Raskausaika voi olla sietämätöntä, jos äiti pelkää synnytystä. Synnytyspelko saattaa estää äitiä jopa synnyttämästä alateitse. Pelkojen kanssa ei kannata kärvistellä, sillä kaikkiin pelkoihin löytyy hoitomuoto. Lue lista kahdeksasta pelon aiheuttajasta ja parhaasta hoitomuodosta.

”Varsinkin ensisynnyttäjät pelkäävät usein useita asioita: kipua, hallinnan menetystä, lapsen vahingoittumista ja omaa selviämistä synnytyksestä”, synnytyspelkojen hoitamiseen erikoistunut lääkäri Hanna Rouhe kertoo.

Tee testi: Pelottaako synnytys? Testaa pelkojesi laatu synnytyspelkotestillä! 

Toinen ryhmä on uudelleensynnyttäjät. Heillä pelko johtuu aiemmasta huonosta tai usein jopa traumaattisesta synnytyskokemuksesta.

Lue myös: Alatiesynnytykseen ei pakoteta

Hanna Rouhe kertoo kahdeksasta tavallisimmasta pelkojen aiheuttajasta ja tavoista, joilla pelkoja käsitellään ja yritetään lieventää.

1. Aikaisemmat synnytykset

Noin puolet synnytyspelon takia hoitoon hakeutuvista odottajista on uudelleen synnyttäjiä. Näillä synnyttäjillä edellisen synnytyksen aiheuttamat muistot ja traumat saattavat piinata mieltä. Vaikka synnytys olisi teknisesti ottaen mennyt hyvin, tapahtuma on silti saattanut olla äidille huono kokemus.

”Me kysymme HYKS:n alueella kaikilta synnyttäjiltä synnytyskokemuksesta asteikolla yhdestä kymmeneen, jossa yksi merkitsee erittäin negatiivista synnytyskokemusta ja kymmenen positiivista synnytyskokemusta. Jos äiti vastaa alle viisi, tarjoamme lisäkeskustelutukea”, Rouhe sanoo.

Negatiivinen synnytyskokemus saattaa syntyä huonosta vuorovaikutuksesta kätilön kanssa tai epäonnistuneesta puudutuksesta. Äiti saattaa myös kokea epäonnistuneensa synnytyksessä, jos edellinen synnytys on päätynyt imukuppiin tai sektioon.

Hoito

”Jos synnyttäjä on kokenut ikävän synnytyksen, käymme läpi, mistä huono kokemus johtuu”, Rouhe sanoo.

Usein äitejä helpottaa tieto siitä, että hänen pelkonsa ovat hänen synnytystään hoitavan henkilökunnan tiedossa.

”Mietimme yhdessä, mitä voisimme tehdä eri tavalla, jottei samanlainen kokemus toistuisi. Teemme suunnitelman ja kiinnitämme erityisesti huomiota niihin asioihin, jotka synnyttäjä on kokenut ikäviksi”, Rouhe sanoo.

Lue myös: Synnytyspelko varjostaa raskautta

2. Kipu

Kivun pelkääminen on yleistä. Pelkkää kipua kuitenkin harvemmin pelätään. Kivun pelko yhdistyy usein muihin pelkoihin.

”Monia pelottaa kivun yhteydessä synnytyksen suunnittelemattomuus. Synnytyksen kulkua ei voi tietää ennakkoon”, Rouhe sanoo.

Äiti ei voi esimerkiksi varautua olemaan sairaalassa tiettyä tuntimäärää. Synnytyksen kestoa ei voi ennustaa.

Hoito

Koska kivun pelkoon liittyy usein synnytyksen epävarmuustekijät, pelkoa hoidetaan synnytyspelkopoliklinikalla valamalla uskoa äitiin.

”Kukaan ei tiedä, miten synnytys menee. Äiti voi kuitenkin luottaa sairaalanhenkilökuntaan. Me osaamme hoitaa synnytystä”, Rouhe sanoo.

Toisinaan uudelleensynnyttäjät pelkäävät kipua, koska heidän kivunlievitys on mennyt edellisessä synnytyksessä pieleen.

”Näissä tapauksissa teemme yhdessä kivunlievityssuunnitelman, jonka mukaan toimitaan, mikäli se on synnytyksen kannalta mahdollista. Lähes aina suunnitelman noudattaminen onnistuu”, Rouhe sanoo.

Kipua pelkäävää synnyttäjää voidaan puuduttaa enemmän kuin normaalisynnyttäjää.

”Voimme esimerkiksi antaa hänelle hyvin varhaisessa vaiheessa kivunlievitystä tai jatkaa puudutuksen antoa aivan synnytyksen loppuun asti”, Rouhe sanoo.

Lue myös: Mahtuuko vauva syntymään?

3. Muiden puheet

”Toisinaan puheet aiheuttavat äideille pelkoja. Taustalla voi olla ystävien huonosti menneitä synnytyksiä”, Rouhe sanoo.

Vakavimmissa tapauksissa synnyttäjä on vakuutettu siitä, ettei hän pysty synnyttämään.

”On tapauksissa, joissa äiti kertoo, ettei heidän suvussaan kukaan ole koskaan synnyttänyt hyvin. Synnyttäjän oma äiti on saattanut ruokkia tällaista synnytyspelkoa puhumalla, ettei kukaan synnytä heidän suvussaan alakautta”, Rouhe sanoo.

Hoito

”Näissä tapauksissa on tärkeää, että käymme läpi normaalisynnytyksen kulkua. Äidille tehdään myös synnytystapa-arvio, jolloin äiti saa faktatietoa siitä, minkälaiset edellytyksen hänellä on alatiesynnytykseen”, Rouhe sanoo.

Jos synnyttäjään on valettu epäluottamusta omaa kehoa kohtaan, henkilökunnan täytyy purkaa nämä uskomukset.

”Monet synnytykseen liittyvät asiat eivät ole perinnöllisiä. Me tarkastelemme yhdessä äidin pelkoja, ja katsomme niitä faktatietojen pohjalta”, Rouhe sanoo.

Lue myös: Ystävät aiheuttivat synnytyspelon

4. Lapsen vammautuminen tai kuolema

”On melko yleistä, että synnyttäjä pelkää lapselle käyvän jotakin”, Rouhe sanoo.

Jos äiti pelkää yleisesti lapsen menettämistä, pelko liittyy tyypillisesti myös muihin pelkoihin. Äiti saattaa esimerkiksi pelätä myös synnytyksen hallitsemattomuutta.

Toisissa tapauksissa lapsen menettämisen pelko liittyy omiin kokemuksiin.

”Jos äiti on kokenut vauvan menetyksen edellisessä raskaudessa, saattaa äidillä olla todella suuri huoli siitä, että vauvalle käy jotakin. Myös lähipiirissä tapahtuneet kohtukuolemat ja menetykset saattavat aiheuttaa yksityiskohtaisia pelkoja tiettyjä tilanteita kohtaan”, Rouhe sanoo.

Hoito

”Kerromme äidille, mitä keinoja meillä on seurata vauvan vointia synnytyksessä. Voimme tehdä myös lisävarmistuksia vauvan voinnista, mikäli se auttaa synnyttäjää luottamaan paremmin synnytyksen hoitoon”, Rouhe sanoo.

Monien äitien pelkoja lievittää tilastotieto. Vauvojen menehtyminen synnytyksessä on äärimmäisen harvinaista.

”Kerromme myös, mitä voidaan tehdä, jos vauvan vointi heikkenee”, Rouhe sanoo.

Jos taustalla on lapsen kuolema edellisessä raskaudessa tai synnytyksessä, ahdistusta kannattaa työstää ammattihenkilön kanssa.

”Ahdistuksen purkamiseen tarvitaan usein psykologista tukea. Sairaalat tarjoajat esimerkiksi kohtukuoleman kohdanneille äideille psykologista palvelua jo tapahtuman yhteydessä”, Rouhe sanoo.

Lue myös: Kohtukuolema: lapseni syntyi kuolleena

5. Oma kuolema tai vammautuminen

”Jos äiti pelkää kuolevansa synnytyksessä, se liittyy usein negatiivisiin kokemuksiin. Äidin lähipiirissä jollekin on saattanut käydä jotakin. Äidillä saattaa olla myös jokin omakohtainen kokemus, joka liittyy kuolemaan”, Rouhe sanoo.

Yleensä äidit pelkäävät kuitenkin enemmän vammojen saamista synnytyksestä kuin kuolemaa.

Hoito

”Kerromme äidille, miten äidin vointia seurataan synnytyksessä. Kerromme myös, kuinka harvinaista on, että äiti kuolee synnytyksessä”, Rouhe sanoo.

On esimerkiksi suurempi riski menehtyä leikkaukseen kuin synnytykseen. Jos äiti puolestaan pelkää synnytysvaurioita, hän saa niihin liittyvää tietoa.

”Kerromme minkälaisia synnytysrepeämät ovat ja miten niitä hoidetaan. Repeämät parantuvat pääsääntöisesti hyvin. Moni äiti luulee, että peräaukon sulkijalihaksen repeämä johtaisi aina pidätyskyvyttömyyteen. Todellisuudessa vain hyvin harvalle jää pysyvää haittaa”, Rouhe kertoo.

Lue myös: Synnytysrepeämät voivat olla lieviä tai vakavia

6. Traumoista nousevat pelot

”Raiskauksen tai seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuminen altistaa synnytyspeloille”, Rouhe sanoo.

Asia voi nousta ensimmäistä kertaa esille synnytyspelkokeskustelussa.

”Nämä ovat arkoja ja vaikeita asioita. Monet eivät pysty löytämään sanoja omalle pelolleen. Pelko ei ole välttämättä tiedostetulla tasolla”, Rouhe sanoo.

Mikä tahansa trauma saattaa aiheuttaa synnytyspelkoja, sillä trauman aiheuttama henkinen sirpaloituminen tekee synnyttäjästä alttiimman peloille ja uusille traumoille. Seksuaalisuuteen liittyvät traumat ovat kuitenkin yleisimpiä synnytyspelon aiheuttajia.

”Luvattomat sukupuolielimiin kohdistuneet koskemiskokemukset nousevat usein pintaan, sillä vauva syntymä liittyy samalle alueelle”, Rouhe sanoo.

Hoito

Traumoista kumpuavia pelkoja pystytään hoitamaan ainoastaan silloin, jos äiti tulee synnytyspoliklinikalle. Näin ei aina tapahdu, sillä äiti saattaa pelätä asiasta puhumista.

”Synnytyspelkopoliklinikkahoidon lisäksi tarjotaan mahdollisuutta psykologiseen hoitoon”, Rouhe sanoo.

Lue myös: Sarah raiskattiin – piti lapsen

7. Luottamuksen puute

”On hyvin yleistä, ettei synnytystä pelkäävä äiti luota itseensä synnyttäjänä”, Rouhe sanoo.

Monet ensisynnyttäjät miettivät, miten synnytyssalissa pitäisi käyttäytyä.

”Äidit saattavat pelätä huutavansa liikaa salissa. He saattavat myös ajatella, etteivät pysty sietämään kipua. Moni sanoo, ettei hänestä ole synnyttäjäksi”, Rouhe sanoo.

Hoito

Rouhe muistuttaa, että useimmat näistä omaa synnytyskykyään epäilevistä naisista synnyttävät lopulta erittäin hienosti.

”Äideille voidaan sanoa, ettei synnytys ole mikään suoritus. Synnytystä ei tulla arvostelemaan”, Rouhe sanoo.

Synnytyssalissa saa myös huutaa niin paljon kuin sielu sietää.

”Toiset tykkäävät huutaa. Äidin ei tarvitse ajatella, että käyttäytyisi synnytyssalissa huonosti”, Rouhe sanoo.

Lue myös: Hormonit – synnyttäjän parhaat kaverit

8. Hallitsemattomuus

”Osa ihmisistä haluaa hallita tilanteita. Heille saattaa olla täysin sietämätöntä, että edessä on tilanne, jota ei pysty täysin hallitsemaan”, Rouhe sanoo.

Äidit saattavat pelätä, että kontrolli tilanteesta siirtyy liiaksi synnytystä hoitavalle henkilökunnalle.

Hoito

”Esimerkiksi psykologin vetämässä Nyytti-ryhmässä opetellaan erilaisia rentoutumiskeinoja, joiden avulla äiti voi hallita synnytystä paremmin”, Rouhe kertoo.

Ryhmässä annetaan myös paljon tietoa synnytyksestä.

”Valamme synnyttäjään luottamusta myös henkilökuntaa kohtaan. Jos synnytyksessä tulee eteen asioita, joihin synnyttäjä ei pysty itse vaikuttamaan, me hoidamme tilanteen”, Rouhe kiteyttää.

”Ei mikään käännytyspoli”

Synnytyspelkoa pystytään lievittämään erilaisilla hoitomuodoilla. Naistenklinikan Nyytti-synnytyspelkovertaistukiryhmän käyneistä naisista 87 prosenttia lähtee synnyttämään alateitse. HYKS:n synnytyspelkopoliklinikalla käyneistä synnyttäjistä arviolta puolet synnyttävät ilman sektiota.

”Meidän tehtävämme ei ole pakottaa äitejä synnyttämään alakautta, vaikka pidämme alatiesynnytystä parempana. Pelkopolit eivät ole käännytyspoleja kuten toiset ajattelevat. Tarjoamme lievitystä pelkoihin ja mietimme keinoja, joiden avulla odottaja voi voittaa pelkonsa”, Rouhe sanoo.

Rouhe hoitaa synnytystä pelkääviä äitejä Naistenklinikalla. Hän myös luennoi synnytyspelkojen hoitamisesta synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden henkilökunnalle ympäri Suomea.

Mitä mieltä olet artikkelista?