Sanna Wikström on kahden lapsen äiti ja yrittäjä, joka päätti hypätä pois oravanpyörästä. Tämä tarkoitti hyväpalkkaisesta työstä ja ylennyksestä luopumista. Nyt Sanna tekee sitä, mitä rakastaa: kirjoittaa ja auttaa muita hidastamaan tahtia. Lue Sannan vinkit rennompaan arkeen!

Julkaistu 6.10.2014

Pois oravanpyörästä

Sanna oli palaamassa päätoimittajan työhön äitiyslomansa jälkeen, kun hänelle tarjottiin uusia työtehtäviä. Sannan vauva kärsi samaan aikaan refluksista, ja perhe nukkui huonosti. Voimat eivät tuntuneet enää riittävän kaiken pyörittämiseen.

”Realiteetti oli, että en olisi tullut selviämään siitä yhdistelmästä”, Sanna toteaa.

Sannalla oli tunne, että jotain tilanteelle oli tehtävä. Niinpä hän päätti kieltäytyä ylennyksestä ja luopua työstään.

”Ensin itkin yhden yön ja tuli ajatus, että mitä jos ryhtyisin yrittäjäksi. Aamulla kun menin töihin, sanoin, etten voi ottaa vastaan työpaikkaa. Jäin työttömäksi, ja jäin kartoittamaan oman yrityksen mahdollisuuksia”, hän kertaa.

Sannan silloinen mies sairastui kaiken lisäksi syöpään. Vuoden verran Sannalla oli todella perhekeskeinen jakso. Mies kävi syöpähoidoissa, ja refluksista kärsivä lapsi valvoi yöt. Syöpähoidoissa olevaa miestä ei voinut valvottaa öisin, joten Sanna valvoi vauvan kanssa. Kun hän jälkeenpäin miettii sen aikaisia tapahtumia, hän uskoo kaikella olleen tarkoituksensa.

”Meillä ihmisillä on hirmu vahva intuitio. Se, että kieltäydyin työpaikasta, oli taivaanlahja siinä kohtaa. Kyllä mä koen, että en ole yhtään päivää harmitellut sitä asiaa”, Sanna toteaa.

”Mulla on vähän semmoinen keho, että se reagoi vahvasti asioihin. Keho sanoo, että nyt on väärä suunta. Mun pää sanoo, että mä haluan, mutta keho sanoo, että nyt stop, nyt loppui, ei pysty”, Sanna kuvailee.

”Siinä oli sellainen kehon sanoman ja halun ristiriita, minkä kamppailun kävin itseni kanssa.”

Lue myös: Yltiöäidin elämä on suorittamista

"Stressaavia vaiheita tulee aina"

Uuden miehen kanssa Sannalla on nyt 8 kuukauden ikäinen vauva. Mies on kotona vauvan kanssa, ja Sanna on palannut yrityksensä pariin. Häneltä ilmestyy lokakuun lopussa myös stressinhallintakortit. Sannalla on siis monta rautaa tulessa, mutta kuinka stressin hallinta oikein sujuu kiireisessä lapsiperhearjessa?

”Nyt on hirveästi asioita ja syntyy paljon uutta, mikä synnyttää lisää tekemistä ja stressiä”, Sanna kertoo iloisesti. Hän ei kuulosta tippaakaan ahdistuneelta tulevasta työrupeamasta, päinvastoin.

"Voin vaikuttaa itse siihen, että kevennän kaiken mahdollisen pois kalenterista, minkä saan irti”, Sanna sanoo. ”Semmoisia kiirejaksoja ja stressikausia tulee ihan varmasti. Ajattelen, että nyt on tämmöinen vaihe, eikä tämä ole lopullinen totuus. Jokaisen pitäisi oppia tietämään, mikä itselle toimii, että pääsee pois sieltä”, hän pohtii.

Tässä Sannan vinkit rennompaan arkeen. Sanna vinkkaa, että erilaisia stressinhallintaharjoituksia kannattaa tehdä useita päivän mittaan, vaikka kaksi minuuttia kerrallaan. Kun stressinhallintaharjoituksia tekee säännöllisesti, ne alkavat automatisoitua, ja niistä tulee positiivinen elämäntapa.

Lue myös: Joutilaan vanhemman jalanjäljillä

1.  Rauhoita arki-illat

Rauhoita arki-illat niin, että ei ole pakko mennä minnekään, jos siltä tuntuu. Merkitse kalenteriin vain yksi tärkeä merkintä päivässä – muut menot voi tarvittaessa siirtää.

”Päiväkodissa lapsi saa paljon virikkeitä ja siellä on paljon toimintaa. On hyvä, jos illat ovat perhekeskeisiä, ja että voidaan yhdessä perheenä tehdä asioita. Eikä esimerkiksi niin, että nelihenkisellä perheellä vaikka jokaisella on joku oma harrastusmeno. Se on jo yli puolet viikon illoista, ja se on yksi asia, mikä aiheuttaa hyperventilaatiota!"

Lue myös: Ruuhkavuosien vedenpaisumus

2. Varaa ”ei mitään” -aikaa

Merkitse esimerkiksi kalenteriin hetki omalle ajalle. Älä suunnittele tekeväsi mitään, vaan varaa koko aika ”ei millekään”. Ei mitään -ajan aikana et ole velvollinen kenellekään eikä sinun tarvitse vastata kellekään. Ei mitään -aika voi kestää 10 minuuttia päivässä tai vaikka tunnin viikossa, mutta on tärkeää, että on hetki, jolloin kukaan ei vaadi mitään. Hetki omaa aikaa auttaa jaksamaan arjen pyörityksessä.

”Etenkin äitien on vaikea saada sellaista omaa aikaa, jolloin ei ole pakko yhtään mitään. Töissä vaaditaan koko ajan, ja kun menet kotiin, niin lapsi vaatii ja mies vaatii huomiota”, Sanna listaa ja toteaa, että sama koskee toki myös isejä.

”Mutta etenkin äidit kokevat, että kotonaoloaikaan suhtaudutaan niin, että äidillähän on päivisin aikaa – mutta kuitenkin on koko ajan joku, joka tarvitsee sitä aikaa”, hän huomauttaa.

Lue myös: Oletko sinä onnellinen vanhempi?

3. Älä yritä olla oikein

Kiire ja stressi perustuvat hyvin syviin uskomuksiin siitä, mikä on oikein. Kun ymmärtää, missä omat rajat menevät, on paljon helpompi sanoa ei. Älä siis tee mitään, koska niin "kuuluu" tehdä, vaan tee asiat omalla tavallasi.

”Stressi tulee myös siitä, että yritetään olla hirveästi oikein. Yritetään vastata muiden odotuksiin ja yritetään olla kaikkea yhtä aikaa. Jos ajatellaan naistenlehtiä tai tarinallista kerrontaa, jossa usein luodaan supersankareita, niin ihan se, kuinka ympäristö ja media luovat sankaritarinoita, aiheuttaa stressiä. Me yritetään hirveästi olla hyviä ja peilataan niihin omaa osaamista tai perhe-elämässä olemista”, Sanna kertoo.

Sanna toteaa, että vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyy paljon uskomuksia, jotka voivat periytyä todella pitkän ajan takaa.

”Meillä on jokaisella oma elämänpolkumme, mahdollisuutemme ja keinomme ovat erilaisia”, hän muistuttaa.

Lue myös: Minun vanhemmuuteni

4. Kuuntele itseäsi

Relaa, kun siltä tuntuu. Älä yritä tehdä mitään väsyneenä, vaan jatka levänneenä. Kuulostele kehoasi. Tuntuuko, että stressi on nousemassa? Lepää.

”En ole mikään superihminen. En jaksa tehdä kokonaista kahdeksan tunnin työpäivää, ja välillä kun tuntuu siltä, pidän vapaapäivän”, Sanna toteaa.

”Stressin kokemus syntyy niin, että kun pää jyllää, niin keho alkaa jyllätä mukana, tai toisinpäin. Kun on univajetta esimerkiksi vauva-aikana, keho alkaa jyllätä stressihormonia ja pää lähtee siihen mukaan. Silloin kaikki tuntuu epätoivoiselta. Kun oppii tunnistamaan tämän, silloin osaa olla ruokkimatta stressiä.”

Lue myös: Kun pinna palaa

5. Kirjoita ylös

Kun mieleesi pulpahtelee tehtäviä, kirjoita ne ylös. Et kuitenkaan ehdi tekemään kaikkea samaan aikaan, joten vähennä aivojen kuormitusta kirjoittamalla tehtävät paperille.

”Ei pidä lähteä illalla yhdeksältä miettimään, että ei ole voimia ja pitäisi tehdä sitä ja tätä ja tuota. Kun illalla tulee ajatuksia, kirjoitan ne paperille ja hoidan seuraavana päivänä. Tiedän, että aamulla ne hoituvat aivan helposti.”

Lue myös: "Mitä ranskalainen äiti tekisi?"

6. Hanki isompi kalenteri

Stressaavasta mielestä tuntuu, että aikaa ei ole riittävästi. Tee mielikuvitusharjoitus ja kuvittele, että aika laajenee. Kuvittele, että tämä hetki on tässä huoneessa, sitten se laajenee tähän rakennukseen ja koko kaupunkiin ja maapalloon ja lopulta avaruuteen.

”Monesti kiire ja stressi lisääntyvät siitä, että kalenteri on vaikkapa puhelimessa. Mitä pienempi ja suppeampi se näkymä on, mieli reagoi siihen. Mutta sitten kun laajentaa ja tekee vaikka A4:n tai A3:n kokoisia päiväkalentereita, se näyttääkin paljon väljemmältä, jolloin mieli reagoi positiivisesti, että eihän tässä mitään hätää ole.”

Sanna kertoo, että stressikokemus on monesti sellainen, että aika on pienessä supussa ja kaikki on ahdasta. Ajan kokemuksen laajentaminen auttaa hillitsemään stressiä. Hanki siis suurempi kalenteri!

Lue myös: 20 asiaa, joita tuore äiti kaipaa

7. Pysähdy hengittämään

Hengitä ja toista mielessä ”kiitos”. Lisää aiheita, esimerkiksi ”Kiitos, että aurinko paistaa. Kiitos, että lapset ovat terveitä. Kiitos, että ei ole sota”.

”Keho alkaa reagoida siihen, että hetkinen, aika moni asia onkin hyvin. Ja sitten on energiaa tehdä muuta. Tulee aivan erilainen motivaatio, kun on kiitollinen olo”, Sanna vinkkaa.

Lue myös: Äiti on vähän rähjäinen

8. Muistele, mitä olet jo tehnyt

Älä mieti, mitä tulevaisuudessa pitäisi tehdä, vaan pohdi hetki, mitä kaikkea olet jo ehtinyt saada aikaiseksi.

”Mieti, mitä tänään olet tehnyt. Olen ehtinyt viemään lapset päiväkotiin ja vaikka mitä – kuinka paljon kymmeneen mennessä on ehtinyt tehdä asioita! Voi huomata, että mähän olen aika aikaansaava. Ja se motivoi tekemään uusia asioita, eikä ole aina niin, että mä olen aina jäljessä ja mun pitää ja pitää ja kaikki on jossain kaukana tulevaisuudessa.”

Sanna muistuttaa, että tulevaisuuden suunnitelmat ovat aina tulevaisuudessa, eikä niitä koskaan saa kiinni. Huomaa, mitä olet jo tehnyt.

”Se rauhoittaa elämää”, Sanna sanoo.

Lue myös: Äitiys voi nielaista naisen

9. Hidasta

Tee hetken aikaa jotain todella hitaasti. Kävele hidastetusti, syö hidastetusti, järjestele papereita hidastetusti tai pese vaikkapa hampaita hidastetusti. Hidastelusta tulee leppoisampi fiilis.

”Silloin kun me tehdään jotain monotonista, helppoa automatisoitunutta tekemistä, niin mieli pääsee lepäämään. Aivot eivät joudu pinnistelemään, ja ne ei ole hirveässä hurinassa koko ajan. Tavallaan annat aktiviteettia mielelle, mutta se on positiivista aktiviteettia”, Sanna kertoo.

Lue myös: Helli, halaa, silitä

10. Tee mielikuvitusmatka metsään

Joskus stressi tulee siitä, kun pitäisi levätä, mutta ei saa mieltä hiljenemään. Mielikuvitusmatka rauhoittaa mielen: Istut metsässä mättäällä. Mieti, miltä siellä näyttää ja kuulostaa. Entä miltä tuntuu, kun istut mättäällä?

”Stressinhallinta ei ole sitä, että pakotat itseäsi lepäämään, vaan että rauhoitat mielen. Tavallaan annat aktiviteettia mielellesi. Stressaantunut mieli suurentelee asioita ja aiheuttaa stressireaktioita. Eihän se tarkoita, että mieli lepää, kun laitat pään tyynyyn. Silloinhan on yleensä liikaa aikaa ajatella kaikkea, vaikka niitä asioita jotka jäi tekemättä, eikä uni ei tule, kun miettii ja stressaa”, Sanna kuvailee monelle tuttua tilannetta.

Mieli on aktiivinen koko ajan, eikä sellaiseen tilaan pääse, ettei mielessä olisi mitään.

”Kun oppii, miten mieli lepää. Se on se pointti”, Sanna sanoo.

Mitä mieltä olet artikkelista?