Kivuttomasti päiväkotiin

Päiväkodin aloittaminen on lapselle iso muutos. Lastentarhanopettaja Tiina Salmi kertoo, miten lapsi voi aloittaa päiväkodissa käymisen mahdollisimman kivuttomasti.

”Päiväkotiin menemisestä on hyvä keskustella etukäteen lapsen kanssa. Vanhemmat voivat reilusti puhua eroikävästä ja siitä, kuinka iltapäivällä kuitenkin taas tavataan”, Salmi sanoo.

Vanhempien on myös hyvä selvittää omat tunteensa lapsen tarhaan menemisestä.

”Jos vanhemman on vaikea jättää lapsi päiväkotiin, viesti välittyy myös lapseen”, Salmi kertoo kokemuksen äänellä.

Parhaassa tapauksessa aikuinen pystyy välittämään lapselle sellaisen mielikuvan, että päiväkoti on mukava ja turvallinen paikka, jossa on lapselle kaveriseuraa.

”Kun äiti tai isi sanoo 'hei, hei' ja jättää lapsen henkilökunnan hoitoon, vanhemman täytyy myös oikeasti lähteä. Rutiinit erotilanteissa helpottavat eroa. Päivällä vanhemmat voivat vaikka soittaa ja kysyä, miten lapsen päivä nyt sujuu”, Salmi huomauttaa.


Ennakkovalmistelut

Oudot ja vieraat asiat pelottavat niin lapsia kuin aikuisia. Siksi olisi hyvä, ettei tarha alkaisi kertarysäyksellä.

”Tarhaan tutustuminen voi kestää yhdestä päivästä useisiin viikkoihin riippuen lapsesta ja vanhemmista. Sinä aikana niin lapsi kuin vanhemmat tutustuvat yhdessä paikkaan, henkilökuntaan ja muihin lapsiin”, Salmi kertoo.

Myös henkilökunta valmistelee lapsen tuloa tarhaan.

”Käymme lyhyen suullinen tai kirjallinen haastattelun vanhempien kanssa lapsen päiväkäytännöistä. Haastattelu luo pohjan yhteistyölle. Lapselle järjestetään myös oma nukkumapaikka, ruokapaikka ja naulakko”, Salmi sanoo.

Salmi muistuttaa, että lapsen omien paikkojen merkitsemisessä täytyy olla tarkka, sillä lapsille pienet asiat ovat tärkeitä.


Jotain mukaan kotoa

Tarhaan sopeutumista helpottaa, jos lapsella on jotain tuttua mukana.

”Oma unikaveri kannattaa laittaa lapsen matkaan. Meidän päiväkodissa lapsi voi kantaa ensimmäisinä päivinä unikaveria mukana koko ajan. Myöhemmin unikaveri otetaan vain nukkumaan mentäessä esille”, Salmi kertoo.

Kuva vanhemmista on myös aloittamista auttava juttu, mitä Salmi suosittelee pakattavaksi lapsen tarhareppuun.

”Ikävän tullessa voimme sitten katsella kuvaa yhdessä”, Salmi sanoo.

Teksti: Jarkko Uro
Kuva: iStockphoto

Lähetä kommentti
 
Nimesi:
Otsikko:
Kommenttisi:
Kirjoita tähän, mitä näet yllä:
Kommentteja yhteensä: 2
2 v
Kirjoittaja Tarhaan menon suunnittelua 25.02.2012
No enpä ole samaa mieltä Mikaelan kanssa tuosta iästä... Toki lapsi esim. 3-vuotiaana on jo ehtinyt tottua kaikenlaiseen, mutta sen ikäisenä kyllä helpommin tottuu päiväkotiinkin, etenkin kun ympäristö ja kaverit kiinnostavat jo enemmän. Kaiken lisäksi myös asiantuntijat ovat sitä mieltä, että psyykkisesti pienen lapsen on parempi kotona (jos vain mahdollisuus/vanhemmat haluavat) ja sosiaalistumaan ehtii myöhemminkin, esim. 2- tai jopa 3-vuotiaana.
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
Lapsen ikä vaikuttaa myös
Kirjoittaja Mikaela 19.08.2010
Lapsen ikä vaikuttaa myös, sillä mitä vanhempana lapsi tarhaan joutuu, sitä vaikeampaa on sopeutuminen uuteen ympäristöön. Esim. 3-vuotias on ehtinyt olla äidin kanssa kahdestaan kotona jo niin kauan, että lapsen on vaikea ymmärtää, miksi niin pitkän ajan jälkeen joutuu muualle hoitoon.

On myös hyvin tärkeää selvittää tarhan rutiini ajoissa, ja opettaa tarharytmi lapselle jo ennen tutstumikäyntien alkua. Ruokailu- ja nukkuma-ajat olisi hyvä kotona aloittaa tarharytmin mukaisesti jo vaikka kuukautta ennen tarhan alkua. Näin tarharutiini on osittain lapselle ennestään tuttua.
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti

 

Päätoimittaja: Petra Houghton
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Hanna Brockman
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.