Vau.fi tutustuu neuvolaan

Kuokkalan neuvolan terveydenhoitaja Marianne Mikkonen (oikealla) kertoo Merja Kohvakalle, kuinka verensokereita mitataan kotona. Pissakokeessa kärähtäneellä Merjalla on raskausdiabetes.

Syytä huoleen ei ole, sillä oikea ravitsemus ja liikunta pitävät sokerit kurissa, Mikkonen muistuttaa.

"Ota yhteyttä äitipolille, jos sokerit nousevat", Mikkonen ohjeistaa varmuuden vuoksi Kohvakkaa.

Mikkonen mittaa vielä verenpaineen, jolla seulotaan raskausmyrkytystapauksia.



Jokaisella neuvolakäynnillä raskaus viikon 12 jälkeen kuunnellaan vauvan sydänääniä (laite vasemmalla).

Äidin hemoglobiinia seurataan ottamalla sormenpäästä verinäyte. Hemoglobiiniarvo saadaan nopeasti mittalaitteella (laite kuvassa oikealla).

On tyypillistä, että äidin punasolut vähenevät raskaudenaikana. Siksi hemoglobiiniarvot laskevat. Jos arvot ovat liian matalat, äidille määrätään rautatabletteja 22. raskausviikon jälkeen.

Neuvolassa otetaan myös verinäytteitä. Äidin veriryhmä selvitetään, ja sukupuolitaudit seulotaan.



Loppuraskaudessa ultraäänellä mitataan lapsen kokoa ja tarjontaa. Alkuraskaudessa ultraäänellä määritetään laskettu aika. Rakenne-ultrassa tutkitaan puolestaan lapsen kehittymistä. Alkuraskauden ultrat tehdään tyypillisesti äitiyspoliklinikalla.



Kun lapsi syntyy, vanhemmat ja lapsi siirtyvät lastenneuvolan huostaan. Sirpa Jokiselle tilanne on tuttu. Terveydenhoitaja Kaarina Jokinen on hoitanut kaikki hänen lapsensa.

"Puhumme jaksamiseen liittyvistä asioista. Nyt olemme puhuneet Ennan syömisestä. Viimeksi teimme alkoholinkäyttöön liittyvän testin ja meillä oli oikein hauskaa", Sirpa naureskelee.

Mihin sitten tietoja käytetään?

Äidin jaksaminen on tärkeä osa lapsen hyvinvointia. Jos äidin elämäntilanne on vaikea, hänelle tarjotaan apua neuvolan kautta.

Parisuhdeongelmiin voi saada apua perhetyöntekijöiltä. Jos taas kyse on jaksamisesta, on mahdollista saada palveluseteli. Setelillä voi ostaa esimerkiksi lastenhoitopalveluita.



Jokinen tarkastaa lapsen suojaheijasteet matolla.

"Veikkaan, että viikon sisällä lähtee liikkeelle", Jokinen sanoo.

Sirpa ei ole yhtä optimistinen.



Jokaisella neuvolakerralla mitataan lapsen paino ja pituus. Arvot tarvitaan kasvukäyrää varten.

Yksi ja puoli -vuotias Petrus Böhm ei ole neuvolan helpoin asiakas. Minna Böhm saa tehdä kaikkensa, että Petrus olisi hetken vaa'alla paikallaan.

"No nyt! Kymmenen kiloa."

Petruksen pituuden mittaamisesta tulee vielä hankalampi projekti.

"Tuo", sanoo Petrus ja taistelee vastaan.



Leikin ja lelujen avulla arvioidaan lapsen kehitystä. Esimerkiksi palloa ja hernepussia käytetään karkeamotoriikan testaamiseen. Tornin rakentamisella katsotaan, miten silmän ja käden yhteistyö sujuu.

Testit eivät ole mitkään ylioppilaskirjoitukset, vaikka toisinaan vanhemmat saattavat niin kuvitella.

"Joskus huomaa, että vanhemmat ovat harjoitelleet lapsen kanssa jotain testattavaa asiaa. Se ei ole hyvä, sillä lapsi voi kokea suuren pettymyksen, jos ei osaakaan harjoiteltua asiaa", terveydenhoitaja Seija Luostarinen kertoo.

Täytyy muistaa, että leikki on leikkiä varten. Kuvassa oikealla on neuvolan leluja, joita käytetään ainoastaan lasten viihdyttämiseksi.



Äitiyspakkauksestakin tuttu helistin on tärkeässä asemassa neuvolatutkimuksissa. Helistintä käytetään vauvojen näöntarkastuksessa.

Vauvojen kuulo tarkastetaan uikulla, kummallista ääntä pitävällä laitteella (kuvassa oikealla). Ääni on sen verran huomiota herättävä, että siihen ei voi olla reagoimatta – jos siis kuulee.



Lopuksi se kaikkein pelottavin juttu: Rokottaminen kuuluu neuvolan perustehtäviin.

Kuvassa sikainfluenssarokote. Neula on aikuisten kokoa. Onneksi lapsia rokotetaan pienemmällä neulalla.

Teksti: Jarkko Uro
Kuvat: Tiina Pokkinen

Lue myös:

Vau.fi tutustuu päiväkotiin
Vau.fi tutustuu synnytyssaliin
Vau.fi tutustuu Vauvakinoon
Vau.fi tutustuu muskariin