Puheen kehityksessä on suuria yksilöllisiä eroja, mutta yksi asia pätee kaikkiin terveisiin lapsiin: mitä enemmän ja monipuolisemmin heille puhutaan, sitä nopeampaa kielen oppiminen on. Koskaan ei ole liian aikaista aloittaa – puhu siis runsaasti jo vastasyntyneelle.

Kaikilla terveillä lapsilla on synnynnäinen valmius äänteiden käsittelyyn sekä kieliopin ja merkitysten hahmottamiseen, mutta osalle lapsista oppiminen on helpompaa kuin toisille. Jo vastasyntyneen aivojen vaste äänteille ennakoi lapsen kielellisiä kykyjä viiden vuoden iässä.

Tyttöjen kielellinen kehitys on keskimäärin hieman nopeampaa kuin poikien. Jo vastasyntyneet tyttövauvat erottelevat äänteitä hieman poikia paremmin, ja tytöt myös alkavat puhua keskimäärin kuukauden tai kaksi poikia aiemmin.

Mitä enemmän puhut, sitä paremmin lapsi oppii

Vaihtelu yksilöiden välillä on kuitenkin suurempaa kuin vaihtelu sukupuolten välillä. Siinä missä yksi lapsi puhua pälpättää lukuisia sanoja jo vähän 1-vuotispäivänsä jälkeen, toinen voi odottaa lähemmäs kahta ikävuotta ennen kuin avaa sanaisan arkkunsa.

Lapsen ja vanhempien välisellä vuorovaikutuksella on ratkaiseva rooli lapsen kielellisten ja myös muiden kognitiivisten kykyjen kehityksessä. Aivojen kielialueet kypsyvät normaalisti tavallisessa kasvuympäristössä, mutta tutkimusten mukaan kehitys on nopeampaa ja lapsen kieli sitä rikkaampi, mitä enemmän ja monipuolisemmin hänelle puhutaan.

Näin autat lapsen kielen oppimista

  1. Puhu runsaasti jo vastasyntyneelle. Vanhemmille luontainen, lepertelevä ”vauvapuhe” tukee vauvan kielen oppimista. Kun vaihdat vaippaa, kerro vauvalle, mitä teet, ja kun ajat autoa, juttele, minne olette menossa. Ota vauvaan usein katsekontakti ja vastaa hänen keskusteluyrityksiinsä. Jo pieni vauva jokeltelee enemmän, jos siihen reagoidaan vastaamalla tai hymyilemällä.
  2. Nimeä esineet, ihmiset ja tapahtumat. Kun vauva alkaa kiinnittää huomiota ympäristöönsä ja siellä oleviin esineisiin ja ihmisiin, ala esitellä ja nimetä niitä hänelle: ”Huomasit auton. Aivan, siinä on auto. Isosisko leikkii autolla.”
  3. Keskity kuvailuun. Kun vauva on noin yhdeksänkuinen, lisää vuorovaikutukseenne kuvailevia sanoja: ”Niin juuri, se on auto. Pieni, sininen auto. Haluatko koskea pientä sinistä autoa?”
  4.  Näytä kiinnostuksesi. Osoita kiinnostusta lapsen tekemisiin sanoittamalla hänen leikkiään: ”Oho, sinä sait kaapin auki. Otit sieltä purkin ja laitoit auton purkkiin. Nyt auto on purkissa.”
  5.  Kannusta lasta keskusteluun. Jo ensimmäisiä sanojaan puhuvan lapsen kanssa voi keskustella. Keskity lapsen kokemaan tapahtumaan ja kannusta häntä kertomaan siitä lisää. Kysy avoimia kysymyksiä – kuten ”Mitä sitten tapahtui?” – joihin lapsi ei voi vastata vain kyllä tai ei.
  6.  Älä yksinkertaista puhettasi liikaa. Ei haittaa, jos lapsi ei ymmärrä kaikkea. Tärkeät asiat on silti hyvä ilmaista mahdollisimman ymmärrettävästi.
  7.  Keskity lapsen huomioihin. Kun luette kirjaa, huomioi lapsen kysymykset ja toteamukset. Mieti yhdessä lapsen kanssa, miksi kirjan päähenkilö toimii niin kuin toimii tai miltä tästä tuntuu. Tämä hyödyttää paitsi kielen kehitystä, myös lapsen emotionaalista kehitystä.
  8.  Ole kärsivällinen miksi-vaiheessa. Kolmevuotiaan lukuisat miksi-kysymykset voivat välillä turhauttaa, mutta yritä vastata tälle lapsentasoisesti. Kannusta lasta myös esittämään omia arvauksiaan kysymysten vastauksista.
  9.  Älä korjaa lapsen puhetta liikaa. Sen sijaan kannusta tätä puhumaan rohkeasti ja virheitä pelkäämättä. Lapsi omaksuu oikean esimerkin pikkuhiljaa.
  10.  Keskity positiiviseen. Kiellot ja torumiset eivät kypsytä lapsen kieltä. Lapsi tarvitsee riittävästi positiivista palautetta ja vuorovaikutusta, kuten leikkiä, laulua ja lukemista.

Lisäksi muista, että pieni lapsi ei omaksu kieltä televisiota katsomalla tai vanhemman puhelua sivusta kuuntelemalla. Paras tapa oppia on vastavuoroinen, aikuisen rikastama keskustelu. Katsekontakti on olennainen osa vuorovaikutusta, sillä suun liikkeiden seuraaminen tukee oppimista, ja ilmeet ovat tärkeä palautteen muoto.

Lähde: Tiina Huttu & Kirsi Heikkinen: Pää edellä – näin tuet lapsesi aivojen kehitystä

Mitä mieltä olet artikkelista?