Korvatulehduskierre on viheliäinen vaiva alle kolmivuotiailla lapsilla. Osalla pienistä lapsista korvatulehduksista tulee toistuva vaiva. Pahaan kierteeseen joutuu onneksi vain pieni vähemmistö.

Viimeksi päivitetty 13.1.2010

Kun flunssainen lapsi herää yöllä valittamaan korvakipua, kyseessä on luultavasti välikorvatulehdus. Toiseen ikävuoteen mennessä noin 70 prosenttia lapsista on sairastanut ainakin yhden korvatulehduksen. Eniten korvatulehduksia on noin vuoden ikäisillä lapsilla.

Korvatulehdus ei ala itsestään, vaan sitä edeltää lähes aina jonkin sorttinen flunssa. Korvatulehduksen oireet alkavat tyypillisesti muutaman päivän kuluttua flunssan alkamisesta. Tulehdus alkaa kehittyä, kun viruksen tai bakteerin aiheuttama hengitystieinfektio saa korvatorven toiminnan sekaisin.

Kun nenänielussa asustelevat bakteerit pääsevät muhimaan ahtautuneessa korvatorvessa, välikorvaan syntyy tulehdus.

Milloin epäillä korvatulehdusta?

Korvatulehduksen selkein oire on korvakipu. Kipu johtuu tärykalvon taakse kertyneestä eritteestä, joka ei pääse poistumaan toimintahäiriöisen korvatorven kautta. Kipu alkaa usein yöllä ja on pahimmillaan makuuasennossa. Pienten lasten korvakivun voi parhaiten tunnistaa korvien haromisesta.

Kaikki korvatulehdukset eivät kuitenkaan ole kivuliaita. Noin neljäsosalla korvatulehduspotilaista tulehdus ei aiheuta kipua, vaan lapsella on lähinnä tyypillisiä flunssaoireita, kuten yskää ja nuhaa. Jos lapsen flunssa pitkittyy yli kaksiviikkoiseksi, voi olla syytä epäillä korvatulehdusta.

Usein lapsen kuulo heikentyy tulehduksen aikana. Lisäksi voi olla muita oireita, kuten ripulia, itkuisuutta ja ärtyneisyyttä. Joskus myös silmätulehdus voi edeltää korvatulehdusta joten silmien rähmiminen saattaa kieliä korvatulehduksesta. Sen sijaan kuume ei ole tyypillisin oire, sillä kuumetta nousee vain noin neljäsosalle korvatulehduspotilaista.

Korvatulehduskierre?

Tulehdukset uusivat helposti varsinkin flunssakaudella. Tyypillisesti tulehduksen aiheuttaa uuden flunssan tuoma limaisuus. Lapsen riski joutua korvatulehduskierteeseen voi johtua hänen korvatorvensa herkkyydestä. Joissain tapauksissa myös puolustusjärjestelmän heikkous voi olla kierteen takana.

Jatkuva korvatulehduskierre on lapselle kivulias ja aikuisille raskas, mutta se ei ole lapselle erityisen vaarallinen. Kierteen seurauksena voi olla kuulon heikentyminen esimerkiksi liimakorvan eli korvaan kertyneen sitkeän liman vuoksi. Heikentynyt kuulo on kuitenkin ainoastaan tilapäinen vaiva.

Kuulo-ongelmista johtuen korvatulehduskierre voi viivästyttää lapsen puheenkehitystä. Kierteen jälkeen lapsi kuitenkin kirii omalle kehitystasolleen.

Hoidoksi kipulääkettä ja antibiootteja

Korvatulehduksen tunnistamiseksi vaaditaan aina lääkärin tekemä tutkimus. Jos korvasärky alkaa yöllä, lapselle voi antaa särkylääkettä ja lähteä lääkäriin vasta aamulla. Lääkäri kurkistaa korvaan korvalampulla ja tutkii korvan kunnon ja tärykalvon toiminnan.

Koska korvatulehdus aiheutuu tyypillisesti virusten ja bakteerien yhteisvaikutuksena, korvatulehduspotilaalle määrätään yleensä antibiootteja. Nykyään turhia antibioottilääkityksiä pyritään välttämään, joten epäselvissä tapauksissa voidaan seurata tilannetta pari päivää ja määrätä lääkitys vasta kun diagnoosi on selvä.

Korvatulehdus parantuu kuitenkin usein myös ilman antibioottilääkitystä muutamassa viikossa. Jos päädytään lääkkeettömään hoitoon, lääkäri seuraa tulehduksen paranemista ja lapselle annetaan uusi tutkimusaika muutaman päivän päähän.

Tapauskohtaisesti voidaan myös harkita tärykalvon puhkaisemista. Pistoksen jälkeen erite saadaan imettyä ulos korvasta, jolloin korvakipu helpottaa. Itse tulehdukseen puhkaisemisella ei kuitenkaan ole vaikutusta. Toimenpiteen tuottama kipu on kuitenkin niin suuri, ettei pistosta enää tehdä, ellei lapsi ole joutunut vaikeaan korvatulehduskierteeseen.

Putkitus tulee kyseeseen vaikeissa korvatulehduskierteissä. Myös liimakorva eli korvaan jäänyt bakteerilima tuuletetaan ulos putkilla ellei lima poistu itsestään. Putkituksen ansioista lapsi kuulee jälleen paremmin.

Milloin päivähoitoon?

Korvatulehdus ei tartu lapsesta toiseen, joten lapsen eristämiseen tulehduksen vuoksi ei ole tarvetta. Kuumeinen ja selkeästi sairas lapsi tarvitsee kotilepoa, mutta lapsen viedä päivähoitoon kun yleiskunto sen sallii.

Ennaltaehkäisy

Kodinulkopuolinen päivähoito suuressa lapsiryhmässä, tupakansavulle altistuminen ja tutin käyttö lisäävät korvatulehdusten ilmaantumista, joten näihin asioihin vaikuttaminen voi auttaa vähentämään tulehduksia.

Myös ksylitolituotteiden säännöllinen käyttö voi auttaa pitämään tulehdukset loitolla. Noin viisi ksylitoliannosta vuorokaudessa on suositeltava määrä.

Lisäksi influenssarokotus ja rokoteohjelmaan kuuluva pneumokokkirokotus voivat vähentää tulehduksia. Pneumokokkibakteeri on yleinen korvatulehdusten aiheuttaja.

Lähteet: Terveyskirjasto, Hus, Käypä hoito

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliLapselle huutaminen on huonoa, mutta inhimillistä käytöstä
Seuraava artikkeliKävelemään oppiminen
JAA