Viimeksi päivitetty 21.8.2019
Anemia syntyy, kun sikiön ja äidin veriryhmät ovat epäyhteensopivat: äidin keho alkaa tuottaa vasta-ainetta, joka saa sikiön punasolut hajoamaan.
Neulalla napanuoran laskimoon
Kohdunsisäisiä verensiirtoja tehdään vuosittain Suomessa noin 40 kappaletta – siihen turvaudutaan vain kaikkein vaikeimmissa immunisaatioissa. Verensiirto tehdään vuosittain noin 10-15 raskaudessa, ja kukin sikiö tarvitsee 3-4 siirtoa per raskaus.
”Kohdunsisäisessä verensiirrossa viedään ultraääniohjauksessa ohut neula äidin vatsapeitteiden läpi napanuoran laskimoon. Laskimon kautta sikiölle siirretään sellaisia punasoluja, joita äidin vasta-aineet eivät hajota. Kaikkiin kohdunsisäisiin toimenpiteisiin, kuten myös näihin liittyy pieni riski, että lapsivesi menee tai tulee infektio ja synnytys käynnistyy ennenaikaisesti”, kertoo naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri Susanna Sainio SPR Veripalvelusta.
Suurin osa selviytyy
Verensiirrolla korjataan sikiön vaikea anemia ja pidetään yllä turvallista hemoglobiinitasoa siihen asti, kunnes lapsi on kypsä syntymään tai ainakaan ei enää ole vaikeaan ennenaikaisuuteen liittyviä riskejä.
”Synnytys voidaan yleensä käynnistää turvallisesti 34. raskausviikon jälkeen. Nykyisin kohdunsisäisillä verensiirroilla hoidetuista lapsista yli 95 % jää eloon. Ennenaikainen syntymä sekä hemolyyttinen tauti itsessään kuitenkin aiheuttavat tässä ryhmässä on jonkin verran ongelmia: elämän alkutaipaleella on usein tarvetta tehohoidolle hengitysvaikeuksien ja infektioherkkyyden vuoksi. Myös neurologisten ongelmien ja esimerkiksi CP-vamman riski kohoaa”, Sainio kertoo.
Lue myös:
