Kiloja, arpia ja löysää nahkaa. Tuppoina irtoilevia hiuksia ja kiristäviä haavoja. Raskaus jättää äitiin jälkensä – mutta onneksi moni vaiva hellittää ajan kanssa.

Julkaistu 23.2.2010

Raskausaikana oma peilikuva on usein mieluinen: kerrankin on lupa ihailla kasvavaa vatsaa! Synnytyksen jälkeinen vartalotuntuma on sen sijaan vähemmän hehkeä. Vatsa pömpöttää, rinnat valuvat, alapäätä kolottaa eikä jälkivuotokaan tunnu loppuvan koskaan. Ja kun näistä ongelmista päästään, seuraavana ovatkin vuorossa roikkuva mahanahka, riippurinnat ja irtoavat hiukset.

 

Liioittelua vai karmaiseva totuus? Kuten raskauskin, myös siitä palautuminen on yksilöllistä. Raskauden jälkeiseen vartaloon vaikuttavat äidin ikä, ihotyyppi, perimä, ruokavalio sekä yleiskunto. Palautuminen voi myös vaihdella raskaudesta toiseen.

 

 

Vatsa ja rinnat ruljanssissa

 

Synnytyksen jälkeinen vartalon tutkiskelu kohdistuu herkästi vatsaan: vieläkö se pömpöttää? On normaalia, että vatsa on suuren urakan jälkeen edelleen ”kuin raskaana olevalla”, sillä kohtu on raskaudessa kasvanut monikymmenkertaiseksi. Kohdun supistuminen normaalikokoon kestää aikansa, tavallisimmin neljästä kuuteen viikkoa. Tämän jälkeen vatsanseudun elämään vaikuttavat vielä vatsalihasten ja vatsanpeitteiden palautuminen.

 

Rinnat saavat nekin raskaus-, synnytys- ja imetysaikana varsinaisen vuoristoratakyydin. Raskaudessa rinnat turpoavat jonkin verran, mutta pinkeimmillään ne ovat pari päivää synnytyksen jälkeen maidonnousun yhteydessä. Rintojen koko voi vaihdella raskauden jälkeen vielä useita kuppikokoja – ei siis ihme, että rintojen ulkonäkö ei tämän hulinan jäljiltä ole enää sama kuin teinivuosina. Imetys vaikuttaa rintojen muotoon, toisilla enemmän, toisilla vähemmän.

 

 

Hormonimuutokset hiusten ja ihon kiusana

 

Raskausaikana hiukset voivat yleensä hyvin, mutta synnytyksen jälkeen hiuksia voi irrota runsaastikin. Hiusten putoamisen aiheuttaa synnytyksen jälkeen vähentynyt elimistön estrogeenin eritys. Hiustenlähtö on kuitenkin tilapäistä – pahimmillaan se on kolmisen kuukautta synnytyksestä ja loppuu yleensä muutaman kuukauden kuluessa.

 

Hormonimuutokset voivat tuoda mukanaan myös ihopulmia. Odotusajan kaunis ihon hehku saattaa vaihtua rutikuivaan ihoon tai jopa akneen, mutta kuten hiustenlähtökin, myös iho-ongelmat ovat yleensä tilapäisiä.

 

 

Muistoiksi raitoja ja arpia

 

Valtaosa raskauden kokeneista saa ihon venymisestä muistoksi raskausarpia. Arpia voi tulla vatsaan, rintoihin, reisiin, pakaroihin ja selkään. Arpien syntyyn vaikuttaa ennen muuta geneettinen perimä sekä se, kuinka nopealla tahdilla iho raskaudessa venyy. Arvet ovat syviä, ihon kerrokset läpäiseviä sidekudosvaurioita, eikä niiden poistoon ole vielä keksitty mitään täydellisesti toimivaa konstia. Ajan myötä raskausarvet kuitenkin vaalenevat tummanpunaisista ja violeteista haaleammiksi ja huomaamattomammiksi.

 

Synnytyksen myötä osa naisista saa vartaloonsa merkiksi myös muita arpia. Keisarileikkauksella synnyttäneiden sektiohaava on 15-20 cm pitkä ja sen paraneminen kestää useita viikkoja. Suunnitellussa sektiossa viilto tehdään vatsaan yleensä poikittain bikinirajan tuntumaan, hätäsektiossa puolestaan pystysuuntaan navasta alaspäin. Sektiohaavasta jäävä arpi vaalenee sekin ajan mittaan, mutta arpi voi pysyä tunnottomana vuosia.

 

Välilihan leikkauksesta eli episiotomiasta tuleva haava on muutaman sentin pituinen. Tuore haava on infektioherkkä ja hankaloittaa usein istumista. Haavan paranemista voi edistää suihkuttelulla ja ilmakylvyillä.

 

 

Kilot pois pikkuhiljaa

 

Raskausaikana paino nousee keskimäärin 10-15 kiloa. Synnytyssalissa kiloja karisee vauvan, istukan ja lapsiveden painon verran. Loppukilot lähtevät yksilöllisesti, ja entisiin mittoihin paluun resepti on mikäs muukaan kuin vanha tuttu: terveellinen ruokavalio ja liikunta.

 

Liian rankkaa liikuntaa tulisi kuitenkin välttää heti synnytyksen jälkeen. Nivelet ovat raskauden jäljiltä vielä löysät, joten juokseminen ja hyppiminen eivät ole parhaita vaihtoehtoja. Uintia puolestaan ei suositella tulehdusriskin vuoksi niin kauan kuin jälkivuotoa kestää.

 

Raju syömisen vähentäminen ei sekään ole suositeltavaa heti vauvan saannin jälkeen. Tuore äiti tarvitsee riittävästi ruuasta saamaansa energiaa vauvan hoitoon. Imettävillä äideillä ravinnon monipuolisuus ja riittävä energiamäärä ovat tärkeitä tietenkin myös maidontulon vuoksi.

 

 

Kengät ja kakkulat vaihtoon?

 

Raskaus vaikuttaa usein myös jalkoihin: kuormittuneet nivelsiteet ja turvotus madaltavat jalkaa ja muuttavat sen asentoa. Moni odottaja joutuukin vaihtamaan kenkänsä numeroa tai paria suurempiin. Synnytyksen jälkeen turvotus laskee, mutta vanhat kengät eivät välttämättä heti mahdu jalkaan. Ennen kenkävaraston täydellistä uusimista kannattaa kuitenkin odottaa – jalat voivat palautua raskautta edeltävään kokoon, vaikka jalkaholvi pysyisikin aiempaa matalampana.

 

Raskausaikana ja vielä sen jälkeenkin näkökyky saattaa olla heikentynyt. Tämä on usein kuitenkin tilapäistä, ja näkö voi hyvin palautua ennalleen hormonitasapainon normalisoituessa. Yleensä optikot suosittelevatkin silmälasien hankkimista tai päivittämistä vasta muutaman kuukauden kuluttua synnytyksestä.

 

 

Aikaa ja armoa

 

Vartalon muutoksiin ja palautumiseen kannattaa suhtautua kärsivällisesti ja lempeästi. Vaikka mieli tekisi olla Hollywood-tyyliin entisissä mitoissa kuukausi synnytyksen jälkeen, on parasta kuitenkin kuunnella kehoaan ja antaa itselleen aikaa. Peli ei ole suinkaan lopullisesti menetetty, vaikka peilikuva ei heti imartelisikaan.

 

Pahimmassa ulkonäkötuskassa voi auttaa myös ajattelutavan muutos: näe raskausarvet rakkausarpina, sektiohaava kunniamerkkinä, venähtäneet rinnat vauvaa ruokkineena ravinnonlähteenä. Ole ylpeä vartalostasi – onhan se tehnyt valtavan työn saattamalla uuden ihmisen maailmaan.

 

 

Teksti: Hanna Brockman
Kuva: iStockphoto.com

 

Lähteet:

 

BabyCenter
Easy Baby Life
Verkkoklinikka

 

Lue myös:

 

Kurvit kohdilleen raskauden jälkeen

Apua, hiukset lähtevät!

Synnyttänyt syynissä

Miten eroon maharöllykästä

Hävytön häpy

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliMikä ihmeen doula?
Seuraava artikkeliÄidinmaidon koostumus: mitä kaikkea äidinmaito sisältää?
JAA