Odottavalta äidiltä tivataan usein synnytyksen laskettua aikaa, vaikka tosiasiassa "laskettu aika" on pelkkä epämääräinen arvaus. Suomessa vain neljä prosenttia vauvoista syntyy laskettuna päivänä.

Viimeksi päivitetty 21.8.2013

Laskettu aika saadaan, kun viimeisten kuukautisten ensimmäiseen vuotopäivään lisätään 280 päivää. Aikaa tarkennetaan ultraäänitutkimuksissa.

Human Reproduction -lehdessä julkaistussa artikkelissa haastetaan lasketun ajan määritteleminen. Tutkijat mittasivat 125 naisen raskauden pituuden. Selvisi, että vain 4 prosenttia naisista synnytti laskettuna aikana. Raskauden pituus heitti normaaleiden synnytysten osalta jopa 37 päivää lasketusta ajasta.

Keskimääräiseksi raskauden pituudeksi mitattiin 268 päivää. Virallinen laskettu aika oli siis keskiarvoakin 12 päivää jäljessä.

Raskaushormoni vaikuttaa odotuksen kestoon

Tutkijat löysivät tapoja, joiden avulla raskauden pituutta voi ennakoida. Jos raskaushormonipitoisuus hyppää korkealle heti raskauden alussa, raskaus on todennäköisesti pitkä. Jos taas hormonit pysyvät matalalla, raskaudesta voi povata lyhyempää.

Myös äidin ikä ja oma syntymäpaino vaikuttivat raskauden pituuteen. Vanhemmilla äideillä raskaudet kestävät hieman pidempään.

Aikaisemmissa tutkimuksissa raskauden pituuteen vaikuttaneet seikat, kuten tupakka ja alkoholi, eivät tutkijoiden aineistossa näyttäneet vaikuttavan odotuksen kestoon.

Totta myös Suomessa

Tutkimusuutinen ei ole yllätys THL:n Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikön johtajalle Reija Klemetille. Hänen mukaansa kätilöt ovat jo pitkään tienneet, että jokaisella äidillä on oma ”kantoaikansa”.

”Tarkasteltaessa viimeistä kymmentä vuotta vain 4–4,1 prosenttia naisista on synnyttänyt Suomessa laskettuna aikana”, Klemetti sanoo.

Synnytysajankohdan vaihteluväli on suuri. Synnytysrekisterin mukaan 57 prosenttia naisista synnyttää kahden viikon haarukassa lasketun ajan molemmin puolin. Yliaikaisia eli 42. raskausviikon jälkeen tapahtuvia synnytyksiä on 5 prosenttia.

Laskettu aika hermostuttaa turhaan

Klemetti pitää ongelmallisena, jos äidit kuvittelevat lasketun ajan olevan todellinen synnytyspäivä. Toisille naisille on tyypillistä, että he ylittävät reippaasti lasketun ajan.

”Jos laskettua aikaa ei olisi, sukulaisilta ei tulisi hermostuneita soittaja, kun aika on ylitetty. Sillä voisi olla äitiä rauhoittava vaikutus. Varsinkin lasketun ajan ylittävät viikot saattavat olla monelle todella pitkiä”, Klemetti huomauttaa.

Terveydenhuolto tarvitsee laskettua aikaa

Vaikka äideille olisi epämääräisestä synnytysajankohdan arvauksesta haittaa, lasketun ajan käytäntöä tuskin muutetaan. Vanha laskentamalli tarjoaa tärkeää tietoa terveydenhuollon ammattilaisille.

”On hyvä laskea raskausviikot kuukautisten perusteella, täsmentää ne ultraäänellä ja tehdä kaikki seurannat ja seulonnat kuten raskausviikkojen mukaan kuuluu. Sikiön kehitys etenee nimittäin viikkojen mukaisesti, vaikka lapsi ei syntyisi laskettuna päivänä”, Klemetti sanoo.

Lasketusta ajasta hyötyä riskiryhmille

Riskiryhmän synnyttäjät, kuten esimerkiksi diabeetikot ja yli 35-vuotiaat äidit, otetaan seurantaan, jos heidän raskautensa ylittää lasketun ajan. Riskiryhmissä istukan toiminta saattaa heikentyä jo ennen yliaikaisuutta.

Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, että raskauden seurantaan sopiva laskettu aika sekoittaa äitiä.

”Pikkuhiljaa voitaisiin siirtyä puhumaan enemmän lasketun päivän sijaan aikavälistä, jolloin lapsi todennäköisimmin syntyy: raskausviikoilla 39–41. Silloinkin on syytä vielä korostaa, että 5 prosenttia lapsista syntyy raskausviikolla 42 tai sen jälkeen”, Klemetti sanoo.

Mitä mieltä olet artikkelista?