Vauvojen syntymäpaino ja -pituus voivat vaihdella huomattavasti. Keskimäärin täysiaikainen vauva painaa noin 3500 g ja on pituudeltaan 50 cm. Vauva kommunikoi ilmeillään ja kehollaan syntymästään lähtien, ja vauvan kaikki aistit ovat jo käytössä.
[Lue lisää]
Luulitko, että vauva vain nukkuu ja syö? Vastasyntyneet ovat päivän mittaan monta kertaa hereillä, jolloin he mielellään katselevat ympärilleen uudessa maailmassaan. Ensimmäisen hymynsä pienokainen väläyttää noin 3-6 viikon iässä, ja osaa nyt pitää katsekontaktin.
[Lue lisää]
Kuukaudessa on ehtinyt tapahtua paljon. Sen lisäksi, että vauva katsoo vanhempiaan, hän nyt myös iloitsee tuttujen ihmisten näkemisestä heiluttelemalla käsiään ja jalkojaan. Vauvan keskittyneitä kasvojen ilmeitä on hauska seurata. Nyt lapsi osaa seurata katseellaan liikkuvaa kohdetta ja pää kääntyy äänten suuntaan. Katseen tarkentaminen onnistuu jo paremmin.
[Lue lisää]
Kolmen kuukauden iässä vauvan kiinnostus ympäröivää maailmaa kohtaan kasvaa entisestään. Hän on utelias pieni tutkija. Äänellään vauva leikittelee yhä ahkerammin ja rohkeammin. Läheisimmät ihmiset ovat vauvalle nyt tärkeitä. Hän ei pidä siitä, jos vanhemmat menevät pois näköetäisyydeltä, mutta innostuvat taas heidät taas nähdessään. Vauva seuraa vanhempiensa liikkeitä tarkasti.
[Lue lisää]
Tähän mennessä vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä on tapahtunut enimmäkseen kasvojen ilmeiden avulla. Nyt lapsi käyttää kontaktin luomiseen entistä enemmän ääntään, ja etsii aktiivisesti äänilähteitä katseellaan. Omia käsiään ja esineitä ympärillään vauva tutkii mielellään maistelemalla ja pureskelemalla. Hänen näkönsä on nyt yhtä tarkka kuin aikuisilla ja myös kyky nähdä värejä on täysin kehittynyt.
[Lue lisää]
Side omiin vanhempiin vahvistuu ja epäluulo vieraita ihmisiä kohtaan kasvaa. Hän iloitsee tutut kasvot nähdessään ja saattaa pelästyä tuntemattomia ihmisiä kohdatessaan. Vauva osaa nousta päinmakuulla suorien käsivarsien varaan, ja hän harjoittelee ahkerasti kääntymistä päinmakuulta selälleen. Selällään ollessaan vauva pystyy nostamaan päätään sen verran, että hän ulottuu tarttumaan omiin polviinsa ja varpaisiinsa.
[Lue lisää]
Vanhemmilla on nyt todellinen tilaisuus toimia suunnannäyttäjinä lapsilleen. Mitä enemmän vanhemmat rohkaisevat lasta tarkkailemaan ympäristöään ja kiinnittämään huomiota yksityiskohtiin, sitä tarkkaavaisempia näistä kasvaa. Jokunen puolivuotias osaa jo kääntyä selältä vatsalleen. Vauva tukee ylävartaloaan vankasti käsivarsiensa varassa ollessaan päinmakuulla.
[Lue lisää]
Tässä iässä on tavallista, että vauva alkaa kokea eroahdistusta joutuessaan eroon vanhemmistaan. Lapsi ymmärtää nyt noin 6-8 sanaa. Kieltojen ymmärtäminen vie aikansa, mutta vähitellen lapsi oppii, että on asioita, joita ei voi saada heti ja asioita, joita ei voi saada ollenkaan. Vauvan lyhytmuisti kehittyy voimakkaasti. Jotkut lapset jo kokeilevat istuvaa asentoa. Toisia se ei vielä kiinnosta lainkaan, mikä on sekin ihan normaalia. Mitään kiirettä istumisen opettelemiseen ei ole.
[Lue lisää]
Mitä turvallisemmaksi lapsi tuntee olonsa, sitä rohkeammin hän tutustuu ympäristöönsä. Tässä iässä otetaan tärkeitä kehitysaskelia itsenäistymisen tiellä. Lapsi matkii ja opettelee sanoja ja osaa vilkuttaa hyvästiksi. Hän saattaa myös naurattaa vanhempiaan matkimalla heitä. Peukalon ja etusormen pinsettiote saattaa jo onnistua, ja lapsesta onkin tavattoman hauskaa poimia sormiinsa pieniä esineitä. Lapsi osaa siirtää esineen kädestä toiseen, paukuttaa leluja toisiaan vasten ja esimerkiksi laittaa lusikan kuppiin.
[Lue lisää]
Vierastaminen voi nyt olla voimakasta. Se saattaa pahimmillaan kohdistua myös omaan vanhempaan, jos hän on paljon poissa kotoa, esimerkiksi työmatkoilla. Vauvan äänenkäyttö käy vivahteikkaammaksi ja hänestä on mukava jutella. Turhauttavaa hänestä on jos häntä ei heti ymmärretä. Seisominen tukea vasten onnistuu jo monelta.
[Lue lisää]
Lapsesta on nyt äärettömän hauskaa leikitellä erilaisilla äänillä ja äänteillä. Hän ”puhua” pulpattaa ahkerasti — monesti siinä luulossa, että muut ymmärtävät, mitä hän sanoo. Lapsi itse ymmärtää jo monia sanoja. Lapsi osoittaa ensimmäisiä itsenäistymisen merkkejä ja alkaa testata rajojaan. Useimmat lapset osaavat nyt ryömiä tai kontata nopeasti. Kulman takana odottaa jo seuraava merkittävä virstanpylväs: kävelemään oppiminen. Tasapaino kehittyy huimaa vauhtia, ja jotkut lapset saattavat jo osata kävellä tuen, esimerkiksi työnnettävän kärryn, avulla.
[Lue lisää]
Lapsen käyttämät äänteet tulevat selkeämmiksi, ja pian hän alkaa käyttää sanoja johdonmukaisesti niin, että tietty sana tarkoittaa joka kerta samaa asiaa. Ihmiset ja heidän nimensä sekä esineet ja niiden nimet yhdistyvät lapsen mielessä toisiinsa. Huomaat varmasti myös, että lapsi kiinnittää entistä tarkempaa huomiota kasvojesi ilmeisiin. Niitä tarkkailemalla ja tulkitsemalla lapsi oppii, onko jokin vaikkapa hauskaa, uutta, jännittävää tai vaarallista. Silloin tällöin tukea vasten seisova lapsi saattaa päästää irti kokonaan ja seistä tuokion täysin omilla jaloillaan. Toisaalta on lapsia, jotka osaavat jo kävellä.
[Lue lisää]
Lapsi on nyt toivon mukaan päässyt pahimman vierastamisvaiheen yli ja alkaa suhtautua luottavaisesti tuntemattomiinkin ihmisiin. Oma tahto on voimakas. Kun asiat toteutuvat lapsen toivomalla tavalla, hän iloitsee suuresti kokemastaan vallantunteesta ja siitä, että hän voi vaikuttaa asioiden kulkuun. Itsetunnolle tämä tekee hyvää, mutta ei lapsen jokaiselle mieliteolle silti pidä antaa periksi! Yhteiset kokemukset vanhempien kanssa ovat erittäin tärkeitä yksivuotiaalle. Vanhempien kanssa kokemukset karttuvat ja sosiaaliset valmiudet eri tilanteissa kehittyvät.
[Lue lisää]