"Kun minusta tulee aikuinen, en KOSKAAN nuku päiväunia", päätti hän pinnasängyssään. Vain noin kolmekymmentä vuotta myöhemmin, hän toivoo lähes päivittäin, että saisi nukkua edes pienet päikkärit.

Julkaistu 27.11.2018   -   Päivitetty 27.11.2018

1. Päiväunet

Lapsena: Inhoat ajatustakin päiväunista. Hulivilihommat eivät millään ota loppuakseen, vaikka ilman päviäunia meno illalla on aivan päätöntä.

Aikuisena: Haaveilet pienistä päikkäreistä päivittäin. Pystyt toteuttamaan unelmasi ehkä kolmesti vuodessa.

2. Hiljaa oleminen

Lapsena: Sula mahdottomuus. Ajatukset, laulut, mainoshokemat tai täysin merkityksettömät tavuyhdistelmät tulvivat sinulle ehtymättömänä Tonavana, jonka haluat jakaa kaikkien läsnäolijoiden – tai vähintään äidin – kanssa 24/7.

Aikuisena: Kunpa ihmiset lopettaisivat puhumisen. Kunpa kukaan ei kysyisi sinulta mitään. Nautit siitä, jos edes joskus saat olla tunninkin hiljaa ilman, että sinun täytyy samanaikaisesti nukkua.

3. Matkustaminen

Lapsena: Siirtymät paikasta toiseen ovat tuskastuttavinta, mitä tiedät. Teet tämän tiettäväksi marisemalla, kiukuttelemalla, pärähtämällä suoraan huutoon. Aivan sama onko menopelinä auto, bussi, juna, lentokone vai sukellusvene, matkanteko ei kiinnosta viittä minuuttia kauempaa.

Aikuisena: Uusia maisemia! Mukavia asioita, joita tehdä perillä! Ja jos matkustat ilman lapsia: OMAA LAATUAIKAA!!! Uppoudut kirjaan, sometat kerrankin rauhassa tai otat ne kauankaivatut päiväunet (ei ratissa). Saatat myös vain olla hiljaa.

4. Peseytyminen

Lapsena: Haraat vastaan ja pillahdat jopa itkuun, kun sinua vaaditaan pesemään kädet. Yrität selviytyä toiminnasta niin ylimalkaisesti kuin mahdollista. Suihkussa käyminen on yhtä huolestuttavaa toimintaa – ja hiuksiahan ei sitten ainakaan saa kastella! Huom: Kylpeminen on poikkeus tästä säännöstä.

Aikuisena: Tunnet käsiesi lähmäisyyden jo kolme askelta ennen kotiovea. Toivot, ettei kaaos räjähdä eteisessä, sillä sinun on PAKKO päästä käsipesulle ennen mihinkään koskemista. Suihkussa käyminen vastaa jo terapiaa, ah mikä nautinto. Suhtautumisesi kylpyyn ei ole muuttunut mihinkään, se se vasta luksusta onkin!

5. Vaatteiden ostaminen

Lapsena: Hermosi menevät viimeistään kolmannen sovitettavan vaatekappaleen kohdalla. Ratkaiset ongelman tunkemalla kämmenet kainaloihisi leuan rintaan. Lopulta vaatteet päädytään ostamaan (taas) niskalapun kokomerkinnän perusteella.

Aikuisena: Oih, kunnon shoppailureissu! Tai kun netistä tilattu ostos viimein saapuu, ja pääset hypistelemään ja sovittamaan sitä antaumuksella. Onnentunnetta himmentää ainoastaan se, että joudut maksamaan ostoksesi itse. Etkä myöskään tunnu koskaan ehtivän shoppailureissulle, ihme juttu?

6. Pienet ja pehmeät paketit

Lapsena: Paketin hyvyyden määrittelee kaksi tekijää: koko ja kovuus. Isot ja kovat paketit sisältävät yleensä ne räheimmät lelut. Ne, joissa on väriä, valoa ja liikettä! Pienet ja pehmeät paketit sisältävät yleensä jotain ”tarpeellista!

Aikuisena: Pienissä paketeissa saattaa lymyillä arvokas lahja, pehmeissä puolestaan ensi vuoden suosikkivaatteesi (koska et ole ehtinyt vaateostoksille).

7. Mausteet

Lapsena: Jo pippurin lisääminen on yleensä enemmän uhka kuin mahdollisuus, ja raja menee viimeistään paprikassa. Haluat ruokasi tuttuina ja turvallisina, kiitos ei eksoottisten keittiöiden tarjonnalle.

Aikuisena: Koko ravintolaan menemisen pointti on syödä jotain, mitä itse ei osaisi valmistaa. Noutokiinalaista arkea helpottamaan, sushia tyttöjen iltaan, kokeilevaa ranskalaista kulinarismia tasokkaaseen parisuhdepäivälliseen…ja reissussa parasta on juurikin maistella paikallista ruokaa!

8. Siivoaminen

Lapsena: Murjotat, kun sinua pyydetään siivoamaan leikkiesi jäljet. Et ymmärrä, miksi olohuoneen lattiaa ei voi kylvää täyteen pientä ja terävää tilpehööriä. Jos sinua pyydetään siivoamaan jonkun toisen levittämiä leluja, protestoit kovaan ääneen.

Aikuisena: Kaikki meistä eivät rakasta siivoamista, mutta ainakin rakastamme sitä, miltä puhdas koti näyttää. Tyhjät pöydät, asetellut sohvatyynyt, tahmasta ja pölystä vapaat tasot. Tunnet outoa tyydytystä, kun viimein saat Sen Katastrofikaapin järjestettyä. Olisipa tälle joskus kunnolla aikaa!

9. Odottaminen

Lapsena: Mahdotonta. Suuri osa matkasta lapsuudesta aikuisuuteen perustuu itse asiassa asioiden odottamisen (ja pettymysten) sietämisen opetteluun.

Aikuisena: Huijasimme! Inhoat tätä useimmiten edelleen. Mutta toisaalta, elämän parhaita asioita joutuu joskus odottamaan kuukausikaupalla – kuten vaikkapa lapsia. Siihen muodostuu oma viehätyksensä – voisi sitä tavallaan jopa rakastamiseksi kutsua.

Mitä mieltä olet artikkelista?