Työelämässä mikään ei ole varmaa, ja työttömyydestä voi tulla totta kenen tahansa kohdalla. Toimeentulon ja tulevaisuuden epävarmuus aiheuttaa epäröintiä myös silloin, kun olisi aika miettiä perheen perustamista, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. 

Viimeksi päivitetty 30.11.2022

Työhön ja perheeseen liittyvä päätöksenteko on mutkistunut

Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että pitkään jatkunut työttömyys nakertaa nuorten aikuisten uskoa tulevaisuuteen, jolloin elämänkulun suunnittelu ja työhön ja perheeseen liittyvä päätöksenteko vaikeutuu.

Työhön ja perheeseen liittyvästä päätöksenteosta on tullut monimutkaista, sillä yhteiskunnallisten muutosten ja työelämän epävarmuuden myötä oman elämänpolun rakentaminen on vaikeutunut nuorilla aikuisilla.

On huolestuttavaa, että työmarkkinoiden epävarmuus ja eriarvoistumiskehitys koskettavat erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä naisia.

Outi Alakärppä tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu erilaisista koulutustaustoista ja elämäntilanteista tulevilla nuorilla naisilla, kun he pohtivat työn ja perheen yhteensovittamisen ja vanhemmaksi tulon kysymyksiä.

 

Vaikeat lapsuuskokemukset rapauttavat uskoa toiveiden toteuttamiseen aikuisiällä

Tutkimuksessa havaittiin, että sosioekonomiset tekijät kuten koulutustaso, työmarkkina-asema, taloudellinen tilanne ja asuinseutu sekä epäsuotuisat kokemukset lapsuuden ja nuoruuden elämänkulussa vaikuttivat heikentävästi työttömien naisten mahdollisuuksiin toteuttaa toiveitaan tulevaisuuden työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyen.

Myös työmarkkinat määrittivät merkittävästi sitä, miten erityisesti pitkään työttömänä olleet naiset pystyivät edistämään työelämään ja siten myös perheellistymiseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä toiveitaan.

Sen sijaan, että näemme työttömyyden yksilön ongelmana ja pyrimme vastaamaan tehokkuusvaatimuksiin, tulisi työvoimapolitiikkaa arvioida siitä näkökulmasta, tuleeko nuori aidosti kuulluksi palveluissa ja kokeeko hän saavansa apua tulevaisuuden suunnitteluun.

Alakärpän mukaan on huolestuttavaa, että työmarkkinoiden epävarmuus ja eriarvoistumiskehitys koskettavat erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä naisia.

”Pitkään työttömänä olleet naiset olivat huolissaan omasta jaksamisestaan ja epävarmoja suoriutumisestaan hektisillä työmarkkinoilla. Nämä naiset kokivat, etteivät pystyisi sitoutumaan kokoaikatyöhön. Myös huolet liittyen työn ja perheen yhteensovittamiseen korostuivat näillä naisilla”, Alakärppä sanoo.

Sen sijaan työssä oleville naisille työssäkäynti antoi taloudellista turvallisuutta, mutta myös luottamusta omiin työllistymismahdollisuuksiin ja tulevaisuuden suunnitteluun.

Kaikkien polku ei ole samanlainen – yksilöllistä tukea tarvitaan

Vaikka enemmistö tutkimukseen osallistuneista nuorista naisista suhtautui tulevaisuuden uraan ja työelämään luottavaisesti, tulisi Alakärpän mukaan poliittisesti havahtua siihen, etteivät kaikki nuoret kulje samaa polkua.

Erityisesti tulisi pohtia keinoja, millä tavoin työelämän ulkopuolella olevat nuoret naiset löytävät merkityksellisyyden kokemuksen elämässään.

”Erilaiset tuen tarpeet tulisi tunnistaa riittävän ajoissa. Myös yksilöllinen ohjaus, jossa henkilökohtaiset toiveet, selviytymiskykyisyys ja voimavarat otetaan huomioon, voisi vahvistaa hyvinvointia ja työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia”, väittelijä pohtii.

Työttömyys ja heikko terveydentila eivät ole vain yksilön ongelmia

Yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä unohdetaan helposti se, että työttömyys tai heikko terveydentila ovat myös rakenteellisia ongelmia.

”Sen sijaan, että näemme työttömyyden yksilön ongelmana ja pyrimme vastaamaan tehokkuusvaatimuksiin, tulisi työvoimapolitiikkaa arvioida siitä näkökulmasta, tuleeko nuori aidosti kuulluksi palveluissa ja kokeeko hän saavansa apua tulevaisuuden suunnitteluun”, Alakärppä sanoo.

Lähde: Jyväskylän yliopisto
Tutustu väitöskirjaan

Lue myös:

 

Mitä mieltä olet artikkelista?