Tunnin muutos arjen rytmissä aiheuttaa kitkaa erityisesti iltoihin ja aamuihin. Lue neljä vinkkiä siihen, miten muutos kannattaa hoitaa, jotta lopputulos on kaikille lempeämpi!

Viimeksi päivitetty 2.10.2020

Kellojen siirto kesäaikaan tai syysaikaan aiheuttaa pikkulapsiperheissä hankaluutta erityisesti aamuissa: joko lapsen hereille saaminen on vaikeaa, tai hän havahtuu turhankin varhain.

”Aivan pienellä vauvalla päivärytmiä ei vielä ole, vaan vauvan hereilläolo riippuu eniten näläntunteesta. Tällöin ulkoisella vuorokausirytmillä tai kellolla ei ole vielä merkitystä”, kertoo lasten unikonsultti Annukka Karttunen Lasten Unikonsultointi Sleepy Oy:stä.

Nelikuista vanhemmalla vauvalla ja lapsella sen sijaan vuorokausirytmi on muodostunut, ja siihen vaikuttavat kolme tekijää: valon määrä, ruoka-ajat ja sosiaalinen aktivointi. Näistä valo on tekijänä merkittävin sekä lapsille että aikuisille.

”Satsatkaa pimentäviin verhoihin: ne ovat hankinta, joka maksaa itsensä takaisin. Liian aikaisin aamulla makuuhuoneeseen hiipivä valo tekee unesta kevyttä ja laadultaan heikkoa. Liian valoisa ilta puolestaan estää syvään uneen vajoamista” Karttunen neuvoo.

Toimi näin, kun edessä on kesäaikaan siirtyminen:

  • Himmentäkää valoja jo tavallista varhemmin edellisenä iltana
  • Menkää edellisenä iltana nukkumaan varhain, jos mahdollista
  • Kun heräätte sunnuntaiaamulla, aloittakaa rutiinit (ruokailut ja muu toiminta) suoraan ”uuden ajan mukaisesti”
  • Tehkää sunnuntaipäivän aikana fyysistä ponnistelua – näin helpotatte illalla nukahtamista.

Kesäaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin: kello onkin aamulla kahdeksan sijaan jo yhdeksän.

”Jos suinkin onnistuu, laita lapset jo siirtymistä edeltävänä iltana hieman tavanomaista aikaisemmin nukkumaan. Himmennä valoja illasta jo varhain, jotta keholle välittyy viesti hämärän saapumisesta ja levolle laskeutumisesta.”

Sunnuntaiaamulla sillä ei usein ole merkitystä mihin aikaan perhe herää, mutta jos maanantaina odottaa lähtö hoitoon ja töihin, voi seuraavakin aamu olla tahmea. Karttunen suositteleekin sunnuntaina hyppäämään suoraan kiinni uuteen aikaan ja pitämään siitä kiinni myös illan tullessa.

”Tehkää sunnuntaipäivän aikana fyysisiä ponnistuksia vaativaa puuhastelua, mielellään ulkoilmassa. Tällöin illalle kertyy riittävä fyysinen väsytys, unipaine, jonka avulla varhainen nukahtaminen on helpompaa.”

Toimi näin, kun edessä on talviaikaan siirtyminen:

  • Menkää edeltävänä iltana nukkumaan tavanomaiseen aikaan.
  • Kun sunnuntaiaamuna heräätte, laittakaa valot kirkkaalle mahdollisimman pian.
  • Ulkoilu aamupäivän tunteina auttaa säätämään sisäistä kelloa.
  • Ajoittakaa arkiaskareet ja rutiinit, kuten ruoka-ajat heti uuteen aikaan.

Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunnilla taaksepäin: kello onkin aamulla kahdeksan sijaan vasta seitsemän.

”Talviaikaan siirtyminen on joissain perheissä armollista, kun uniaikaa kaikille siunaantuu tunti lisää. Mutta toisissa perheissä lapset heräävät vanhan ajan mukaisesti, tuntia liian varhain, ja luvassa on väsynyt päivä”, Karttunen tietää.

Nukkumaan menemistä ei kannata edellisenä iltana kuitenkaan venyttää sen toivossa, että aamulla nukuttaisi paremmin. Karttusen mukaan tavanomaisen uniajan ohittaminen johtaa helposti yliväsymykseen: sen seurauksena nukahtaminen muuttuu hulinoinniksi ja lapsi herää liian aikaisin aamulla – yleensä kiukkuisena.

Jos haasteena on jo ennestään lapsen aikainen herääminen, voi muutamana aamuna käyttää 15 minuutin tehotorkkuja jotta lapsi jaksaa virkeänä seuraaviin päiväuniin saakka.

”Tehotorkut tarkoittavat sitä että jos lapsi herää esimerkiksi jo klo 5, hän voi ottaa 15min torkut vaikkapa klo 7 ja mennä sitten ”oikeille” aamupäivän unille klo 9. ilman näitä tehotorkkuja hän ei jaksaisi pysyä hereillä sinne saakka.”

Uuteen rytmiin tottumiseen voi mennä muutama päivä. Jos tuntuu että teille sopii paremmin hitaampi siirtyminen talviaikaan, voitte aloittaa siirtymän muutama päivä etukäteen myöhäistämällä rytmiä 15 min kerrallaan.

”Heräämistä kannattaa aamulla tehostaa asunnon valoilla. Vaikka ei olisi kirkasvalolamppua, yleisvalaistuksen säätäminen kirkkaalle suhteellisen pian heräämisen jälkeen auttaa kehoa säätämään sisäistä kelloa kohti aikaisempaa vuorokausirytmiä”, Karttunen suosittelee.

Mitä mieltä olet artikkelista?