Viimeksi päivitetty 1.10.2025
Imettäjän ruokavalio vaikuttaa suoraan lapsen kasvuun ja kehitykseen, joten ei ole aivan sama, mitä imettävä äiti syö. Lautaselle kannattaa koota erityisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, täysjyväviljaa, rasvattomia maitotuotteita, vähärasvaisia lihavalmisteita sekä kalaa.
Kasvis- tai vegaaniruokavaliota noudattavan imettäjän on hyvä varmistaa erityisesti B12-vitamiinin riittävä saanti, sillä sitä ei ole kasvikunnan tuotteissa luonnostaan. Myös kalsiumin, jodin, raudan ja omega-3-rasvahappojen saantiin kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi täydennettyjen tuotteiden ja ravintolisien avulla. Tarvittaessa ruokavalio on hyvä käydä läpi ravitsemusterapeutin kanssa, jotta sekä äidin että vauvan ravitsemus pysyy tasapainossa.
Imettäjän ruokavalio – mitä kannattaa ottaa huomioon?
Imettäjän ravitsemussuositukset ovat pitkälti samanlaiset kuin raskaana olevillakin. Joitain poikkeuksiakin kuitenkin on.
- Vältä runsasta kahvin käyttöä, sillä osa kofeiinista kulkeutuu maidon välityksellä lapsen elimistöön. Imettäjän ei tulisi nauttia kofeiinia enempää kuin 200 mg vuorokaudessa. Yhdessä kahvikupillisessa on noin 56–100 mg kofeiinia, energiajuomissa taas noin 160 mg puolta litraa kohti. Energiajuomat kannattaa jättää ruokavaliosta kokonaan pois imetyksen ajaksi.
- Huomioi, että imettäminen lisää nesteen tarvetta. Nesteen tarve lisääntyy yhtä paljon kuin rintamaitoa erittyy. Etenkin helteillä on syytä pitää huolta riittävästä nesteytyksestä. Helppo tapa huolehtia nesteytyksestä on esimerkiksi juoda lasillinen vettä aina imetyksen yhteydessä.
- Imetysaikana kiellettyjä ruoka-aineita ovat korvasienet, hauki sekä isot annokset öljypitoisia siemeniä. Muita kaloja voi syödä suositusten mukaan, ja kalan sisältämät pehmeät rasvat ovatkin tärkeitä vauvan kehitykselle.
- Maksaruokien syöminen imetysaikana on rajoitetusti sallittua. Vaikka raskaana oleville ei suositella maksaruokien syömistä sikiövaurioiden ja keskenmenoriskin vuoksi, imettäjän ruokavalio saa kuitenkin sisältää näitä tietyissä rajoissa: maksasta valmistettuja ruokia voi nauttia 1–2 kertaa kuukaudessa.
- Hyvät rasvat edistävät lapsen vastustuskykyä. Kala, rypsiöljy, pähkinät ja siemenet sisältävät runsaasti pehmeitä rasvoja, joista on hyötyä paitsi vauvan vastustuskyvylle, myös hermoston ja näön kehittymiselle.
- Huolehdi riittävästä vitamiinien saannista. Imettäjille suositellaan D-vitamiinilisää 10 µg vuorokaudessa. Lisäksi monikkolapsia imettäville suositellaan monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteita.
- Tarkista kalsiumin saanti. Mikäli imettäjän ruokavalio sisältää maitotuotteita vähän tai ei lainkaan, voi olla syytä ottaa ruokavalion tueksi säännöllisesti kalsiumlisää.
- Ei alkoholia imettäjälle. Imettäjän ei tulisi nauttia lainakan alkoholia, sillä rintamaidon alkoholipitoisuus vastaa äidin verenkierrossa olevaa pitoisuutta.
Imetys lisää energiantarvetta
Maitoa erittyy vuorokaudessa noin 800–900 ml, ja keho tarvitsee tähän lisäenergiaa jopa 500 kcal vuorokaudessa. Tämä ei kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että imettäjän tulisi syödä 500 kcal enemmän, sillä raskauden aikana kehoon kertynyt 2–3 kg varastorasva myös energianlähteenä.
Imettäjän tulisi välttää sellaisten ruoka-aineiden käyttöä, joille itse oireilee. Mitään ruoka-aineita ei kuitenkaan kannata alkaa välttelemään varmuuden vuoksi, sillä se saattaa vain lisätä lapsen allergiariskiä. Kannattaa siis pyrkiä syömään mahdollisimman monipuolisesti, sillä allergioiden ehkäisyn kannalta on hyvä, että lapsi tutustuu ruoka-aineisiin monipuolisesti jo imetysaikana.
On myös tapauksia, joissa jokin imettäjän ruokavalio voi aiheuttaa allergisia oireita maidon välityksellä jo pienellekin vauvalle. Mikäli epäilet vauvan allergiaa, asiasta kannattaa puhua neuvolassa tai lääkärissä.
Lähteet:
Terveyskirjasto: raskaus, imetys ja ruokavalio
Terveyskirjasto: kofeiini ja terveys
Imetysviikkoa vietetään Suomessa 29.9.-5.10.2025.
