Kiltteys ei ole kirosana. Ei ole pahaa siinä, että haluaa olla hyvä muille. Itseään vastaan kiltteys kääntyy silloin, kun ihminen tukahduttaa omat tarpeensa ja tunteensa toisten ihmisten vaatimusten edessä.

Viimeksi päivitetty 26.8.2022

Muiden pyynnöistä kieltäytyminen tuntuu mahdottomalta, ja kieltäytymisestä tuntee syyllisyyttä jo valmiiksi.

 

 



 

Kieltäytyminen on toisinaan kuitenkin tärkeää ja jopa terveellistä. Teologi, kirjailija ja luennoitsija Anna-Liisa Valtavaara kertoo, kuinka opit sanomaan ei.

Kiltteys riippuu enemmän persoonasta kuin sukupuolesta

”Kiltin tytön syndrooma.” Siten nimitetään henkistä tilaa, jossa on vaikea tai mahdoton sanoa ei.

Valtavaara kertoo, että ei:n sanominen on itse asiassa vaikeaa yllättävän monille. Se ei ole pelkästään kilttien tyttöjen ongelma.

Vaikka monesti kiltteyden ajatellaan olevan enimmäkseen naisten ongelma, Valtavaara on kohdannut myös umpikilttejä miehiä.

”On tärkeä huomata, että kiltteys riippuu enemmän persoonasta kuin sukupuolesta”, Valtavaara toteaa.

Näin opettelet sanomaan ei

Usko edelleen olevasi mukava, vaikka välillä jostain kieltäydyt – näin olet mukava itsellesi ja jaksat olla sellainen muille.

Valtavaara muistuttaa, että aina ei tietenkään pidä sanoa ei, mutta on hyvä löytää tasapaino. Toisilla on – ja pitääkin olla – lupa kysyä, mutta vastuu on aina vastaajalla. Kysymyksen kohdatessa mieti, miltä itsestä tuntuu ja ilmaise se. Terveestä itsetunnosta saa valinnanvapautta.

Älä selittele

”Selittelemällä paljastat oman epävarmuutesi. Ja mitä enemmän selittelet, sitä vaikeampaa kieltäytymisestä tulee. Viet lisäksi toisten aikaa, jos jäät selittelemään. Siitä ei ole kenellekään hyötyä. Napakka mutta ystävällinen ’ei’ riittää.”

Palaa asiaan myöhemmin

”Useimmilla asioilla ei ole kiire, ja voit palata asiaan myöhemmin. Kysymystä ei tarvitse torjua heti kokonaan. Voi sanoa vaikka, että ’oota mä mietin vähän aikaa’.”

Opeta toisille, ettet ole itsestäänselvyys

”Kun sanot välillä ei, opetat samalla toisille, että pitää kysyä. Että en ole itsestäänselvyys. Kun kysyy, on aina se vaihtoehto, että saa kieltävän vastauksen. Samalla kysyjä oppii, että ei voi aina automaattisesti turvautua sinuun. Jos olet aina saatavilla, voi kysyjä joutua lopulta pahaan pulaan, kun ei ole koskaan edes miettinyt ketään toista avukseen. Mitä sitten, jos et olekaan enää paikalla auttamassa?”

Jos sanot muille ei, sanot itsellesi kyllä

”Jos mä sanon jollekin ei, niin sanon jollekin toiselle kyllä. Jos sanon aina muille kyllä, sanon myös aina itselleni ei. Voi olla pelottavaa sanoa ei, mutta sinä sanotkin itsellesi ja omalle hyvinvoinnillesi kyllä!”

Ei:n sanominen on terveellistä

”Jos aina vastaa kyllä muiden pyyntöihin – siitäkin huolimatta, ettei itseä oikein huvittaisi – on vaarana, että laiminlyö itseään. Liiasta venymisestä voi seurata itselle ilottomuutta, uupumusta ja katkeroitumista. Pahimmillaan saattaa elää muiden elämää oman elämän kustannuksella”, Valtavaara kertoo.

Hänen mukaansa moni mahdollistaa hyväksikäyttämisen, vaikka tosiasiassa olisikin aivan katkeamispisteessä. Syynä on usein pelko toisen suuttumisesta tai hylkäämisestä.

”Tausta vaikuttaa paljon. Taustalla voi olla laiminlyöntiä ja alas painamista. Lapsena ei ehkä ole kohdeltu tarpeeksi kunnioittavasti. Ongelmana voi olla, että ei koskaan ole saanut kiukutella tai olla edes pahalla tuulella ilman, että joku suuttuu”, hän pohtii.

Ei:n sanominen voi olla niin pelottavaa, että loppujen lopuksi sanoo kyllä, vaikka aikaa ja energiaa ei todellisuudessa olisikaan. Monesti voi tuntua helpommalta hoitaa pyydetty tehtävä, kuin altistua pyytäjän pettymykselle.

Ja jos vaikkapa työpaikalla on totuttu, että tietty työntekijä on aina käytettävissä tilanteessa kuin tilanteessa, hänen puoleensa käännytään yhä useammin. Näin toimimalla tekee itselleen kuitenkin vain karhunpalveluksen.

”Jos tuntuu, että muut määräilevät, kannattaa opetella sanomaan ei”, Valtavaara kannustaa.

Kun osaa tarvittaessa sanoa ei, suojelee itseään. Joskus ei:n sanominen todella auttaa jaksamaan. Toisaalta itsekin kestää paremmin, kun joku muu vastaa omaan pyyntöön ”ei”.

Vanhemmuus tuo (väärän) syyllisyyden

Äitiys ja isyys tuovat erityisen paljon uutta vastuuta sekä huolta elämään, ja moni vanhempi syyllistää helposti itseään – sellaisistakin asioista, joista ei tarvitsisi kantaa syyllisyyttä. Tätä Valtavaara nimittää vääräksi syyllisyydeksi.

”Mietitään, olenko hyvä vai huono ihminen ja mitä muut ajattelevat: Tykätäänkö musta vai ei?” Valtavaara kuvailee.

Valtavaara on kirjoittanut useita aiheeseen liittyviä kirjoja. Teoksissaan Kiltteydestä kipeät ja Syyllinen olo – syystä vai suotta? hän syventyy terveen itsetunnon löytämiseen ja väärästä syyllisyydestä luopumiseen.

Väärä syyllisyys kumpuaa epävarmuudesta, turvattomuudesta ja arvottomuuden tunteesta. Valtavaaran mukaan kyseessä ei ole mitenkään uusi ilmiö, sillä hylkäämisen pelko on sisään rakennettu meihin kaikkiin.

Nykypäivänä sosiaalinen media ja tykkäämiset ovat kuitenkin voineet tuoda lisää volyymia epävarmuuden tunteeseen.

”Se konkretisoituu sillä, montako peukkua Facebookissa tulee. Nuorille tämä painolasti on isompi”, Valtavaara kertoo.

Anna-Liisan vinkit

  • Älä pelkää, selätä hylkäämisen pelko.
  • Älä selitä turhia tai liikaa.
  • Älä luule riittäväsi kaikkeen – äläkä luule, että tarvitsisikaan.
  • Älä syyllisty aiheetta tai kaikesta, et ole vastuussa koko maailman pelastamisesta.
  • Ota aikalisä – älä vastaa heti kyllä tai ei.
  • Laita asiat ja tekemiset tärkeysjärjestykseen.
  • Usko itsekin, mitä sanot ja tarkoitat, kun sanot ei.
  • Opeta toiset kysymään, ei vain vaatimaan tai olettamaan, että suostut.
  • Tunnista, että sinulla on vapaus valita.
  • Sano ei ajoissa – ennen kuin väsyt tai suutut.
  • Tarkista voimavarasi – voit suostua myöhemmin, seuraavalla kerralla, ensi viikolla…
  • Anna itsellesi lupa levätä ja lupa olla rajallinen ihminen.
  • Muista, ettet voi olla aina kaikkien mieliksi – ole edes joskus mieliksi itsellesi.
  • Usko edelleen olevasi mukava, vaikka välillä jostain kieltäydyt – näin olet mukava itsellesi, ja jaksat olla sellainen muille.
  • Arvosta, suojele ja puolusta itseäsi – olet sen arvoinen!
  • Maistele huolella hyvän olon tunnetta, kun onnistuit sanomaan ei.

Artikkeli on julkaistu alun perin lokakuussa 2015.

Lue myös:

 

Mitä mieltä olet artikkelista?