Hoitamaton synnytyspelko voi vaikeuttaa synnytystä monin tavoin. Kipuaistimukset voimistuvat ja synnytys voi hidastua, kun pelko estää synnyttäjää rentoutumasta. Synnytyksen aikana tärkein pelkoa lievittävä tekijä on hyvä tunneyhteys puolisoon tai tukihenkilöön sekä myös kätilöön.

Viimeksi päivitetty 6.4.2020

Synnyttäminen on Suomessa turvallisempaa kuin koskaan aiemmin, ja synnyttäjien hoito on maailmanlaajuisessa mittakaavassa ensiluokkaista. Silti naiset eivät ole pelänneet synnyttämistä koskaan enemmän kuin nyt, sanoo kätilö, imetysohjaaja, Confident Birth -kouluttaja ja Spinning Babies -synnytysvalmentaja Eliisa Karttunen.


 


”Tilanne on hyvin ristiriitainen. Toisaalta lisääntyvä synnytyspelko on ymmärrettävääkin. Synnytys on meille varsin helppoa elämää viettäville länsimaalaisille naisille usein siihenastisen elämän suurin haaste sekä fyysisesti että psyykkisesti.”

Pelko lisää kipua ja voi hidastaa synnytystä

Pelkäävän keho on Karttusen mukaan jatkuvassa ”taistele tai pakene” -tilassa. Se vaikuttaa synnytykseen monin tavoin.

”Kehon ensisijainen päämäärä on selviytyä hengissä, ei synnyttää eikä ravita vauvaa. Tutkimustieto myös kertoo kiistatta, että kipukokemus on voimakkaampi, kun olemme pelokkaita ja ahdistuneita”, Karttunen kertoo.

Lisäksi pelkääminen voi hidastaa synnytystä, sillä voimakas stressi on omiaan vaikeuttamaan synnytyksen etenemisen kannalta tärkeää rentoutumista.

”Stressaantuneen ja pelokkaan äidin keho pyrkii kaikin voimin pitämään vauvan turvassa sisällään. Tämä ei edistä synnytystä, vaikka toki kaikki vauvat tulevat lopulta ulos, tavalla tai toisella”, Karttunen sanoo.

Tärkeä tunneyhteys

Synnytyspelosta kärsivä odottaja voi saada apua esimerkiksi yksilöterapiasta tai synnytyssairaalan pelkopoliklinikalta. Synnytyksen aikana tärkein pelkoa lievittävä tekijä on hyvä tunneyhteys niin omaan puolisoon tai muuhun tukihenkilöön kuin kätilöönkin.

”Se, että hoitava henkilökunta tietää, ymmärtää ja arvostaa synnyttäjän tarpeita ja historiaa on ensiarvoisen tärkeää”, painottaa Karttunen.

Lisää rauhaa ja luottamusta

Pelokasta synnyttäjää auttaa Karttusen mukaan myös ruotsalaisen Susanna Helin luoma Confident Birth -metodi, joka tähtää rauhan ja luottamuksen lisäämiseen ja pelon vähentämiseen synnytyksessä.

”Metodi ei opeta mitään uutta, vaan auttaa oivaltamaan sen, mikä jokaisessa naisessa jo on. Peloton synnytys antaa työkalut rauhan ja luottamuksen säilyttämiseen läpi synnytyksen. Metodi lisää voimakkaasti synnyttäjän hallinnan tunnetta ja kykyä selviytyä”, kuvailee Karttunen.

Metodissa on neljä yksinkertaista työkalua, joiden avulla pyritään pitämään keho rauhallisena ja luottavaisena samalla, kun pelko-, ahdistus- ja stressihermosto rauhoitetaan aina, kun se pyrkii aktivoitumaan.

”Metodissa synnyttäjän saamalla jatkuvalla tuella on suuri merkitys. Puolison tai synnytyskumppanin rooli on merkittävä. Yksin jäämisen tunteen mahdollisuus tulee estää kokonaan”, Karttunen kertoo.

Rentouden monet edut

Synnytyspelon hellittämisellä on monia etuja synnytyksen aikana. Karttusen mukaan rauhaa, turvaa ja luottamusta tunteva nainen hapettaa ja ravitsee sikiötä tehokkaasti. Tämän seurauksena vauva selviytyy synnytyksen stressistä paremmin.

”Rennot lihakset kestävät lantionpohjassakin venytystä paremmin, ja repeämiä tulee vähemmän. Kun olemme turvassa ja rentoja, synnytystä eteenpäin vievää oksitosiinihormonia erittyy voimakkaina ryöpsäyksinä. Sen seurauksena synnytys etenee hyvin”, kertoo Karttunen.

Oksitosiini vaikuttaa myöskipukokemukseen siten, että kipu tuntuu lievempänä. Lisäksi se edesauttaa äidin leimautumista ja kiintymistä vauvaansa – ja päinvastoin.

”Oksitosiinilla on vauvan kehityksen kannalta valtavia vaikutuksia synnytyksen jälkeen elämän alkuaikoina. Oksitosiini tukee myös imetyksen ja maidonerityksen alkua.”

Lue myös:

Mitä mieltä olet artikkelista?