Viimeksi päivitetty 25.5.2022
Siitepölyallergia puhkeaa lapselle usein leikki-iässä, ja alttius kasvaa iän myötä. Aivan perheen pienimmillä, alle kaksivuotiailla, siitepölyallergiaa esiintyy harvemmin. Kaikista suomalaisista siitepölyallergisia on noin 20 prosenttia.
Lapsen siitepölyallergian oireet
Siitepölyallergia oireilee lapsella samalla tavalla kuin aikuisella: On nenän kutinaa ja tukkoisuutta, kirkasta räkää ja aivastelua sekä silmien kutinaa ja punoitusta. Allergia voi saada aikaan myös hengenahdistusta, yskää ja muita keuhko-oireita.
Etenkin atoopikoilla ihottuma saattaa pahentua ja iho kutista tavallista enemmän siitepölykaudella.
Allergia saa lapsen usein myös väsyneeksi. Itse oireet vievät voimia, ja toisaalta oireet saattavat myös valvottaa tai vähintään tehdä öistä levottomia. Lisäksi päänsärky voi vaivata siitepölyallergiasta kärsivää.
Lapsen siitepölyallergian diagnosointi
Siitepölyallergia on useimmiten helppo tunnistaa. Oireet alkavat, kun tietty kasvi alkaa kukkia – kadotakseen taas vuodeksi, kun kukinta on ohi.
Joskus allergian aiheuttajasta ei ole varmuutta, ja silloin voi olla paikallaan käydä allergiatesteissä – yleensä joko verikokeessa tai niin sanotussa prick-testissä, jossa pienesti pistämällä ihon alle viedään testattavia allergeeneja.
Lasta voi valmistella prick-testiin etukäteen kertomalla, että kyseessä ei ole iso neula eikä koe juurikaan satu. Ihopistokoe voidaan tehdä, jos lapsi on 4-vuotias tai sitä vanhempi. Verinäytteen avulla allergioita voidaan tutkia kaikenikäisiltä.
Näin hoidat siitepölylle allergisen lapsen oireita
Jos lapsella on vain lieviä oireita, jotka eivät vaikuta häiritsevän päivän touhuja eivätkä yöunia, silloin oireille ei välttämättä tarvitse tehdä mitään.
Vältä allergian aiheuttajaa – mutta älä liioittele
Häiritseviä oireita voidaan hoitaa onneksi monin toimivin konstein. Yksi keinoista on tietysti allergiaa aiheuttavan siitepölyn välttäminen, mutta jos kyseessä on yleinen kasvi, välttely voi olla käytännössä mahdotonta.
Esimerkiksi koivuja on Suomessa todella vaikea vältellä. Pihapuiden siitepöly kulkeutuu herkästi myös sisätiloihin, joten ulkoilusta luopuminen ei välttämättä edes auta. Energisen lapsen kanssa sisätiloissa jumittaminen kauneimpaan vuodenaikaan ei ylipäätään olisi hauskaa lapselle eikä aikuiselle.
Vaikka siitepölyn välttely voi olla toimiva keino joissain tilanteissa, lasta ei kannata ylisuojela allergian aiheuttajita. Nykykäsityksen mukaan varhainen altistuminen allergian aiheuttajille voi monissa tapauksissa olla vain hyvästä.
Pese hiukset, vaatteet ja pyyhkeet usein
Siitepölyövereiden välttämiseksi voi silti tehdä paljon. Pahimpaan kukinta-aikaan vaatteita, lakanoita ja pyyhkeitä kannattaa pestä tavallista ahkerammin ja kuivattaa ne sisällä.
Niin omat, lasten kuin lemmikkien karvat on hyvä pestä usein. Lapsen hiustenpesu ennen nukkumaanmenoa voi hyvinkin pelastaa levottomalta yöltä.
Lasten siitepölyallergian oireiden hoito käsikauppalääkkeillä
Antihistamiinitabletit voivat helpottaa lapsen siitepölyallergian oireita. Pikkulapsillekin voidaan antaa tiettyjä antihistamiineja, mutta tarkempi sopivuus ja annostus on aina hyvä tarkistaa lääkäriltä.
Yli 12-vuotiaat voivat yleensä käyttää tavallisimpia antihistamiinivalmisteita aikuisille suositeltuina annoksina.
Joitain antihistamiinia sisältäviä nenäsuihkeita ja silmätippoja voidaan käyttää yli 4-vuotiailla lapsilla, mutta pikkulapsen allergia ja sen hoito on hyvä joka tapauksessa suunnitella lääkärin vastaanotolla ennen käsikauppalääkkeisiin turvautumista.
Milloin lapsen siitepölyallergiaan kannattaa harkita siedätyshoitoa?
Siitepölyallergian siedätyshoito tarkoittaa sitä, että lasta altistetaan tarkoituksella allergian aiheuttajalle. Tavoitteena on, että lopulta lapsi ei reagoisi siitepölyyn yhtä herkästi ja rankasti kuin ennen hoidon aloittamista.
Siedätyshoitoa lasten siitepölyallergiaan harkitaan silloin, kun oireiden hoitaminen allergialääkkeillä ei auta pitämään hankalia oireita kurissa.
Hoito on mahdollinen 5-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kyseessä ei ole pikaratkaisu, sillä siedätyshoito kestää kuukausia – ja joissakin tapauksissa jopa vuosia.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että siedätyshoito vähentää allergiaoireisiin käytettävien lääkkeiden tarvetta noin 30–40 prosenttia.
Mikä ristiallergia?
Ristiallergiasta puhutaan silloin, kun siitepölylle allerginen lapsi tai aikuinen herkistyy myös erilaisille vihanneksille ja hedelmille.
Tyypillisessä ristiallergiatapauksessa koivun siitepölylle allerginen saa suun, nielun ja huulten ärsytys- ja turvotusoireita esimerkiksi omenasta, kiivistä, tomaatista tai pähkinöistä. Ristiallergiaoireet johtuvat siitä, että elimistö virheellisesti tulkitsee ruoka-aineen siitepölyksi.
Lähteet: Terveyskirjasto, Duodecim, Terveyskylä, Terveystalo
Tavallisia siitepölyallergiaa aiheuttavia kasveja Suomessa
Siitepölyallergiaa voivat aiheuttaa niin puut, heinät kuin muut kasvit. Listalta löydät yleisimmät Suomessa lastenkin siitepölyallergiaa aiheuttavat kasvit.
Leppä on vuoden ensimmäisiä allergiaoireiden aiheuttajia. Sen kukinta sijoittuu yleensä maaliskuun keski- ja loppupuolelle.
Pähkinäpensas kasvaa luonnossa vain eteläisen Suomen rannikkoalueilla, muualla istutettuna koristekasvina pihoilla. Pähkinäpensaskin kukkii maaliskuussa, heti lepän jälkeen.
Koivu on tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja Suomessa. Koivu kukkii huhti-kesäkuussa. Valtaosa koivun siitepölylle allergisista saa oireita myös pähkinäpensasta ja lepästä. Lehtipuuallergiasta puhutaan silloin, kun oireiluun johtaa siitepölyn lisäksi myös esimerkiksi tuore saunavasta tai mahla.
Heinälajeja on Suomessa kymmeniä, ja heinäallergikko saa oireita kaikista. Heinän kukinta alkaa juhannukselta ja jatkuu heinäkuulle.
Ruis: heinäallergiset reagoivat usein myös rukiin siitepölyyn. Ruis on ainoa tuulipölytteinen viljakasvi. Kukinta alkaa juhannuksen tienoilla.
Pujo alkaa kukkia heinäkuun puolivälissä. Sen siitepöly ei lennä kauas, joten oireita voi välttää pysyttelemällä pois kasvin lähettyviltä kukinta-aikaan.
Haavat, tammet, jalavat, pajut ja monet muut Suomessa kasvavat lehtipuut sekä havupuut aiheuttavat oireita vain harvoin.
Lue lisää: Allergia-, Iho- ja Astmaliitto
Lisää lasten allergioista:
