Kuumekouristus on lapselle vaaraton, mutta vanhemmalle pelottavaa seurattavaa. Suomessa noin 7% lapsista saa kuumekouristuksen ennen viittä ikävuotta.

Julkaistu 15.11.2018   -   Päivitetty 15.11.2018

Toimi näin, jos lapsesi saa kuumekouristuksen:

1. Yritä pysyä itse rauhallisena.

2. Laita lapsi turvalliselle alustalle kouristelun ajaksi. Estä lasta tippumasta esim. sohvalta ja varmista esim. kylkiasennolla, että lapsen henki kulkee.

3. Jos kyseessä on lapsen ensimmäinen kuumekouristuskohtaus, ota välittömästi yhteyttä hätäkeskukseen ambulanssin tilaamista varten. Lapsi on hyvä kuljettaa hoitoon ambulanssilla hoitomahdollisuuksien varmistamiseksi.

4. Jos lapsella on ollut aiemmin kuumekouristus ja kohtaus jatkuu yli 3-5 minuuttia, anna lapselle ensiapulääke. Mikäli kouristelu ei lopu pian lääkkeen annon jälkeen, soita ambulanssi.

5. Toimita lapsi sairaalaan myös jos hän on sekava tai huonovointinen kohtauksen jälkeen.

Tavanomaisesti kuumekouristus kestää vain parisen minuuttia. Jos kouristelu on toispuoleista, jos kouristelu kestää yli 15 minuuttia, tai jos kouristus uusiutuu saman taudin aikana, on syytä ottaa yhteyttä hätäkeskukseen. Myös sekava ja kivulias lapsi on vietävä heti päivystykseen.

Mikä on kuumekouristus?

Kuumekouristuskohtauksia esiintyy enimmäkseen puolen vuoden ja kuuden vuoden välimaastossa olevilla lapsilla. Monet kuumetta nostavat virustaudit voivat laukaista kohtauksen, ja kuumekouristukseen liittyykin aina yli 38 asteen korkea kuume. Poikkeuksena on vatsatauti, jonka aikana kohtaus voi tulla myös alhaisemmalla kehonlämmöllä.

Kuumekouristus on vaaraton ja ohimenevä tila, mutta kun lapsi saa sen ensimmäistä kertaa, on syytä käydä sairaalassa, jotta kouristuksen syy todella varmennetaan vaarattomaksi.

Näin tunnistat kuumekouristuksen

Usein kuumekouristus on ensimmäinen merkki kuumeen nousemisesta, minkä vuoksi kohtaukseen on vaikea varautua etukäteen. Yllättäen alkava ja keskimäärin 1-2 minuuttia kestävä kohtaus on varsin dramaattisen näköinen.

”Kohtauksen alussa lapsen keho jännittyy, mikä jälkeen alkaa kouristelu. Lapsen kädet ja jalat jännittyvät ja nykivät symmetrisesti. Tyypillisesti silmät kääntyvät ylöspäin, eikä lapseen saa kohtauksen aikana kontaktia. Joskus kohtauksen aikana esiintyy myös muutaman sekunnin hengityskatkoksia”, lastenlääkäri Satu Lehtinen kuvailee tyypillistä kuumekouristuskohtausta.

Kohtauksen jälkeen lapsi on yleensä tavallista väsyneempi ja saattaa haluta nukkumaan. Hänen voi antaa ottaa torkut toipuakseen koursituksen rasituksesta.

Kuumekouristuksen hoito

Kouristelevan lapsen hoidossa on tärkeää pitää huolta, ettei lapsi pääse loukkaamaan itseään. Kohtauksen alkaessa lapsi siirretään paikkaan, josta ei voi esimerkiksi pudota ja varmistetaan, että lapsen hengitys kulkee.

”Kuumekouristuksen saaneelle lapselle voidaan määrätä seuraavien kohtausten varalle ensiapulääke, joka lyhentää kohtauksen kestoa. Lääkettä saa sekä posken limakalvolle annosteltavana valmisteena että rektiolimuotoisena”, Lehtinen sanoo.

Varsinaista estolääkitystä kuumekouristukseen ei ole.

”Esimerkiksi epilepsialääkkeillä ei ole kuumekouristuksia ehkäisevää vaikutusta eikä niitä tule käyttää tässä tarkoituksessa myöskään sivuvaikutusriskin vuoksi”, Lehtinen selventää.

Virussairaudesta johtuvaa huonoa oloa voi turvallisesti helpottaa lapsille sopivilla kuumelääkkeillä. Kuumekouristuksen syntyyn lääkkeillä ei kuitenkaan ole vaikutusta.

Kuumekouristus on vaaraton ja ohimenevä

Aivoperäinen kuumekouristus herättää usein huolta siitä, voiko se jättää jälkeensä pysyviä vaikutuksia. Lehtisen mukaan pelko on kuitenkin tavallisen kuumekouristuksen osalta aiheeton.

”Tutkimusten perusteella tiedetään, että toistuvatkaan kuumekouristukset eivät vaikuta lapsen hyvinvointiin millään tavalla myöhemmin elämässä. Lapsella ei esimerkiksi ole muita suurempaa alttiutta sairastua epilepsiaan tai kärsiä oppimisvaikeuksista”, Lehtinen kertoo.

Kohtaukseen liittyvät hengityskatkoksetkin ovat niin lyhytaikaisia, ettei niillä ole vaikutusta lapsen vointiin.

”Kuumekouristus on hyvänlaatuinen lastentauti, joka väistyy iän karttuessa. Yleensä kohtaukset loppuvat kuuden ikävuoden jälkeen”, Lehtinen rauhoittelee.

Milloin tutkimuksiin?

Ensimmäisen kohtauksen jälkeen on tärkeää selvittää kohtauksen syy. Lapsi on Lehtisen mukaan aina syytä tutkia sairaalassa.

”On tärkeää poissulkea vakavat keskushermostoperäiset tulehdukset. Niiden aikana lapsen yleisvointi on hyvin huono, joten usein jo lapsen hyvän voinnin perusteella voidaan todeta, ettei taustalla ole vakavia tulehduksia. Tarvittaessa voidaan ottaa myös verikokeita infektion vakavuuden selvittämiseksi. Aivosähkökäyrä, eli EEG ei yleensä ole tarpeellinen, mutta sitäkin voidaan harkita.”

Jos kouristelu on toispuoleista, jos kouristelu kestää yli 15 minuuttia, tai jos kouristus uusiutuu saman taudin aikana, on syytä ottaa yhteyttä hätäkeskukseen. Myös sekava ja kivulias lapsi on vietävä päivystykseen.

”Kuumeettomuus kouristelun yhteydessä on huolestuttavaa, joten tällöin tarvitaan lisätutkimuksia. Myös jos kuumekouristusta muistuttavia kohtauksia ilmenee 6kk nuoremmilla tai 6 vuotta vanhemmilla lapsilla, on yleensä syytä tutkia kohtauksen syitä tavallista tarkemmin”, Lehtinen kertoo.

Kuumekouristuksen yleisyys

– Länsimaisista lapsista n. 2-5 % saa kuumekouristuksen ennen 7 ikävuotta.
– Suomessa noin 7 % lapsista saa kuumekouristuksen ennen 5 vuoden ikää.
– Yleisimpiä kuumekouristukset ovat 6kk-6v lapsilla.
– Noin 30 % saa kuumekouristuksen toistamiseen
– Tarkkaa syytä sille, miksi lapset saavat kouristuksia, ei tiedetä.
– Kouristustaipumus näyttää periytyvän. Jos kuumekouristuksia on esiintynyt vanhemmilla tai sisaruksilla, lapsen riski saada kohtaus kasvaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?