Viimeksi päivitetty 28.10.2026
Mikäli kova pakkanen, siitepöly tai rasitus aiheuttavat lapselle hengitysvaikeuksia, voi kyseessä olla alkava astma. Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus, ja sitä sairastaakin noin 6 % lapsista. Yleensä oireet alkavat leikki- tai kouluikäisenä, mutta käytännössä astma voi alkaa milloin tahansa.
Usein lapsuusiän astma paranee itsestään murrosiän koittaessa, mutta taipumus astmaan voi silti pysyä. Aikuisena astma saattaakin tulla takaisin, vaikka oireita ei olisi ollut vuosiin.
Mistä lapsen astma johtuu?
Astmaatikolla on yleensä perinnöllinen alttius sairauden puhkeamiseen. Muita astmalle altistavia tekijöitä ovat mm. lapsen allergiset herkkyydet siite- ja eläinpölyille, allerginen nuha sekä atooppinen ekseema. Myös vanhempien atopia voi vaikuttaa astman syntyyn.
Yksi merkittävistä astmariskiä lisäävistä tekijöistä on tupakansavulle altistuminen. Lasta tulisikin suojella tupakansavulta, ja vanhempien kannattaa lopettaa tupakointi kokonaan. Myös puhtaaseen sisäilmaan kannattaa kiinnittää huomiota.
Vaikka osa astmaatikoista saa oireita erityisesti eläinaltistuksen yhteydessä, ei ole olemassa varmaa näyttöä siitä, että lemmikistä luopuminen auttaisi ennaltaehkäisemään astmaa.
Artikkeli jatkuu
Astman oireet lapsilla
Pienemmillä lapsilla etenkin toistuvat hengitystieinfektiot ja niihin liittyvät uloshengitysvaikeudet ovat yleisimpiä astman puhkeamisen merkkejä. Rasitus, kuten juokseminen voi väsyttää tavallista nopeammin. Kouluikäisillä taas astma ilmenee erityisesti pitkittyneenä yskänä sekä hengitysvaikeuksina siitepöly- ja eläinaltistuksessa sekä rasituksen yhteydessä.
Astman oireet ovat melko selkeät:
- Hengityksen vinkuminen rasituksen, infektioiden tai riehakkaiden leikkien aikana
- Yskiminen rasituksen jälkeen
- Pitkittyneet tai jatkuvasti uusiutuvat ylähengitystieinfektiot
- Jatkuva limaisuus, yskä ja rohina
- Yöllinen yskä ja hengenahdistus
- Hengitysvaikeudet liittyen siitepölyyn ja eläinpölyyn
- Väsyminen rasituksen aikana aiempaa helpommin
Joskus lapsi voi saada astmakohtauksen, jolloin oireet, kuten yskä ja hengitysvaikeudet pahentuvat hetkellisesti. Astmakohtaus saadaan taltutettua, kun keuhkoihin hengitetään keuhkoputkia avaavaa lääkettä. Mikäli lääke ei jostain syystä tehoa, on hakeuduttava päivystykseen. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että oikein suunniteltu lääkehoito estää astmakohtauksia erittäin tehokkaasti.
Kuinka astmaa hoidetaan lapsilla?
Astmaa hoidetaan pääasiassa sisäänhengitettävillä lääkkeillä: ärtyneitä keuhkoputkia hoitavalla, päivittäin otetulla lääkkeellä sekä keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä, jota käytetään vain tarvittaessa – esimerkiksi kohtauksen pahentuessa.
Osa lapsista tarvitsee lääkitystä ympäri vuoden, osalla lääke on tarpeellinen ainoastaan jaksoittain, kuten siitepölykaudella, pakkasella ja eläinkontakteissa. Lasta tulisi myös käyttää säännöllisesti astmakontrollissa, jolloin lääkityksen tarvetta voidaan seurata.
Vaikka kyseessä olisikin lapsuusiän astma, joka häviäisi murrosikään mennessä, on astmaa silti aina hoidettava. Astmalääkkeiden avulla lapsi voi elää hyvinkin oireetonta elämää, ja astmaatikko voi esimerkiksi harrastaa aivan normaalisti liikuntaa. Huolellisesta alkulämmittelystä kannattaa kuitenkin huolehtia ennen urheilusuoritusta. Kovalla pakkasella taas on hyvä ottaa huomioon, että kylmä ilma voi lisätä keuhkoputkien supistumistaipumusta, mikä taas lisää astmaoireiden esiintymistä. Liikkuessa voi varmuuden vuoksi pitää mukana keuhkoputkia avaavaa lääkettä.
Lapsen astma on hyvä tuoda ilmi niin koulun kuin päiväkodin henkilökunnalle sekä kaikille lapsen elämässä mukana oleville aikuisille. Näin he osaavat toimia oikein esimerkiksi astmakohtauksen sattuessa.
Lähde: Terveyskirjasto, Terveyskylä
