Vasta raskauden tai yrittämisen yhteydessä voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, vaikuttaako anomia kohdallasi raskauden etenemiseen.


Kohonneesta komplikaatioriskistä huolimatta suurin osa herttamaisen tai kaksiosaisen kohdun omaavista naisista synnyttää terveen lapsen. Etenkin jos anomalia on tiedossa, haasteisiin kuten perätilasynnytykseen osataan varautua, jolloin riskit ovat pienemmät.


Riskien määrä riippuu paljolti kohdun muodosta


Kun kohdun muoto ei ole normaali, esiintyy jonkin verran enemmän raskausajan haasteita. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että muodoltaan erilainen kohtu ei veny yhtä hyvin kuin tavallinen kohtu. Riskien suuruus on suhteessa kohdun muotoon ja mahdollisen väliseinämän pituuteen.


Keskenmenojen ja ennenaikaisen synnytyksen suhteen väliseinämä voi olla erityisen ongelmallinen – ei kuitenkaan aina. Kun toistuvien keskenmenojen syitä tutkitaan, noin 13 prosentilta löytyy juuri kohdun väliseinämä.


Synnytyksessä lapsi saattaa olla poikittain tai perätilassa kohdun muodon takia. Jälleen riskin suuruus riippuu siitä, minkälainen kohdun muoto on. Myös hedelmättömyys saattaa juontua kohdun anomaliaan. Silloin, kun kohtuanomalia tuottaa ongelmia, tilanne selviää usein ongelmiin liittyvien tutkimuksien yhteydessä.



Joskus väliseinämä voidaan poistaa


Väliseinämän poistoa ei suositella ilman, että tilanne tutkitaan tarkkaan, sillä se ei välttämättä haittaa raskauden etenemistä. Turhia leikkauksia pyritään välttämään.


Jos kuitenkin potilaalla on ollut keskenmenoja, tehdään arvio siitä, kannattaisiko kohdun väliseinä poistaa. Myös lapsettomuustilanteissa löydetty väliseinämä saatetaan leikata.


Väliseinämän leikkaus onnistuu kohdun tähystyksessä alakautta. Väliseinämän muoto vaikuttaa siihen, voidaanko ylipäätänsä leikkausta toteuttaa. Jos seinämä on paksu ja pitkä, poistaminen ei välttämättä ole mahdollinen. 



Väliseinämää voi esiintyä myös emättimessä


Kaksiosainen kohtu voi tarkoittaa myös kohdunsuun ja emättimen kaksiosaisuutta. Kaksiosainen emätin voi tosin ilmetä sellaisenaankin.


Joissain tapauksissa emättimen väliseinämä saattaa aiheuttaa yhdyntäkipua. Toisinaan väliseinämästä ei ole mitään haittaa. Väliseinämä voidaan poistaa leikkauksella, jos siitä on haittaa. Sellaisenaan emättimen väliseinämä ei vaikuta raskaaksi tulemisen mahdollisuuteen.



Juttua varten on haastateltu kohtuanomalioiden asiantuntijaa, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäriä Maritta Hippeläistä.


Lähteitä: Mother how, Baby Centre, Net Doctor, Tommy’s, Medicine Net


Kaksi kohtua, kaksi vauvaa?

On mahdollista, vaikkakin erittäin harvinaista, että kaksiosaisessa kohdussa kasvaa samaan aikaan kaksi tai useampi vauva. Näin on tapahtunut myös Suomessa. Koko maailmassa kirjattuja tapauksia on alle 100.


Tiedetään, että utahilainen Angie Cromar synnytti vuonna 2013 pojan ja tytön, jotka kasvoivat eri kohduissa. Lapset oli laitettu alulle viikon erotuksella toisistaan.


Englantilainen kaksikohtuinen Hannah Kersey synnytti vuonna 2006 kolme lasta: yhdessä kohdussa kasvaneet kaksoset toisessa kohdussa kasvaneen kolmannen vauvan. Synnytys on ainutlaatuinen maailmassa.


 


Mitä mieltä olet artikkelista?