Lantionpohjalihakset, imetys, vaistoihin luottaminen ja toisaalta varautuminen siihen, että joinain päivinä tulet tuntemaan itsesi huonoksi äidiksi. Lue elämänmakuiset ja lempeät ohjeet Vau.fi foorumin äitiyden konkareilta!

Julkaistu 23.3.2015   -   Päivitetty 28.11.2018

1. Harjoita lantionpohjan lihaksia

Lantionpohjan lihasten jumppaaminen kannattaa aloittaa heti – olitpa sitten odottaja, haaveilija tai jo synnyttänyt. Lihaksia kannattaa harjoittaa läpi koko elämän, niin säästyy ikäviltä yllätyksiltä.

”Älkää naiset unohtako harjoittaa lantionpohjanlihaksia, siis jatkuvasti, raskauden jälkeenkin. Sillä estätte lirahtelut loppuraskaudesta, plus että vaihdevuosien tienoilla kuukautissiteet ei vaihdu suoraa tenaleideihin”, nimimerkki Corolla vinkkaa.

”Kyllä ne lantionpohjalihakset on tosi tärkeät. Itse en viime raskaudessa muistanu treenata niitä ollenkaan ja sit ku synnytyksessä sain pahat repeämät niin kyllä sitten sai treenata ja kunnolla. Mutta se tuotti tulosta ja pidätyskyky parani”, Aamu kertoo.

”Niiden lantiopohjalihasten harjottelulla myös pienentää huomattavasti todennäköisyyttä saada synntyksessä laskeumia”, myös Bettie muistuttaa.

Lue täältä, miten löydät lantionpohjan lihaksesi, ja miten niitä kannattaa jumpata!

2. Pyydä apua imetykseen, anna tarvittaessa korviketta

Imetys on luonnollista, mutta myös imetyksen kanssa voi tulla ongelmia.

”Ota kunnolla selvää imetyksestä, luotettavista imetysmyönteisistä lähteistä ja hanki mahdollisiin imetysongelmiin apua mieluummin heti! Esimerkiksi Imetyksen Tuki Ry:n kautta. Itse olisin säästynyt paljolta murheelta varmaankin, jos olisin apua hakenut ja saanut aiemmin”, ReginaVeritas kertoo.

Jos maitoa ei tule, tai imetys tuntuu kerta kaikkiaan pahalta, anna korviketta hyvällä omallatunnolla. Hyvä äitiys ei ole kiinni imetyksestä!

3. Puhukaa peloista

Todella monet pelkäävät synnytystä ja siinä ei ole mitään hävettävää.

”Aivan ehdottomasti haluan nyt antaa semmoisen ohjeen, että jos pelottaa, niin puhukaa niistä peloista! Käykää pelkopolilla! Itsellä laskettu aika nyt maanantaina 24.2. ja vielä eilen kävin pelkopolilla tapaamassa lääkäriä, ja se oli paras näistä käynneistä”, ReginaVeritas kertoo.

Lue 8 yleisintä syytä synnytyspelkoon, sekä synnytyspelkoihin erikoistuneen lääkärin kertomus siitä, miten kutakin niistä hoidetaan.

4. Huono äiti -fiilis tulee, älä pelästy

Jokainen äiti kokee sen, lievempänä tai vahvempana: ”Huono äiti” -fiiliksen. Älä pelästy, sinä riität omana itsenäsi. Jos tuntuu ettet riitä, on enemmän kuin ok hakea apua.

”Varautukaa siihen huono äiti fiilikseen. ’Mä en osaa, mä en tiedä, mä en jaksa, en mä tätä halunnut, mä en pysty, tästä ei tule yhtään mitään jne.’ Kaikki nämä tulee aivan 100% varmasti jossain kohtaa mieleen ja kaikkien kliseiden äitinä: Se on ihan normaalia!” Ramsi lohduttaa.

”Olkaa itsellenne armollisia, hakekaa tukea, kun siltä tuntuu. Sanokaa tunteet ääneen vaikka ne olisi miten kamalia, koska niin kuin joku sanoi, ääneen sanottuna tajuaa itsekin usein omien ajatustensa nurinkurisuuden”, hän kehottaa.

Jos huonouden ajatukset ovat päivittäisiä ja raskaita, syynä voi olla synnytysmasennus. Älä odottele liian kauan, vaan hae apua: sinulla on oikeus onnellisuuteen.

5. Kuuntele neuvoja, mutta luota vaistoihisi

Vauvat ja perheet ovat erilaisia. Parhaatkaan neuvot eivät toimi joka perheessä.

”Näin 1v 3kk tytön äitinä ehdottomasti paras vinkki minkä voin antaa: Luottakaa vaistoonne! Sanokoot kuka tahansa ihan mitä tahansa aivan mistä tahansa asiasta, SINÄ tiedät ja tunnet oman vauvasi parhaiten”, Ramsi toteaa.

”Jokainen tuputtaa neuvoja ja vinkkejä, ja voi hyvää päivää, että siinä saa uusi äiti päänsä totaalisen sekaisin. Jos koet, että joku asia ei sovi teille niin sitten se ei vaan sovi, vaikka mitkä suositukset ja päivittelyt ja ihmettelyt käskisi niin tehdä”, hän kirjoittaa.

”Äiti tietää kyllä mikä vauvalle on parasta. Älkää koskaan kuunnelko muiden moralisointeja siitä että teette muka jotain väärin. Tärkeintä on se että vauva saa hellyyttä, jotain ravintoa ja kasvaa hyvin. Kaikki vauvat on erilaisia. Hyvätkään neuvot ’kokeneilta’ ei välttämättä teidän vauvaan päde”, Raketti muistuttaa.

”Joskus tietysti tarvitsee pyytää toisilta neuvoja. Mutta sitä oppii itse tietämään, mitkä neuvot on omalla kohdalla hyödynnettävissä. Kannattaa luottaa itseensä ja omiin vaistoihin”, Hillevi huomauttaa.

Muista myös, että sama pätee muihin äiteihin: se mikä toimi sinulla, ei välttämättä toimi toisella. Jokainen on äiti omalla tavallaan. Joskus se, mikä erottaa hyvän päivän huonosta, on toiselta äidiltä saatu kannustus.

6. Odottajan paras harrastus on uiminen

Odottaja joutuu luopumaan monista harrastuksistaan. Uiminen ei kuitenkaan rasita niveliä ja on hyvä liikuntamuoto loppuraskaudessakin.

”Uiminen on raskauden aikana ihan loistava harrastus! Ihan jo vedessä lilluminen vie selkäkivut pois. Ja vesi on kamalan hellävarainen ympäristö liikkua. Eräs doula jopa kehui uimista parhaaksi liikunnaksi raskauden aikana”, ReginaVeritas vinkkaa.

”Minä komppaan tuota vesiharrastamista ainakin sitten kun mahalla on kokoa. Vesi kannattelee, helpottaa oloa. Kylpylöissä seinästä tulevat hierovat suihkut ovat kanssa mahtavia alaselälle”, Corolla kehuu.

Uimista voi harrastaa aivan loppuraskauteen asti, paitsi jos äidillä on poikkeuksellisia vuotoja tai ennenaikaista supistelua. 

7. Hankkikaa vaunut huolella

Vaunuja hankkiessa kannattaa miettiä, millaiseen käyttöön vaunut tulevat. Tarvitsetko tukevat ja kestävät vaunut hiekkateille ja lumessa tarpomiseen, vai sopisiko teidän perheellenne paremmin ketterä, rattaisiin integroitava autonistuin?

”Ei voi korostaa tarpeeksi tuota vaunu-asiaa”, Aamu kirjoittaa.

”Itse halusin esikoiselle tukevat vaunut joissa on kunnon pyörät. Asumme sellaisessa paikassa, missä voi talvella olla haasteita liikkumisessa ja halusin, että vaunuilla pääsee paikkaan kuin paikkaan. Päädyttiin Emmaljungin duo edgeihin ja ne ovat todella ajaneet asiansa. Tajusimme vasta myöhemmin tuon turvakaukaloasian ja hankittiin sitten myöhemmin matkarattaat joihin turvakaukalo sopi. Ne ovat todella kätevät ja aina kauppareissuilla mukana. Kaksi ulkomaanmatkaakin ovat kestäneet”, hän kertoo.

 

Mitä mieltä olet artikkelista?