Synnytyksen käynnistymisen otaksutaan johtuvan istukan toiminnan hiipumisesta. Kun istukka vanhenee, sikiön solutonta DNA:ta vapautuu äidin elimistöön. Sikiön DNA:n epäillään laukaisevan monimutkaisen tapahtumasarjan, joka saa lopulta aikaiseksi lapsen syntymän. Tutkijat eivät kuitenkaan edelleenkään osaa sanoa varmasti, miksi toiset synnytykset eivät käynnisty.

Kun laskettu aika ylittyy, istukan toiminta alkaa heiketä. Näin kuuluukin tapahtua, sillä todennäköisesti synnytyksen käynnistyminen saa alkunsa istukan toiminnan heikkenemisestä.

Jos synnytys ei käynnisty, riskit äidille ja sikiölle lisääntyvät. 42. raskausviikon jälkeen riskit kasvavat merkittävästi. Tästä syystä synnytykset käynnistetään Suomessa viimeistään raskauden keston ollessa rv 42+1.

Nämä vaarat lisääntyvät, jos yliaikaisuuden annettaisiin jatkua:

  • Istukan toiminta heikkenee ja näin ollen sikiön hapen- ja ravinteidensaanti heikkenee.
  • Kohtukuoleman riski kasvaa. Myös lapsen riski kuolla vastasyntyneenä nousee, mitä kauemmin raskaus kestää. Esimerkiksi kohtukuoleman riski kuusinkertaistuu 42. raskausviikon jälkeen.
  • Synnytyskomplikaatiot lisääntyvät vauvan koon kasvaessa.

Synnytys alkanee istukan hajoamisesta

Spontaanin synnytyksen käynnistymisen mekanismi on osittain arvailujen varassa, vaikka tutkijoilla onkin hyvä teoria siitä, miten synnytys käynnistyy.

”Uusimman valistuneen teorian mukaan synnytyksen käynnistävä biologinen kello olisi istukassa. Kun istukan solukko ei voi vanhetessaan enää uusiutua, solut kuolevat ja hajoavat. Niiden sisältä vapautuu sikiön soluvapaata DNA:ta, joka käynnistää monimutkaisen sarjan peräkkäisiä ja päällekkäisiä biokemiallisia tapahtumia”, synnytyksen käynnistämisestä väitöskirjan kirjoittanut lääketieteen tohtori sekä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heidi Kruit kertoo.

Miksi synnytys ei aina käynnisty?

Suomessa 4,1–5,4 prosenttia kaikista raskauksista ylittää 42. raskausviikon. Koska kaikki synnytykset käynnistetään tässä vaiheessa, on hankala sanoa, kuinka moni synnytys jäisi käynnistymättä ja kuinka moni käynnistyisi itsestään 43. raskausviikolla.

”Uusimman käynnistymisteorian valossa voisi arvailla, että toiset synnytykset eivät käynnisty spontaanisti johtuen mahdollisesti tämän käynnistymiseen liittyvän biologisen kellon toimintahäiriöstä”, Kruit kertoo.

Tarkemmin asiaa ei tunnetta. Ei ole pystytty osoittamaan, onko kyse siitä, etteikö sikiön soluton DNA leviäisi riittävän tehokkaasti vai siitä, ettei keho reagoisikaan istukan hajoamisen aiheuttamiin signaaleihin. Yliaikaisuus saattaa olla geneettistä, koska se on yhdistetty muihin geneettisistä syistä johtuviin raskauskomplikaatioihin, kuten ennenaikaisuuteen, raskausdiabetekseen ja raskausmyrkytykseen.

Yliaikaisuuden riskiä lisäävät myös:

  • odottajan ikä (jos nainen on yli 30-vuotias)
  • äidin merkittävä ylipaino
  • aikaisempi yliaikaisuus
  • poikaraskaus

Mitä odottaja voi tehdä, jos synnytys ei käynnisty? Voiko synnytyksen käynnistää omaehtoisesti?

Vaikka ylipaino lisää yliaikaisuuden riskiä, raskausajan ruokavalio ei näytä vaikuttavan siihen. Myöskään raskausajan liikunta ei näytä vaikuttavan yliaikaisuuden riskiin.

Laajoissa kansainvälisissä Cochrane-katsauksissa on osoitettu, ettei myöskään luontaistuotteet ja -hoidot vaikuta synnytyksen käynnistymiseen.

Perinteisesti on ajateltu, että kolmen ässän paketti – seksi, siivous ja sauna – saa synnytyksen käynnistymään. Tutkimustulokset eivät ole vahvistaneet yhtäkään näistä menetelmistä toimivaksi synnytyksen käynnistämisen tavaksi.

”Ainoastaan nännistimulaatiolla ja shiatsu-hieronnalla saattaa mahdollisesti olla jotain vaikutusta synnytyksen käynnistymiseen”, Kruit sanoo.

Nännistimulaation ja hieronnan teho perustuu oksitosiinihormonin erittymiseen. Myös kaikenlaista hellyyttä voi kokeilla käynnistämiskeinona. Hellyydestä voi olla hyötyä myös jo käynnistyneen synnytyksen etenemiseen, sillä rentoutuminen vaikuttaa positiivisesti synnytykseen.

Näin kehosi toimii synnytyksen lähestyessä

  • Kohdun herkkyys aivolisäkkeen takalohkon erittämälle supistushormonille, oksitosiinille, lisääntyy laskettua aikaa kohden.
  • Erilaisten biokemiallisina välittäjäaineina toimivien valkuaisaineiden määrä elimistössä lisääntyy.
  • Hormoneja, kuten estrogeenia ja keltarauhashormonia, erittyy enemmän.
  • Kohdunkaula kypsyy: Siinä olevat kollageenisäikeet heikkenevät ja kudos turpoaa johtaen kohdunkaulan pehmenemiseen, avautumiseen ja lyhenemiseen.

Mitä mieltä olet artikkelista?