”Juliuksella on vesirokko. Tervetuloa kylään, jos joku haluaa tartunnan”, kahden lapsen äiti, Janet Usken kirjoitti hänen Facebook-virtaansa. Viestin jälkeen kyläilijöitä riitti. Vesirokon sairastaminen sisältää kuitenkin aina riskejä. Asiantuntija suositteleekin vesirokkorokotusta kaikille.

Viimeksi päivitetty 21.1.2016

Janet oli yrittänyt tartuttaa 1,5-vuotiaaseen Juliukseen ja 4-vuotiaaseen Jennyyn vesirokko jo tovin pääsemättä toivottuun tulokseen. Myöskään lastentarhassa möyrineet vesirokkoepidemiat eivät tarttuneet Janetin lapsiin.

”Olimme jo menettäneet toivon tartunnasta. Mutta sitten – aivan yllättäen – juhliessamme uutta vuotta, huomasimme, että Juliuksella oli mahassa rokkoja”, Janet kertoo.

Miten vesirokko tarttuu?

Jos haluaa THL:n varoituksesta huolimatta hankkia lapselleen tieten tahtoen vesirokon, on hyvä tietää, miten tauti tarttuu.

Rokot ovat yleensä helposti tarttuvia. Näin on myös vesirokon kohdalla. Tauti siirtyy lapsesta toiseen joko pisaratartuntana tai sitten rakkulakontaktin kautta. Yhdessä leikkiminen on siis tehokas tapa saada tartunta.

Vesirokko tarttui lopulta taaperoon ilman tartuttamista 

Janet ja hänen miehensä eivät tiedä, mistä vesirokko lopulta tuli heidän lapsilleen. He ovat kuitenkin tyytyväisiä siitä, että Julius on saanut sairastaa vesirokon mahdollisimman nuorena.

”Olen lukenut, että vesirokko on helpompi sairastaa, mitä nuorempi lapsi on. Oli kuitenkin hyvä, että Julius ehti täyttää vuoden, sillä ennen sitä, lapsen immuunisysteemi ei ole riittävän kehittynyt”, Janet sanoo.

Taaperoikäinen Julius ei saanut rokkoja kuin mahaansa. Vielä ei ole selvinnyt tarttuuko vesirokko myös hänen isosiskoonsa Jennyyn. Janet ja hänen miehensä toki toivovat tartuntaa, sillä koko vesirokkoasia olisi sillä hoidettu.

Veisitkö sinä lapsesi rokkobileisiin? Ota kantaa jutun lopussa!

Vesirokko on usein harmiton pikkulapsilla. Vakavien komplikaatioiden riski on kuitenkin olemassa.Ajoitus osui nappiin

Vaikka Janet ei onnistunut hankkimaan lapsilleen vesirokkoa, yllätysrokko tuli todella hyvään aikaan.

”Kun sairastuminen tapahtui uutena vuotena, meillä oli sopivasti vapaata töistä. Koska olimme itse reissussa, ei ollut vaikeaa vältellä niitä ihmisiä, jotka eivät saisi saada tartuntaa”, Janet summaa.

Hyvä olla varovainen

Vaikka Janet on itse sitä mieltä, että vesirokko olisi hyvä sairastaa mahdollisimman varhain, hän korostaa, ettei rokkoa saa tartuttaa keneenkään ilman vanhempien hyväksyntää. Kaikki eivät nimittäin halua lapselleen vesirokkotartuntaa.

”Emme ole lähteneet tieten tahtoen julkisiin paikkoihin vielä senkään jälkeen kun Juliuksen vointi on parantunut. Esimerkiksi sairaalassa voisi olla ihmisiä joiden immuunipuolustusjärjestelmä on heikossa kunnossa”, Janet huomauttaa.

Tartuntatautilääkäri Tiina Sorvari kommentoi:

”Tarkoituksellista tartuttamista ei voi suositella!”

Tiedetään, että vesirokko on helpompi pienillä lapsilla. Toiset saattavat jopa sairastaa rokon täysin huomaamattaan. Asiassa on kuitenkin poikkeuksia.

Komplikaatioriskin vuoksi THL:n tartuntatautilääkäri Tiina Sorvari ei voi suositella tarkoituksellista tartuttamista.

”Vesirokkoon liittyy pieni vakavampien komplikaatioiden riski. Myös lapsilla taudinkuva saattaa olla vakavampi”, Sorvari huomauttaa.

Tyypillisin komplikaatio on lievä antibioottisalvaa tai antibioottikuuria vaativa ihotulehdus. On kuitenkin olemassa myös pieni keuhkokuumeen, keskushermostotulehduksen ja aivokuumeen riski.

Vakavat jälkitaudit ovat melko harvinaisia – mutta mahdollisia

Vakavia jälkitauteja ei kannata pelätä. ”Suurin osa lasten vesirokkotaudeista podetaan kotona ilman käyntiä lääkärillä tai terveysasemalla”, Sorvari huomauttaa.

Tyypillisin komplikaatio, ihon bakteeritulehdus on tavallisesti lieväoireinen. Myös vakavalta kuulostavat keskushermostokomplikaatiot menevät suurimmaksi osaksi ohi itsestään.

Vakavin vesirokon jälkitauti on aivotulehdus. Komplikaatio on tosin erittäin harvinainen. Terveyskirjaston mukaan tyypillisemmin aivotulehduksen aiheuttaa herpesvirukset, punkkienkefaliittivirukset ja enterovirukset.

Aikuisilla puolestaan jälkitaudit ovat yleisempiä.

”Aikuisilla on moninkertainen riski joutua sairaalahoitoon vesirokon takia. Esimerkiksi keuhkokuumeen riski on selvästi suurempi kuin lapsilla. Myös raskaana olevilla ja immuunipuutteisilla potilailla komplikaatioriski on suuri”, Sorvari huomauttaa.

Rokotus vai sairastaminen?

Sorvari suosittelee vesirokkorokotusta kaikille yli 13-vuotta täyttäneille lapsille, jotka eivät ole vielä sairastaneet vesirokkoa. Jos lähipiiriin kuuluu henkilöitä, joiden immuunipuolustus on puutteellinen, rokotteen ottaminen on myös silloin suositeltavaa.

Oma rokotesuoja kannattaa katsoa kuntoon viimeistään silloin, jos suunnittelee raskautta, eikä ole vielä sairastanut vesirokkoa. Vesirokko saattaa aiheuttaa vakavia komplikaatioita raskausaikana.

Rokotus ei kuulu kansalliseen ohjelmaan, joten se täytyy itse maksaa. Rokotteeseen kuuluu kaksi annosta. Yhden annoksen hinta on Yliopiston Apteekissa 77,78 euroa. Rokotteen hinnaksi tulee siis 155,56 euroa. Mahdollinen yksityislääkäri tai terveyskeskusmaksu nostaa kustannuksia vielä tästä.

Mitä mieltä olet artikkelista?