Suomalaisaineistoon perustuvan kansainvälisen tutkimuksen mukaan raskauden aikana syödyillä SSRI-mielialalääkkeillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia lapseen. Tutkimuksen mukaan saattaa olla mahdollista, että odottajan syömä mielialalääke lisää lapsen myöhempää riskiä masentua.

Viimeksi päivitetty 21.4.2016

Suomalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat analysoivat Kelan lääkekorvausrekisterin ja THL:n syntymä- ja hoitoilmoitusrekistereiden pohjalta masennusdiagnoosin saaneiden äitien lapsien myöhempää kehitystä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada lisää tietoa siitä, kuinka raskaudenaikainen masennuslääkkeiden käyttö vaikuttaa lasten myöhempään masennus-, ahdistus-, autismi- ja ADHD-sairastuneisuuteen. Tutkimuksessa oli mukana 16 000 odottajaa ja heidän lapsensa.

Tutkimuksessa ei havaittu raskauden aikaisen masennuslääkealtistuksen yhteyttä ahdistus-, autismi- ja ADHD-diagnooseihin. Masennuksen osalta raskaudenaikaisen lääkealtistuksen vaikutuksen todettiin kuitenkin olevan merkittävä.

Lääkkeiden yhteys lapsen masennusriskiin merkittävä

Koska äidin masennus voi vaikuttaa perinnöllisen alttiuden kautta lapsen masentuneisuuteen, tutkimuksessa verrattiin kahta ryhmää toisiinsa. Toinen ryhmään kuului SSRI-lääkkeitä raskausaikana syöviä äitejä. Verrokkiryhmä puolestaan koostui odottajista, joilla oli diagnosoitu masennus, mutta he eivät syöneet SSRI-lääkkeitä raskausaikana.


Niistä lapsista, joiden äidit eivät syöneet masennuslääkkeitä raskausaikana, 1,9 prosenttia sairastui masennukseen 15 vuoden ikään mennessä. SSRI-masennuslääkkeitä syöneiden odottajien lapsilla puolestaan esiintyi huomattavasti enemmän masennusta 15 ikävuoteen mennessä. Tästä ryhmästä 8,2 prosentilla todettiin masennus.

Tyrkytetäänkö masennuslääkkeitä masennusdiagnoosin tarvitseville?

Lääkkeitä määrätään vertaistukea tarjoavan Mieli Maasta yhdistyksen mukaan melko helposti.

”Lääkkeillä on paikkansa, mutta masennuksen hoidossa lääkkeet ovat usein automaattinen juttu. Psykiatrisen hoitoon pääseminen edellyttää usein lääkitystä. Järjestelmä on luoto niin, että potilaan pitää sopeutua siihen”, yhdistyksen puheenjohtaja Heidi Järvinen sanoo.

Lääkkeiden todellisen tarpeen kontrollointi ei ole hyvällä tasolla

Uutta SSRI-tutkimusta tehnyt teratologisen tietopalvelun asiantuntijalääkäri Heli Malm on huomannut, ettei mielialalääkkeiden todellista tarvetta aina kontrolloida kovinkaan tarkasti.

”Meille tulee teratologiseen tietopalveluun puheluita raskaaksi tulleilta naisilta, jotka kertovat syöneensä pitkään masennuslääkkeitä. He eivät enää itsekään tiedä, miksi syövät lääkkeitä. Resepti on vain uusittu moneen kertaan”, Malm kertoo.

Mieli Maasta ry suosittelee tilanteen kokonaisvaltaista huomioimista

Mieli Maasta ry puheenjohtaja Heidi Järvinen kertoo, minkälaisia pehmeitä hoitomuotoja voi kokeilla terapian ja mahdollisen lääkehoidon lisäksi.

* Vertaistuki on tärkeää. Saman kokeneiden vertaistukea ei voi korvata ammattiavulla. Se ei ole hoitomuoto akuutissa olevalle henkilölle, mutta kuntoutusvaiheessa vertaistuki on äärimmäisen tärkeää. Vertaistukea voi etsiä esimerkiksi Mieli Maasta ry:n verkkosivujen kautta.

* Pelkkiä oireita ei pitäisi tuijottaa. Pitää ottaa huomioon elämäntilanne kokonaisvaltaisesti. Minkälainen henkilön elämäntilanne on? Ketä läheisiä henkilöllä on ympärillään? Minkälaisesta tilanteesta masentunut voi ammentaa voimavaroja?

* Perheellinen voi kokea, ettei hän pysty sairastamaan. Onkin tärkeää, että masennukseen sairastunut äiti saisi toipua rauhassa, eikä hänen tarvitsisi kantaa huolta arjen pyörittämisestä. Silloin myöskään lapsi ei joutuisi kärsimään äidin masennuksesta.

Mitä mieltä olet artikkelista?