Orastava epäilys lapsen erilaisuudesta voi herätä vanhemmalla jo varhain. Voisiko vauvalla olla autismi? Diagnoosia ei kuitenkaan tee vanhempi eikä vanhemman naapuri vaan terveydenhuollon ammattilainen. 

Vaikka vauvakin on taitava viestijä, hän ei varsinaisesti ole empatian ja vuorovaikutuksen mestari. Hän on vielä pieni ihmisen raakile, jolla riittää paljon opittavaa toisten huomioon ottamisesta ja kanssakäymisestä ihmisten kanssa.


 


Silti vauva oppii nopeasti ja koko ajan, joten jos kehityksessä alkaa jokin sakata, vanhemmat huomaavat sen kyllä.

Autismiin viittaavia oireita voi esiintyä jo vauvaiässä ja varhaislapsuudessa

Mistä sitten vanhempi voi tietää, voisiko vauvan tai taaperon käyttäytymistä selittää juuri autismi?

Yleensä ottaen autismin piirteet näkyvät ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja kommunikaatiossa.

Epäilys autismista herääkin monesti, kun lapsi on 1–2-vuotias, jolloin sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet alkavat käydä ilmeisiksi.

Lisäksi autismi voi näkyä kapeina kiinnostuksenkohteina sekä omintakeisina ja joustamattomina käyttäytymismalleina.

Kirjosta autismin kohdalla puhutaan siksi, koska autismi voi näyttää hyvin erilaiselta lapsesta toiseen – niin sisällöllisesti kuin vaikeusasteeltaan.

Esimerkiksi siinä missä osa autismikirjon lapsista ei puhu lainkaan, toisilla puheen kehitys voi olla ihan tavanomaista. Osalla saattaa olla kaavamaisia liikkeitä (esimerkiksi käsien läpsytystä), mutta toisilla taas ei.

Kokonaisuuteen vaikuttaa sekin, että autismikirjoon liittyy lisääntynyt riski useisiin muihin sairauksiin tai häiriöihin, kuten ADHD:hen, pakko-oireiseen häiriöön, masennukseen ja unihäiriöihin.

Lapsen oman elämän näkökulmasta kokonaisuus muodostuu siten autismin ilmenemismuodoista ja mahdollisista häiriön liitännäissairauksista.

Häiriön moni-ilmeisyydestä johtuen monesti kuuleekin sanottavan, että jos olet tavannut yhden autismikirjon ihmisen, niin olet tavannut vain yhden autismikirjon ihmisen.

Autismi pähkinänkuoressa

Autismi on laaja-alainen, varhain lapsuudessa alkava kehityksen häiriö.

Sana ”autismikirjo” kuvaa autismin moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja vaikeusasteiden vaihtelua.

Autismia esiintyy väestössä noin yhdellä sadasta. Häiriö on pojilla 4 kertaa yleisempi kuin tytöillä.

Lähde: Terveyskirjasto

Mistä autismi johtuu?

Autismin taustalla olevia syitä ei tunneta täysin. Todennäköisimmin syntyyn vaikuttavat toisiinsa nivoutuneina niin perinnölliset kuin ympäristöön liittyvät tekijät.

Vanhempien taustalla ja tietyillä raskaudenaikaisilla tapahtumilla voi olla merkitystä autismin synnylle, vaikka mikään yksittäinen tekijä ei selitäkään häiriötä.

Muun muassa vanhempien korkea ikä, vauvan alhainen syntymäpaino, vauvan syntyminen ennenaikaisena, raskaudenaikainen altistuminen ilmansaasteille ja maatalouden torjunta-aineille, äidin diabetes ja odottajan sairastama kuumeinen infektio on liitetty lapsen kohonneeseen autismiriskiin.

Autismin seulontakysely avuksi havaintojen tekemiseen

Vanhemman tehtävä ei tietenkään ole itse diagnosoida lastaan, mutta lasta on hyvä silti tarkkailla kotona, jos epäilys autismista on herännyt.

Omien havaintojen pohjalta vanhemman on helpompi tehdä päätös mahdollisesta asiantuntija-arvion ja -avun hakemisesta.

Lapsille kehitetty autismikirjon seulontalomake auttaa alkuun.

CHAT-seulontalomakkeen (checklist for autism in toddlers) kysymyksistä vanhempi saa alustavaa tietoa siitä, millaisiin asioihin lapsen mahdollista autismia selvitettäessä kiinnitetään huomiota. Lomaketta on tarkoitettu käytettäväksi lapsille, jotka ovat iältään 16–30 kuukautta.

Seulontalomakkeen tekijät muistuttavat kaikkia lomaketta käyttäviä, että kyseessä ei ole diagnosointityökalu. Seulonnasta on tehty tarkoituksella niin herkkä, että lopulta merkittävä osa seulonnassa ”kiinni” jääneistä ei lopulta saa autismikirjon häiriön diagnoosia.

Lomakkeessa esitetään muun muassa seuraavanlaisia, arkisiin tilanteisiin ja vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä:

  • Leikkiikö lapsesi mielikuvitusleikkejä?
  • Onko lapsesi kiinnostunut muista lapsista?
  • Hymyileekö lapsesi takaisin, kun hymyilet hänelle?
  • Reagoiko lapsesi, kun kutsut häntä nimeltä?
  • Yrittääkö lapsesi matkia sinua?
  • Yrittääkö lapsesi saada sinut katsomaan itseään?
  • Kun jotakin uutta tapahtuu, katsooko lapsesi kasvojasi nähdäkseen, miten sinä suhtaudut siihen?
  • Oletko koskaan miettinyt, voisiko lapsesi olla kuuro?
  • Heilutteleeko lapsesi sormiaan silmiensä lähellä?
  • Häiriintyykö lapsesi arkisista äänistä?

Seulontalomakkeen voit nähdä kokonaisuudessaan ja halutessasi täyttää sähköisesti täällä.

Kyselyyn on sen koommin tehty myös jatko-osa. Koko seula jatkokysymyksineen löytyy pdf-tiedostona täältä.

Autismin taustalla olevia syitä ei tunneta täysin. Todennäköisimmin syntyyn vaikuttavat toisiinsa nivoutuneina niin perinnölliset kuin ympäristöön liittyvät tekijät. (Kuvituskuva: Jimmy Conover/Unsplash)

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Abigail Angulo listaa Verywellfamily-verkkosivuston haastattelussa piirteitä, jotka hänen mukaansa saattavat herättää epäilyn autismista vauva- tai taaperoiässä:

  • Ei merkkejä hymyilemisestä 6 kuukauden ikään mennessä.
  • Ei jokeltelua vuoden ikään mennessä.
  • Ei sormella osoittelua tai muita eleitä vuoden ikään mennessä.
  • Ei yksisanaisia ilmaisuja 16 kuukauden ikään mennessä.
  • Ei kaksisanaisia lauseita 2 vuoden ikään mennessä
  • Taantuminen jo kertaalleen opituissa taidoissa, kuten puheessa ja sosiaalisissa taidoissa.
  • Vetäytyminen poispäin huoltajasta fyysisen kontaktin välttämiseksi.
  • Katsekontaktin välttely.
  • Lapselta jää huomaamatta toisten  ihmisten saapumiset ja lähtemiset.

Seulonnasta autismikirjon diagnoosiin

Seulonnan tulos ei ole diagnoosi. Jos se kuitenkin antaa aihetta selvitellä oman lapsen tilannetta pidemmälle, diagnoosin tekeminen on usein monen terveydenhuollon ammattilaisen yhteisen ponnistuksen tulos.

Esimerkiksi näin autismin diagnosointiprosessi voi edetä:

  • Vanhemmalla herää epäilys.
  • Asia käydään läpi neuvolassa.
  • Neuvolasta saadaan lähete tutkimuksiin joko lastenneurologiselle tai lastenpsykiatriselle poliklinikalle.
  • Jos lopputuloksena on autismikirjon diagnoosi, lapselle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma.

Diagnoosin tekeminen voi viedä aikaa. Yleisiä diagnosoinnissa käytettäviä työkaluja ovat muun muassa:

  • laaja vanhemmille tehtävä haastattelu, jossa käydään läpi lapsen käyttäytymistä,
  • havainnointityökalu, jota käytetään apuna lapsen käyttäytymistä havainnoitaessa vaikkapa leikkitilanteessa,
  • menelmä, jolla arvioidaan lapsen autististen piirteiden määrää.

Lapsen aivojen toiminnasta ja rakenteesta voidaan hankkia arvokasta tietoa myös käyttämällä erilaisia aivokuvantamismenetelmiä.

Aivojen sähköisestä toiminnasta saadaan lisätietoa esimerkiksi aivosähkökäyrän eli EEG:n avulla. Aivojen rakenteeseen päästään sukeltamaan muun muassa MRI-magneettikuvauksessa.

Autismikirjon diagnoosista tuli totta – mitä seuraavaksi?

Jos vanhemmat ovat lähteneet selvittämään syitä lapsessaan huomaamiinsa piirteisiin ja haasteisiin, autismikirjon diagnoosin saaminen voi olla lopulta helpotus: havainnot eivät olleet omaa kuvitelmaa vaan jotain, joka on totta ja jolla nimi.

Diagnoosin pohjalta myös tulevaisuutta ja lasta tukevia toimenpiteitä on helpompi alkaa suunnitella.

Eritoten silloin virallinen diagnoosi on arvokas, jos lapsen tukemiseksi tarvitaan erilaisia yhteiskunnan tarjoamia palveluja, kuten kuntoutusta tai erityistä tukea vaikkapa päivähoidossa.

Autismikirjon häiriötä ei voida parantaa, mutta tietämys ja erilaiset tukitoimet voivat auttaa elämään täyttä ja rikasta elämää autismista huolimatta.

Lähteet: Autismiliitto, SPARK for autism, Terveyskirjasto, Terveyskylä, Verywellfamily

Lue lisää autismista vauvoilla:

Äidin kuume saattaa altistaa autismille

Mitä mieltä olet artikkelista?