Viimeksi päivitetty 11.9.2015
Kuukautiskierrolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa naisella on yhdet kuukautiset. Kuukautiskierto lasketaan alkavaksi kuukautisten ensimmäisestä vuotopäivästä, ja se jatkuu aina seuraavien kuukautisten ensimmäiseen vuotopäivään asti.
Kierron pituus on yksilöllinen ja se kestää henkilöstä riippuen noin 23–35 päivää. Keskimääräinen kuukautiskierto on noin 28 vuorokautta. Samallakin naisella kuukautiskierron pituus voi kuitenkin vaihdella useammalla päivällä kierrosta toiseen.
Kuukautiskierto voidaan jakaa kahteen hormonaaliseen vaiheeseen. Ensin on munarakkulan kypsymisvaihe ja sitä seuraa keltarauhasen toimintavaihe.
Alku kuukautisten ensimmäisenä päivänä
Kuukautiskierto alkaa kuukautisvuodolla. Vuoto kestää normaalisti 2–8 päivää. Keskimääräinen vuodon pituus on 5 päivää. Kuukautisvuodon määrä on yksilöllinen, ja normaalisti koko kuukautisten aikana vuotoa tulee yhteensä noin 0,2–0,8 dl. Vain osa vuodosta on verta.
Kohdun limakalvosta erittyy kuukautiskierron ensimmäisen viikon aikana prostaglandiini-hormoneja, jotka saavat kohdun supistelemaan ja vanhan limakalvon irtoamaan. Tämän supistelun monet tuntevat kuukautiskipuna.
Kuukautiskierron toisella viikolla veren estrogeenitasot alkavat nousta. Kierron alussa myös munarakkula alkaa kasvaa kypsyvän munasolun ympärille naisen munasarjassa, kun aivolisäke kehittää munarakkulaa kypsyttävää FSH-hormonia. Munarakkula puolestaan tuottaa naissukuhormonia, estradiolihormonia, joka saa kohdun limakalvon paksuuntumaan.
Ovulaatio hedelmällisintä aikaa
Munasolun irtoaminen munasarjasta eli ovulaatio tapahtuu kierron puolivälissä, noin 12–16 päivää ennen seuraavien kuukautisten alkua. Kierron aikana kohonnut estrogeenitaso saa aivolisäkkeen erittämään luteinisoivaa hormonia. Luteinisoivan hormonin tasojen nopea kohoaminen saa munasolun vapautumaan munarakkulasta.
Munasolu kulkeutuu irrottuaan munanjohtimeen, jossa siittiöt voivat hedelmöittää sen. Irronnut munasolu on hedelmöittymiskelpoinen vain noin 24 tuntia irtoamisensa jälkeen ja voi tänä aikana ottaa vastaan siittiön. Ovulaation lähipäiviin ajoitettu yhdyntä on siis otollisin raskaaksi tulemisen kannalta.
Ovulaation aikana vatsaonteloon vuotaa hieman nestettä ja verta ja tämä voi aiheuttaa parina päivänä pientä kipua. Jotkut naiset kertovatkin tunnistavansa ovulaation hetken vatsan nipistelystä. Ovulaatioajankohdan määrittämisessä voit käyttää apuna ovulaatiolaskuria sekä aamulämmön mittaamista.
Keltarauhanen ottaa ohjat
Ovulaation jälkeen kohtu valmistautuu hedelmöitetyn munasolun vastaanottamiseen ja raskauteen. Puhjenneen munarakkulan paikalle munasarjaan kehittyy keltarauhanen, jonka toimintaa luteinisoiva hormoni tukee. Keltarauhanen erittää progesteronihormonia, joka yhdessä estrogeenin kanssa kypsyttää kohdun limakalvoa ja valmistaa tätä raskautta varten.
Jos munasolu on hedelmöittynyt, se siirtyy munanjohdinta pitkin kohtuun. Noin 5-8 vuorokauden kuluttua alkio on valmis kiinnittymään kohdun seinämään.
Mikäli munasolu ei ole hedelmöittynyt ja kiinnittynyt, keltarauhanen rappeutuu kierron viimeisellä viikolla. Hormonitasojen nopea lasku voi aiheuttaa esimerkiksi rintojen arkuutta, turvotusta, lihassärkyä ja päänsärkyä. Se voi vaikuttaa myös mielialaan: nainen voi olla ennen kuukautisia tavallista itkuisempi, masentuneempi tai ärtyisempi. Myös makeannälkä voi vaivata enemmän kuin muulloin.
Keltarauhasen rappeuduttua uusi kierto alkaa, ja kohdun vanha limakalvo poistuu kuukautisten mukana.
Kuukautiskierrossa voi olla häiriöitä
Epäsäännölliset kuukautiset ovat varsin yleinen vaiva. Harvoista kuukautisista puhutaan, kun kuukautisten väli on toistuvasti viisi viikkoa tai pidempi. Tiuhat kuukautiset taas tarkoittavat toistuvasti tiheämmin kuin 23 vuorokauden välein tulevia kuukautisia.
Epäsäännöllisyys on yleistä lähellä kuukautisten alkamisikää ja lähellä niiden päättymistä. Säännölliset kuukautiset alkavat suomessa noin 12 – 13-vuotiaana ja päättyvät vaihdevuosi-ikään. Suomalaisilla naisilla vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51 vuoden iässä.
Kuukautiskierron epäsäännöllisyys voi vaikuttaa raskaaksi tulon todennäköisyyteen. Jos kuukautiset tulevat hyvin harvoin, raskauden mahdollisuus vuoden aikana on hieman pienempi kuin säännöllisessä kierrossa. Epäsäännöllisyys vaikeuttaa myös ovulaation ajankohdan määrittämistä.
Monia syitä epäsäännöllisyyteen
Esimerkiksi syömishäiriöt, voimakas stressi, nopea laihtuminen, ylipaino ja ehkäisypillerien lopettaminen voivat aiheuttaa kierron epäsäännöllistymistä. Myös esimerkiksi munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on yleinen kierron häiriöitä aiheuttava syy.
Tarkempia tutkimuksia kuukautisten epäsäännöllisyyden vuoksi suositellaan, jos ongelma on jatkunut pitkään. Tilannetta on hyvä selvittää myös, jos aiemmin säännölliset kuukautiset jäävät pois yli kolmeksi kuukaudeksi. Taustalla voi olla hoitamaton sairaus, esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriö.
Kuukautiskierron säännöllisyyttä voi ylläpitää terveellisillä elintavoilla. Normaalipaino, kohtuullinen liikunta, pitkäaikaisen stressin välttäminen ja kroonisten sairauksien hyvä hoitotasapaino auttavat pitämään kierron säännöllisenä.
Lähteet:
Aila Tiitinen: Normaali kuukautiskierto
Lue myös:
