Kaksosten odottajaa seurataan neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla tiheästi, sillä kaksosraskaus on aina riskiraskaus. Suurin osa kaksosista syntyy hieman ennenaikaisesti mutta terveenä.

Viimeksi päivitetty 22.4.2009

Toisinaan raskaana olevaa naista odottaa yllätys ensimmäisessä ultraäänitutkimuksessa: Kohdusta löytyykin kaksi sykkivää sydäntä. Kaksosraskaus todetaan useimmiten alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa raskausviikoilla 10-12. Jos odottaja päättää hakeutua ultraäänitutkimukseen jo varhaisemmilla viikoilla, voidaan vatsan päältä tehtävässä ultratutkimuksessa havaita useampia lapsivesipusseja jo kuudennella raskausviikolla. Elonmerkit eli sydämien sykkeet löytyvät yleensä kahdeksanteen raskausviikkoon mennessä.

Kaksosia odottava äiti kärsii usein rajummista raskausoireista kuin yhden vauvan odottaja. Esimerkiksi pahoinvointia ja väsymystä esiintyy enemmän, ja kaksosten odottajilla on useammin myös ennenaikaisia supistuksia sekä tiputtelua. Lisäksi ennenaikaisen synnytyksen ja keskenmenon riski on monikkoraskauksissa kuusinkertainen yksisikiöraskauteen verrattuna. Kaksosraskauden suurimmat vauvoihin kohdistuvat riskit ovat sikiöiden suuri kokoero, kohtukuolemat, ennenaikainen synnytys sekä syntyneiden lasten pienipainoisuus.

Kaksosraskautta seurataan tarkasti

Kaksosraskaus onkin aina riskiraskaus, ja siksi sitä seurataan tehostetusti. Seuranta koostuu käynneistä sekä äitiysneuvolassa että sairaalan äitiyspoliklinikalla yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Äitiyspoliklinikkakäynteihin kuuluvat sikiöiden sydämen sykkeen seuranta sekä ultraäänitutkimukset. Pääsääntöisesti kaksosten odottaja käy äitiyspoliklinikalla neljän viikon välein, mutta riskialttiissa tilanteissa käyntejä voi olla jopa kahden päivän välein.

Tarkka käyntien määrä riippuu raskaustyypistä sekä äidin voinnista. Monisikiöraskauksiin liittyy yksisikiöisyyttä enemmän anemiaa, verenpaineen nousua ja raskaushepatoosia eli raskaudenaikaisia maksahäiriöitä. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti odottajan kohdunkaulan tilaan sekä sikiöiden kasvuun.

”Monisikiöraskauden raskaustyyppi vaikuttaa olennaisesti riskitekijöiden määrään – esimerkiksi onko lapsilla yhteinen vai erilliset vesipussit, istukat ja suonikalvot. Mitä enemmän sikiöillä on yhteistä, sitä suurempia riskejä raskauteen liittyy ja sitä tarkemmin sitä seurataan. Myös äideissä on eroja. Terve 25-vuotias odottaja ei ole niin kovilla kuin 43-vuotias odottaja, jolla on esimerkiksi verenpaineongelmia jo ennen raskautta”, sanoo Suomen Monikkoperheet ry:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Raisa Ojaluoto.

Puolet kaksosista syntyy sektiolla

Kaksosraskauden synnytystapa riippuu muun muassa raskauden kestosta, sikiöiden tarjonnasta, mahdollisista raskausajan komplikaatioista sekä äidin aiemmasta synnytyshistoriasta. Ensisijaisesti pyritään alatiesynnytykseen, mutta noin puolet kaksosista syntyy sektiolla.

Näistä joka viides on suunniteltu sektio, johon voidaan päätyä esimerkiksi vauvojen virheellisen tarjonnan vuoksi. Hätäsektio voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa äidin tai vauvojen terveys on uhattuna. Tavallisimpia syitä hätäsektioon ovat lasten hapenpuutostilat.

Miten kaksosten synnytys etenee?

Monikkosynnytykset hoidetaan sairaaloissa, joissa on valmius lasten tehohoitoon. Kaksosten syntyessä synnytyssalissa on tavallista enemmän henkilökuntaa. Läsnä ovat hoitava kätilö, kaksi synnytyslääkäriä, ainakin yksi lastenlääkäri sekä lapsia hoitavat kätilöt. Sekä äidin että sikiöiden vointia seurataan tarkkaan, jotta mahdolliset ongelmat voidaan havaita ajoissa.

Ensimmäinen eli A-vauva syntyy samoin kuin yksisikiöraskaudessa. A-vauvan synnyttyä odotetaan, että äidin kohtu alkaa supistella uudelleen. Tässä vaiheessa äiti saa usein oksitosiinihormonia tukemaan kohdun supistelua.

Kun ensimmäinen vauva eli A-vauva on syntynyt, odotetaan, että B-vauva asettuu kohtuun pitkittäin. Tässä vaiheessa B-vauvaa usein myös ohjataan oikeaan asentoon äidin vatsanpeitteiden päältä. Tarvittaessa tarjontaa tarkistetaan ultraäänellä”, kuvailee Ojaluoto.

Kaksoset syntyvät usein keskosina

Kaksoset syntyvät yleensä ennen laskettua aikaa, keskimäärin raskausviikolla 36. On tavallista, että ainakin toinen vauva saa aluksi tehostettua hoitoa esimerkiksi keskosuuden, hengitysvaikeuksien, infektioiden tai synnytyskomplikaatioiden vuoksi. Myös täysiaikaiset kaksoset ovat yleensä pienikokoisempia kuin yksisikiöiset vauvat. Kaksosvauva painaa syntyessään keskimäärin 2500 grammaa.

Suomessa syntyy vuosittain 700-800 kaksosparia. Kaksossynnytyksiä on noin 1,5 prosenttia kaikista synnytyksistä. Haasteista huolimatta suurin osa monikkolapsista syntyy terveenä.

A-vauva ja B-vauva
Odotusaikana synnytyskanavassa ensimmäisenä eli alempana olevasta sikiöstä puhutaan A-sikiönä ja ylempänä olevasta B-sikiönä. Ennen raskauden puoliväliä sikiöt ovat vielä melko pieniä ja liikkuvat paljon, joten tutkimusteknisistä syistä A ja B saattavat vaihtua. Raskausviikosta 20 eteenpäin on melko todennäköistä, että sikiöt tunnistetaan A:na ja B:nä. Lopullisesti A ja B määräytyy vasta synnytyksessä. Ensimmäisenä syntyvä lapsi on A ja toisena syntyvä B. Jos lapset syntyvät sektiolla, on mahdollista, että raskaudenaikainen B-vauva syntyykin ensimmäisenä, ja näin ollen hänestä tuleekin A.

Lähteet: Suomen Monikkoperheet ry, Terveyskirjasto

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliHedelmällisyyteen voi vaikuttaa
Seuraava artikkeliSyntyneiden määrä kasvoi vuonna 2008
JAA