Viime raskaus oli todella vaikea psyykkisesti ja lapsen syntymä ei auttanut asiaa. Esikoisemme on nyt huostassa. Olen kuitenkin tervehtynyt ja tämä raskaus oli todella tervetullut. On vain tullut vaikeaa ahdistusta ja masennusta. Taistelen loppuun saakka etten syö lääkkeitä, sillä esikoiseni joutui keskolaan hengitysvaikeuksien takia. Muutamat ovat epäilleet äitiyttäni, siksi olen päättänyt pitää hymyä yllä kun astun ihmisten ilmoille. Se kuitenkin ottaa voimille, koska sisälläni jäytää pelko ja epävarmuus kaiken kukkuraksi epäluottamus ihmisiä kohtaan. Olen luvannut tälle lapselle, etten milloinkaan anna kenenkään viedä häntä pois ja taistelemme mieheni kanssa oikeudesta rakkaaseen esikoiseemme.
[Missing text /templates/comment/backToArticle for fi]