Monet kokevat, että puolivuotiaana lapsen vuorokausirytmi paranee ja valvotut yöt harvenevat. Eräät lapset nukkuvat helpommin läpi yön alkaessaan syödä kiinteää ruokaa, kun taas toisten uusilla ruokailutavoilla ei ole suurta vaikutusta nukkumismalliin. Ravitsemuksen kannalta lapsi ei tarvitse yöruokintaa, jos hän syö riittävästi päivällä, mutta lapset ovat usein tottuneet yösyömiseen ja heräävät jatkuvasti yöllä.

Julkaistu 27.5.2011

Monien toive ei siis toteudukaan: lapsi ei välttämättä nuku koko öitä heti siirryttyään kiinteälle ravinnolle. Jotkut lapset alkavat uudelleen tällä kaudella valvoa, vaikka olivat jo oppineet nukkumaan kokonaisia öitä. Tämä voi johtua monista asioista.

Selvä ”hyppäys” kehityksessä voi rikkoa vuorokausirytmin. Lapsi sisäistää vähitellen itsensä omaksi yksilökseen ja kokee yksinäisyyden toisella tavalla. Samalla hän on oppinut, mitä vaaditaan siihen, että vanhemmat rientävät avuksi. Tässä iässä lapsi on tullut herkemmäksi ulkoisille vaikutteille. Matkat, uudistukset tai kodin huono mieliala voivat vaikuttaa unitottumuksiin. Lapsi huomaa, että jotain on meneillään, ja nukkuu huonommin.
 

 


Rutiinit apuun eroahdistuksessa

Eroahdistus voi puhjeta tässä ikävaiheessa. Lapselle voi olla viisasta opettaa, että sinä et välttämättä ole poissa, vaikka et olekaan näkyvissä. Voit harjoitella tätä esimerkiksi menemällä toiseen huoneeseen samalla kun puhut lapselle. Älä pujahda makuuhuoneesta ulos, kun lapsi katsoo muualle, vaan noudata vakinaista rituaalia. Sano hyvää yötä ja tee selväksi, että lähdet. Lapsesta on pelottavaa ja hämmentävää, jos olet yhtäkkiä poissa. Kiinteät rutiinit ja ennustettavuus ovat omiaan luomaan turvallisuuden tunnetta ahdistuneelle lapselle.

Iltamenojen pitäisi viestiä rakkautta ja turvaa: ”Äiti ja isä pitävät sinusta. Nyt sinun on aika nukkua. Ei ole mitään pelättävää. Me olemme täällä kun nukut.” Tämä voidaan tehdä monella tavalla. Vakinaisia iltamenoja voivat olla esimerkiksi kylpeminen, hampaiden pesu (aloittakaa mielellään jo kun lapselle puhkeaa ensimmäinen hammas), tutun laulun laulaminen, hyvänyön toivotukset pehmoeläimelle ja toisillenne – ja sitten onkin ilta.

Nämä voivat luonnollisesti vaihdella henkilökohtaisten toiveiden mukaan. Toisilla iltarukous on luonnollinen osa, toiset haluavat ehkä rupatella päivän tapahtumista. Näin voidaan tehdä, vaikkei lapsi vielä ymmärtäisi kaikkia sanoja. Rituaalit tietysti muuttuvat lapsen kasvaessa. Tärkeintä on välittää rauhallisuutta ja odotusta unen tulosta.
 

 


Luo edellytykset rauhallisille öille

 

Monet ovat kokeneet hyväksi suunnitella rauhallisia toimia juuri nukkumaanmenon edelle. Jos mieliala on liian riehakas, lapsen voi olla vaikea rauhoittua nukkumaan. Yritä vakiinnuttaa nukkuma- ja ylösnousuajat. Pidä sama vuorokausirytmi pyhinäkin. Rytmiä voi olla hankalaa noudattaa, kun keho kaipaa unta, mutta tulet saamaan sitä myöhemmin. Lapselle se on kiistatta parasta.

Lapsi nukkuu tähän aikaan usein kahdesti päivässä: aamupäivällä ja varhain iltapäivällä. Lapsen pitäisi mielellään olla kolme tuntia valveilla ennen unia. Päivän pisimmän valvomisjakson tulisi olla ennen yöunia.

Tässä iässä jotkut lapset nukkuvat niin kevyesti, että yöuni häiriintyy vanhempien kuorsauksesta tai muista äänistä. Silloin olisi parasta, että hän nukkuisi omassa huoneessa. Voit käyttää itkuhälytintä, jotta tiedät, jos lapsi herää itkemään. Jos lapsi käyttää tuttia, voit yrittää opettaa häntä työntämään sen suuhun itse. Varaa vuoteelle useita tutteja. Tulisi myös huomata, että pikku hampaan saanut tarvitsee pikku hammasharjankin. Aloittakaa harjaus jo ensimmäisen hampaan puhjettua.

Lapsen yösyötössäkään ei ole mitään ongelmaa, jos et itse koe sitä työlääksi. Mutta on ajateltava sitäkin, ettei lapsesta ole hauskaa olla valveilla öisin. Nyt ei ole leikin ja touhun aika, vaikka lapsi vaikuttaisi pirteältä. Lennokas tunnelma ja kotoinen yhdessäolo kuuluvat päiväsaikaan. Yösyötöt saisivat kernaasti olla hiukan kalseita. Halutessasi lopettaa yösyötön voit tarjota lapselle tilkan vettä, kun hän herää. Se saattaa rauhoittaa hänet uneen. Voit myös siirtää yösyöttöä eteenpäin, niin että se vähitellen korvautuu aikaisella aamiaisella.

Imetettävä lapsi rauhoittuu helpommin, jos häntä katsomaan tulee isä. Lapsi yhdistää äidin ja ruoan, eikä hänen ole helppo käsittää, ettei ruokaa tule vain sen vuoksi että on yö.  Jos koet, että lapsi tai joku muu perheessä ei saa riittävästi yöunta, voi olla paikallaan, että ryhdyt korjaamaan tilannetta.


Tutut jutut unen tukena

Alle yksivuotiaiden lasten vanhemmista jompikumpi on yleensä kotona lapsen kanssa. Jos molemmat vanhemmat käyvät työssä, on vaikeampaa ryhtyä järjestämään uusia tottumuksia. Älä kuitenkaan ole niin innokas tai levoton, että koko ajan kokeilisit uusia keinoja saadaksesi lapsen nukkumaan. Ole kärsivällinen ja asennoidu niin, että jatkossakin voi tulla unettomia öitä. Hyvät käytännöt ja leppoisat rutiinit ovat tärkeämpiä kuin kaikki muut saatavilla olevat ratkaisut ja konstit. Jos koet, ettei se riitä, saat vinkkejä erilaisista menetelmistä jäljempänä.

Voi olla viisasta asettaa iltamenoja, joita voitaisiin noudattaa silloinkin, kun olette muualla ja joku muu panee lapsen nukkumaan. Nekin, joiden mielestä on liian aikaista käyttää lapsenvahtia, voivat päätyä tilanteeseen, jossa muut joutuvat huolehtimaan lapsesta. Mitä enemmän lapsenvahti tekee tuttuja asioita, sitä parempi.


Univinkkejä

 

MATKALLA
Ota mukaan oma matkavuode ja omat petivaatteet. Äläkä unohda nallea tai uniriepua! Testaa matkavuode jo kotona, jotta lapsi tuntee sen.

LEIKKIÄ OMIN PÄIN
Kun lapsi varttuu, hänellä ei ole enää herätessään sudennälkä. Silloin hän voi vähän huvitella itsekseen, ennen kuin otat hänet vuoteesta. Jos lapsi katselee mielellään joitain tiettyjä leluja, voit kokeeksi asettaa niitä vuoteelle. Lapsi löytää ne herätessään aamulla.

LAPSI ON KIINNI TAVOISSAAN
Ajattele sitä kaikkea, mitä teet saadaksesi lapsen nukkumaan – annat valon jäädä palamaan, keinutat lasta vaunuissa, annat hänelle vesipullon vuoteeseen, laskeudut alas lapsen tasolle, istut hänen luonaan, kunnes hän nukkuu. Kaikesta tulee helposti tapoja, joita voi olla vaikea enää kitkeä.

VILU VALVOTTAA
Monet lapset valvovat, koska heidän on kylmä. Silloin voi olla apua ”makuupussista”. Tämä on vanutäytteinen pussi, joka peittää lapsen hartioista lähtien ja joka asetetaan pyjaman päälle ennen vuoteeseen menoa.

 

Lue myös:

Mitä uni on?

Vastasyntyneen uni

Nelikuisen uni

Iltarutiinit vähentävät vauvan univaikeuksia

Vauvan unirytmiin voi vaikuttaa

Unikoulua yökitisijöille

 

Lähteet:

Eckerberg, Berndt: Hur man lär barn att sova på nätterna: barn från cirka fem till cirka arton månader, B. Eckerberg, 1999

Holm, Sara:  Sov gott! En bok om barn, sömn och funktionshinder Riksförbundet för rörelsehindrade barn och ungdomar, 2005

Kreutz Wirfelt, Anna: Om barns sömn och sömnproblem, 0–12 månader Axélion, 1997

Mindell, J.A. ym.: Behavioural treatment of bedtime problems and night wakings in infants and young children. SLEEP 2006 | Osa 29, nro 10:1263–1276

Pantley, Elizabeth: Pehmeä matka höyhensaarille: hellä tapa saada vauva nukkumaan läpi yön. Suom. Rose-Marie Chatterji | Suomussalmi, Myllylahti, 2005

Smith, Lars ja ulvund, Stein Eirik: Spädbarnsåldern | Studentlitteratur, 1993
Wahlgren, Anna | Sova hela natten: så hjälper du ditt lilla barn att sova gott hela natten lång | Alexander Halling, 2005

Welford, Heather: Hjälp ditt barn att sova bättre | Egmont Richter, 2001

Wolfson, A. ym.: Effects of parent training on sleeping patterns’ stress and
perceived parental competence | Journal of Consulting and Clinical Psychology 1992 (60): 41–48

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliNelikuisen uni
Seuraava artikkeliTaaperon uni
JAA