Lapsen migreeni oireilee osin eri tavoin kuin aikuisten migreeni. Koska lapsi ei välttämättä osaa vielä sanoittaa kipuaan, voi migreenin tunnistamiseen mennä aikaa. 

Viimeksi päivitetty 2.6.2023

Näin tunnistat lapsen migreenin tyypilliset oireet. Tutustu myös hoito- ja ehkäisykeinoihin sekä migreenin syntymekanismiin. Tässä artikkelissa:


 


Kun lapsi valittaa päänsärkyä, ei välttämättä ole helppoa tietää, mistä kipu johtuu: Vanhempi joutuu pohtimaan, johtuuko jomotus esimerkiksi lihasjännityksestä, liiallisesta auringonvalosta, orastavasta nuhakuumeesta – vai voisiko taustalla olla migreeni.

Miksi lapsi sairastuu migreeniin?

Migreenialttius kulkee suvussa. Yksittäistä migreenigeeniä ei ole olemassa, vaan kyseessä on satojen tai jopa tuhansien geenien aiheuttama soppa.

Jos siis vanhemmilla tai vaikkapa isovanhemmilla on migreenitausta, tieto voi auttaa pääsemään jyvälle myös lapsen päänsäryn aiheuttajasta.

Jo aivan pienet lapset – jopa alle 2-vuotiaat – voivat kärsiä migreenistä.

Suomen Migreeniyhdistyksen mukaan migreeniä sairastavien lasten määrä on jopa kaksinkertaistunut. Migreeniä esiintyy noin 8–11 prosentilla lapsista.

Lapsen migreenikohtauksen voivat laukaista lukuisat eri tekijät

Migreenikohtauksen voivat laukaista lukuisat eri tekijät, ja ne ovat yksilöllisiä niin, että kaikki migreeniä sairastavat eivät reagoi ärsykkeisiin samalla tavalla.

Ulkoisista ärsykkeistä lapsen migreenin voivat laukaista esimerkiksi

  • verensokerin heittelehtiminen,
  • vilkkuvat valot,
  • unenpuute,
  • sään vaihtelut,
  • voimakkaat maut ja hajut,
  • tietyt ruoka-aineet ja mausteet (esimerkiksi suklaa, sitrushedelmät, juustot, mutta tämä on erittäin yksilöllistä)
  • stressi, sen laukeaminen sekä muut voimakkaat tunnekokemukset.

On tärkeää huomata, että jokaisen lapsen migreeni voi olla ainutlaatuinen, ja kohtauksen laukaisevien tekijöiden tunnistaminen voi olla haastavaa etenkin, jos lapsi ei osaa vielä sanoittaa omaa oloaan.

Migreenin oireet lapsilla

Migreeniä pidetään usein pelkkänä päänsärkysairautena. Vaikka on totta, että särky on yksi migreenin avainoireista, usein se ei suinkaan ole ainoa. Ja onpa joskus niinkin, että migreeni oirehtii monilla muilla tavoin, mutta päätä ei särje lainkaan.

Jokaisen migreeniä sairastan sairaudenkuva on yksilöllinen niin, että kaikilla ei ole kaikkia oireita – eikä myöskään samanlaista oirekirjoa.

Kun puhutaan migreenin oireista, ne jaetaan tyypillisesti ennakko-oireisiin, itse kohtauksen aikaisiin oireisiin sekä sitä seuraaviin jälkioireisiin. Osa oireista voi kuitenkin esiintyä kaikissa kolmessa vaiheessa.

Lapsen migreenikipu tuntuu tyypillisemmin pään keskellä ja sivuilla. Toispuoleiseksi ja jyskyttäväksi kipu muuttuu murrosiässä. (Kuva: iStock)

Ennakko-oireet

Jos lapsen migreeniä ei ole vielä tunnistettu, vanhemmankin voi olla vaikea yhdistää ennakko-oireita puhkeamaisillaan olevaan särkykohtaukseen. Tyypillisiä ennakko-oireita ovat muun muassa:

  • Kognitiiviset oireet: pöpperöinen olo, ajatus takkuaa, haukotuttaa, kuullun ymmärtäminen ja jopa puheen tuottaminen voi vaikeutua, lapsi saattaa nukahtaa
  • Fyysiset oireet: aivastelu, vuotavat silmät
  • Mielialaoireet: ärtyneisyys ja alakulo tai toisaalta euforian tunteet
  • Auraoireet eli esimerkiksi sahalaitakuviota tai välkkyvien valojen näkemistä, joskin arviolta vain 20 % migreenistä kärsivistä saa auraoireita

Migreenin kohtausvaiheen oireita

  • Päänsärky, joka on lapsen migreenissä tyypillisesti joko keskellä päätä tai pään sivuilla (Toispuoleiseksi ja sykkiväksi kipu muuttuu murrosikään tultaessa)
  • Aistien herkistyminen: kirkkaat valot, kovat äänet ja voimakkaat tuoksut tuntuvat pahalta
  • Pahoinvointi: vatsassa velloo, oksettaa, suolen toiminta muuttuu.
  • Ruumiin lämmönsäätelyjärjestelmän sekoittuminen niin, että välillä paleltaa ja välillä hikoiluttaa.
  • Nenä voi tuntua tukkoiselta.

Jälkivaiheen oireet

Kun särky ja muut toisen vaiheen oireet alkavat väistyä, lapsi saattaa migreenin kolmannessa vaiheessa eli jälkivaiheessa tuntea olonsa joko uupuneeksi ja alakuloiseksi.

Toisaalta on voi käydä myös niin, että kivun lakattua olo kevenee ja pienen potilaan energiatasot ovat katossa ja tekee mieli touhuta vaikka mitä.

Kaiken kaikkiaan migreenikohtaus kestää lapsella keskimäärin lyhyemmän aikaa kuin aikuisella.

Miten lapsen migreeni diagnosoidaan?

Jos epäilet, että lapsesi kärsii migreenistä, asiasta on syytä keskustella lääkärin kanssa.

Lääkäri voi tehdä kattavan arvioinnin ja auttaa löytämään sopivan hoidon ja kohtauksia estävät menetelmät lapsen migreenioireiden hallitsemiseksi.

Jotta voidaan varmistua siitä, onko kyseessä migreeni vai jokin muu päänsärkysairaus, lapsi tutkitaan monipuolisesti:

Kartoitetaan lapsen terveydentilaa yleisellä tasolla: verenpaine mitataan, suljetaan pois erilaisten tulehdusten ja esimerkiksi anemian mahdollisuus.

Selvitetään niskan ja hartioiden alueen mahdolliset kiputilat ja ryhtiongelmat.

Lääkäri käy myös läpi lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä tietoja sekä arvioi, kuinka hyvin lapsen aistit toimivat ja kuinka tämän motoriikka pelaa.

Huolellisten tutkimusten lisäksi lapsen migreenin diagnosointiin tarvitaan tietoa muun muassa lapsen uni- ja ruokailutottumuksista sekä vanhempien mahdollisesta migreenitaustasta. (Kuva: iStock)

Lapsen arkisista tavoista on niin ikään tärkeää saada tietoa, kuten liikunnan määrästä ja ruokavaliosta sekä tietysti puhelimen käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta.

Samoin vuorokausirytmillä vakiintuneine ruokailu- ja nukkumaanmenoaikoineen sekä stressiin määrällä lapsen elämässä  voi olla suuri merkitys, joten niitäkin on olennaista selvittää.

Lääkäri saattaa tiedustella vanhemmilta myös heidän omasta ja muiden sukulaisten mahdollisesta migreenihistoriasta. Koska migreeni voi periytyä, vanhempien migreeni voi kieliä siitä, että myös lapsen kohtausten takana on sama vaiva.

Visiitti hammaslääkärinkin juttusille on joskus paikallaan, sillä erilaiset purennan ongelmat tai esimerkiksi yöllinen hampaiden narskuttelu voi selittää lapsen päänsärkyä.

Silmälääkäri puolestaan tutkii tarvittaessa, voisiko sittenkin kysymyksessä olla heikosta näkökyvystä ja silmien rasituksesta juontuvat ongelmat.

Lisäksi päänsärkypäiväkirja on lääkärille tärkeä työkalu, jonka avulla hän pääsee jyvälle siitä, kuinka usein lapsi kärsii särystä ja kuinka voimakasta kipu on.

On hyvä muistaa, että lapsella voi esiintyä migreeniä ja jännityspäänsärkyä myös rinnakkain.

Lapsen migreenin hoito: usein lääkkeetön hoito ei riitä

Lääkkeetön hoito

Lapsen oloa voi migreenikohtauksen aikana yrittää helpottaa migreenistä kärsiville tutuilla keinoilla: levolla viileässä ja hämärässä huoneessa, kylmillä kääreillä otsalla, vanhemman rauhoittavalla läsnäololla.

Lepo ja kylmä kääre voivat auttaa, mutta usein lapsenkin migreenin hoitoon tarvitaan lääkitystä. (Kuva: iStock)

Lääkkeellinen hoito

Usein kuitenkin myös lapsipotilas tarvitsee lääkettä kohtauksen taltuttamiseksi. Tyypillisesti lapsen migreenin hoidossa käytettäviä lääkkeitä ovat yleiset särkylääkkeet, kuten parasetamoli ja ibuprofeeni. Supoista lääke imeytyy hitaimmin – nopeimman avun puolestaan tuovat poremuodossa olevat tabletit.

Triptaanit ovat tehokkaita etenkin nuorilla esiintyvän migreenin hoidossa. Alle 12-vuotiaille niitä määrätään vain tarkan harkinnan jälkeen. Myös pahoinvointia estäviä lääkkeitä määrätään lapsille vain harkiten.

Migreenin lääkkeellistä estohoitoa käytetään lapsilla vain, jos se on aivan välttämätöntä. Estolääkkeeksi saatetaan määrätä esimerkiksi beetasalpaajaa, kuten propranololia tai bisoprololia tai epilepsialääkkeenä tunnettua topiramaattia pieninä annoksina.

Migreenikohtauksia voi myös yrittää ehkäistä

Parasta tietysti olisi, että migreenikohtausta ei tulisi ensinkään. Ennaltaehkäisevästi toimimalla osan kohtauksista onkin varmasti mahdollista estää.

Lapselle on tärkeää luoda säännöllinen vuorokausirytmi ruoka- ja nukkumaanmenoaikoineen. Ruutuaikaa on hyvä rajoittaa reippaasti.

Jos esimerkiksi hälinä, melu ja kirkkaat valot vaikuttavat voimakkaasti, silloin ruuhkaiset huvipuistot ja konsertit voi olla syytä jättää väliin.

Huolista ja murheista – ja ilon aiheista – on tärkeää saada jutella, joten vanhemman tietoinen läsnäolo lapsen elämässä on pohja, jolle rakennetaan muuta hyvinvointia.

Mitä paremmin vanhemmat tuntevat lapsen yksilölliset migreenille altistavat tekijät, sitä helpompi niitä on tietysti välttää.


Miten migreenikohtaus saa alkunsa?

Migreenikohtauksen oletetaan syntyvän syvällä aivoissa aivorungon tuntumassa, josta lähtevän kolmoishermon aktivoituminen on kohtauksen synnyssä olennaisessa roolissa.

Migreenin hoitoon perehtynyt neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta kertoo verkkosivuillaan, että kohtauksen ensioireista päätellen migreeni voi ehkä alkaa muiltakin aivoalueilta, kuten esimerkiksi aivojen takaosista näkökuorikentältä tai jopa ääreishermostosta eli kokonaan aivojen ulkopuolelta.

Kaiken kaikkiaan migreenin syntymekanismi on monimutkainen aivokemiaan ja hermoston sähköiseen toimintaan liittyvä keitos, jota ei ainakaan toistaiseksi pystytä selittämään tyhjentävästi – eikä näin ollen yhden keinon parantavaakaan hoitoa vaivaan ole tarjolla.

Lähteet: Migreeni.org, Lääkärilehti, Tampereen yliopisto, Matti Ilmavirta, Verywell Health

Mitä mieltä olet artikkelista?