Monen lapsen ja nuoren kotioloja varjostaa vanhemman vakava mielenterveyden oireilu. Lapsi jää asian kanssa helposti yksin, sillä hän ei tiedä, mistä saada apua vaikeaan tilanteeseen. 

Viimeksi päivitetty 29.5.2023

Mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus ja hoidon jatkuvuuden haasteet ajavat sekä psyykkisesti sairastuneet että heidän läheisensä sietämättömään tilanteeseen.



Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että perheen lapsi ajautuu omaishoitajan rooliin.

Kun oikea-aikaista ja tarpeenmukaista hoitoa ei saa ajoissa, ongelmat kasautuvat ja myös läheiset kuormittuvat.

”Erityisesti huolettaa lasten ja nuorten tilanne, joiden vastuulla sairastuneen auttaminen ei saa koskaan olla”, sanoo Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen.

Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat ovat näkymätön ryhmä, joka tunnistetaan ja tunnustetaan hyvin huonosti asian vakavuuteen nähden.

Lapsi voi vaikuttaa reippaalta ja pärjäävältä, vaikka kotona on vaikeaa

Vaikka avuntarve ei aina näy ulospäin, tämän päivän Suomessa lapsiomaisia on paljon.

Arviolta joka neljäs alaikäinen elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma, mutta määrä voi olla suurempikin.

”Raskaat kotiolot eivät kuitenkaan usein näy päällepäin ja lapsiomainen voi vaikuttaa reippaalta ja pärjäävältä, vaikka kotona menisi kuinka huonosti”, Puranen sanoo.

On myös lapsia ja nuoria, jotka oireilevat eri tavoin kotitilanteisiin, sillä apua tarvitseva lapsi tai nuori ei välttämättä osaa sanoittaa, miksi tuntuu pahalta.

”Hän voi oireilla tavalla, joka näyttäytyy esimerkiksi käyttäytymishäiriöinä, päihteiden käyttönä tai itsetuhoisuutena”, Puranen sanoo,

Oleellista onkin tunnistaa yksilöllisesti psyykkisen oireilun juurisyyt ja tarjota tukea varhaisessa vaiheessa.

Vanhemman vaikeudet voivat johtaa lapsen syrjäytymiseen myöhemmin elämässä

Tiedetään, että nuoren työkyvyttömyyden taustalla vaikuttaa usein vanhemman mielenterveyden häiriö. Arviolta yli puolet masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse alle 25-vuotiaana.

Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelma on myös yksi merkittävimmistä tekijöistä nuoren syrjäytymiselle.

”Ylisukupolvinen negatiivinen kierre pitää katkaista nykyisen sukupolven aikana, eikä lapsi saa missään tilanteessa olla vastuussa perheen arjesta tai vanhemman sairauden hoidosta”, painottaa Puranen.

Haitalliset lapsuusajan kokemuksen lisäävät nuorten itsensä vahingoittamisen riskiä

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Joonas Pitkäsen tuore tutkimus osoittaa, että haitalliset lapsuudenkokemukset, kuten vanhempien mielenterveyden häiriöihin ja päihteiden käyttöön liittyvät sairaalajaksot, lisäävät nuorten itsensä vahingoittamisen riskiä.

Aiempien tutkimusten mukaan itsensä vahingoittamisen riski kasvaa, mitä enemmän näitä kokemuksia on.

Purasen mukaan ilmiö on tunnistettavissa myös omaistyössä.

”Ei ole tavatonta, että lapsuuden kokemukset alkavat kuormittaa lapsiomaisia myös myöhemmässä vaiheessa nuorina aikuisina. Ilman tukea nämä kielteiset vaikutukset voivat olla suuret”

”Kyse ei kuitenkaan ole kohtalosta. Kierteet ovat katkaistavissa, kun tukea tarjotaan oikea-aikaisesti”, Puranen muistuttaa.

Nykyinen järjestelmä on liian pirstalainen ja yksilökeskeinen

Vanhemman psyykkisestä sairaudesta huolimatta lasten hyvinvointi ja tasapainoinen kasvu voidaan turvata, kun perheille on riittävästi ja oikea-aikaisesti tukea tarjolla.

Yhteiskunnan on varmistettava, ensisijaisesti lapsen etua valvoen, tarpeenmukainen ja varhainen tuki sekä psyykkisesti sairastaville että heidän läheisilleen.

”Palvelujärjestelmämme on vielä liian yksilökeskeinen ja pirstaleinen. Koko perheen, varsinkin lasten, tilanteen tunnistaminen on tulevaisuudessa oltava sisäänrakennettuna mielenterveyspalveluihin”, Puranen sanoo.

Lapset toivovat mielenterveyspalveluja koulun yhteyteen

Suuri osa lapsista ja nuorista toivoo mielenterveyspalveluita koulun yhteyteen.

”On tärkeää, että lapsella tai nuorella on mahdollisuus päästä puhumaan esimerkiksi koulukuraattorille tai -psykologille kuormittavista kotioloistaan ja omasta pahasta olostaan”, Puranen sanoo.

Vastuu ei kuitenkaan saa jäädä ainoastaan oppilashuollon harteille.

Lapsella ja nuorella on oikeus saada kehitystään ja terveyttään turvaavia palveluja sekä sosiaalihuolto- että lastensuojelulain nojalla. Sama koskee lapsen perhettä.

On jokaisen asia puuttua ja olla välittävä aikuinen

Kuka tahansa turvallinen aikuinen voi olla lapselle tai nuorelle tärkeä tuki.

Kun lasta lähellä olevalla aikuisella herää huoli, on uskallettava ottaa asia puheeksi.

Usein lapsen tai nuoren voi olla vaikeaa kertoa kotitilanteestaan, mutta turvallisen aikuisen välittäminen ja läsnäolo helpottavat kertomista ja antavat mahdollisuuden puhua vaikeistakin tunteista.

”On jokaisen asia puuttua ja ohjata tarvittaessa avun piiriin. Olla välittävä aikuinen”, Puranen summaa.

Lähde: FinFami

Mitä mieltä olet artikkelista?