Tavallisimmin raskaudenaikaiset mieliteot kohdistuvat kaikkeen makeaan, erityisesti suklaaseen. Maitotuotteet, etenkin jäätelö, vetävät puoleensa, kuten myös happamat hedelmät (sitruuna, greippi ja vihreät omenat) sekä suolaiset tuotteet, esimerkiksi maustekurkut ja salmiakki.

Lue myös: Liika laku raskausaikana voi haitata lapsen aivojen kehitystä

Pihviä ja kahvia, yök

Mielitekojen kääntöpuolella on voimakas vastenmielisyys joitakin ruoka-aineita kohtaan. Vastenmielisyyden kokemuksen ovat voimakkaimmillaan ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, jolloin myös raskauspahoinvointi on huipussaan.

Tavallisimpia vastenmielisiksi koettuja ruoka-aineita alkuraskauden aikana ovat punainen ja vaalea liha, kala ja kananmunat. Kofeiinipitoiset juomat lakkaavat maistumasta monelle eikä voimakkaan makuisia vihanneksiaan tee vähään aikaan mieli.

Lue myös: Roskaruoka maistuu odottajalle

Tärkkiä, savea ja muurilaastia?

Pica tarkoittaa ilmiötä, jolloin syömisen himo kohdistuu johonkin muuhun kuin ruoka-aineisiin, kuten muurilaastiin tai vaikka liituun. Pica-himojenkaan syistä ei ole varmuutta, mutta on spekuloitu, että ne saattaisivat olla merkki esimerkiksi raudan tai kalsiumin puutteesta.

Näille mieliteoille ei tietenkään pidä antaa myöten. Aineet, joita ei ole tarkoitettu syötäväksi saattavat vahingoittaa raskaana olevan naisen terveyden lisäksi myös syntymättömän lapsen terveyttä. Pican kaltaisista tuntemuksista kannattaa puhua neuvolassa, jossa voidaan selvittää, voisiko mieliteon taustalla tosiaan olla jokin puutostila.

Lue myös: Raskausajan vitamiinit ja hivenaineet

Taustalla hormonit, elimistön tarpeet ja oppiminen?

Raskaudenaikaisen mielitekojen ja ruoka-aineisiin liittyvien vastenmielisyyden tunteiden syistä ei olla varmoja, mutta erilaisia selityksiä on kuitenkin esitetty. Arvellaan muun muassa, että taustalla olisivat elimistön hormonaaliset muutokset.

Toisaalta on myös sanottu, että raskausaikana ihminen – ja kehittyvä sikiö – yksinkertaisesti tarvitsee ravintoaineita eri suhteessa kuin muulloin ja mieliteot ovat elimistön tapa kertoa tästä.

Lisäksi on esitetty, että mieliteot olisivat ainakin osittain lähinnä ”korvien välissä”: Raskaus antaa hyvän syyn herkutteluun yksinkertaisesti siksi, koska ”kaikilla” on kummallisia mielitekoja odotusaikana.

Todennäköistä on, että mielitekoja ei riitä selittämään yksi tekijä vaan ne ovat monimutkainen psykologisten, fysiologisten ja opittuun käyttäytymiseen liittyvien tekijöiden summa.

Lue myös: Kannattaako karppaus raskaana?

Vastustellako mieltymyksiä vai antaako periksi?

Mitä siis mieltymyksille pitäisi tehdä? Jos olo tuntuu siltä, että nyt täytyy aivan välttämättä saada litra jäätelöä, syödäkö litra jäätelöä vai ei?

Tylsä vastaus on, että ei jäätelöstä tarvitse kieltäytyä, mutta kokonaista litraa sitä tuskin kannattaa mässätä. Eikä purkillista suolakurkkuja tai jättilevyä suklaata.

Oman elimistön kuunteleminen on tärkeää, mutta niin on myös tasapainoisen ruokavalion noudattaminen raskausaikana. Odottavan äidin ruokavalio vaikuttaa naisen oman hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi myös tulevan lapsen terveyteen, ja mahdollisesti myös lapsen omiin mieltymyksiin syntymän jälkeen.

Keskustele aiheesta foorumilla: Mikä ruoka/syötävä himottaa, mikä inhottaa?

Teksti: Petra Houghton
Kuva: Crestock

Lähteet:

Health Link, Medical College of Wisconsin
Science Direct/Food cravings and aversions during pregnancy: relationships with nausea and vomiting
BBC News: Craving for junk food 'inherited'

Lue myös:

Jätä hömpsyt väliin
Lihavuus saattaa saada alkunsa jo kohdussa
Foolihapon merkitys uskottua suurempi