Raskaus myllertää kehon, ajattelun ja tunteet. Siksi ei olekaan ihme, että nukkuminenkin on välillä vähän niin ja näin. Kun mukaan laskee vielä loppuraskauden yölliset vessaherätykset, moni odottaja nukkuu huonosti ja on väsynyt. Monet ovat tottuneet syömään melatoniinia uniongelmiin. Raskausaikana melatoniinin käyttö ei ole täysin yksioikoista.

Käypä hoito -suosituksen mukaan uni-valverytmiä säätelevän melatoniinihormonin ja toisen miedon unilääkkeen, esimerkiksi teemuodossa kaupoissa myytävän valeriaanan käyttö raskausaikana ei ole suositeltavaa.

Melatoniinin osalta on olemassa eläinkoenäyttöä, että unilääkekäytössä hormoni voisi vaikuttaa sikiön kehitykseen. Valeriaanan arvellaan eläinkokeiden perusteella vaikuttavan sikiön aivojen sinkkipitoisuuteen, mutta asian merkitystä sikiön kehitykselle ei tunneta.

Myöskään unettomuus ei ole terveellistä sikiölle. Jos äiti ei nuku, eivätkä lääkkeettömät konstit tepsi, jossain vaiheessa on päätettävä, mikä on vähemmän haitallista äidille ja sikiölle.

Unilääkettä vai unettomuutta?

Sikiö ei tuota itse melatoniinia, vaan saa hormonia äidin elimistöstä. Äidin melatoniinitasot elävät puolestaan odottajan uni-valverytmin mukaisesti. Jos odottaja syö melatoniinilääkettä, hänen luonnollisessa melatoniinirytmissään saattaa esiintyä poikkeamia.

”Luonnolliseen vaihteluun kajoaminen voi mahdollisesti vaikuttaa haitallisesti hormonaalisten säätelyjärjestelmien kypsymiseen ja esimerkiksi uni-valverytmin säätelyyn. Myöskään mahdollisia vaikutuksia myöhempään terveyteen ei tunneta. Näistä syistä melatoniinin käyttöä raskauden aikana ei suositella”, HUS:n teratologisen tietopalvelun erikoislääkäri, dosentti Heli Malm kertoo.

Pitäisikö sitten unilääkkeet jättää syömättä raskausaikana? Unettomuudellakin kun voi olla monenlaisia haittavaikutuksia niin äitiin kuin sikiöön.

”Unettomuus voi johtaa esimerkiksi huonompaan syömiseen ja ravitsemus vaikuttaa sikiön terveyteen. On kuitenkin äärimmäisen vaikea sanoa, miten unettomuus vaikuttaa yksittäisenä tekijänä. Tiedetään kuitenkin, että uniapneasta kärsivien äitien lapset syntyvät pienikokoisina ja heillä on enemmän terveysongelmia syntymän jälkeen”, uniongelmia hoitavan Oivauni-klinikan perustanut dosentti Henri Tuomilehto kertoo.

Lääkkeiden ei pitäisi olla ensimmäinen vaihtoehto. Raskaana ollessa kannattaa kokeilla ensisijaisesti lääkkeettömiä kotikonsteja. Vasta kun kaikki muu on kokeiltu, on syytä puhua lääkärin kanssa lääkkeellisestä hoidosta.

Kotikonsteilla pääsee usein hyviin tuloksiin

Lääkkeetön hoito on erittäin suositeltavaa raskausaikana. Tuomilehdon mukaan esimerkiksi seuraavia seikkoja kannattaa pohtia:

Mihin aikaan menet sänkyyn? Jääkö rauhoittumiselle riittävästi aikaa? Teetkö töitä vielä myöhään illalla?

Harrastatko liikuntaa? Säännöllisellä liikkumisella on positiivinen vaikutus uneen.

Minkälainen ruokavalio sinulla on? Terveellinen ruokavalio parantaa unta ja on muutenkin tärkeä sikiön kehittymisen kannalta.

Suomalainen lounaskulttuuri voi myös häiritä unta. Raskas lounas väsyttää päivällä. Tuomilehto suositteleekin tässä Helsingin Sanomien jutussa, että päivän raskas ateria syötäisiin vasta illalla esimerkiksi kahdeksan aikoihin.

Mitä teet sängyssä? Esimerkiksi sosiaalinen media pitää herkästi hereillä, sillä vastaukset ja reaktiot saavat elimistön heräämään. Kirjan lukeminen tai elokuvan katsominen on puolestaan unettavaa passiivista toimintaa.

Palautuminen päivän touhuista on tärkeää – mutta aina se ei riitä

”Illan pitää olla mukava, jotta ajatukset siirtyvät pois töistä ja tekemisestä ja mieli rauhoittuu”, Tuomilehto sanoo.

Myös liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla on vaikutus hyvään uneen. Uniongelmat juontuvat kuitenkin monista eri syistä, eivätkä yllä mainitut keinot tehoa kaikkien ihmisten uniongelmiin. Tuomilehto myöntää, että toisinaan palettiin on syytä lisätä unilääkkeitä – myös raskausaikana.

”Fakta on, että osa huonosta unesta on itse omalla toiminnalla tai toimimattomuudella aiheutettua. Sitten on iso joukko ihmisiä, joilla on unihäiriö. Silloin ei puhuta siitä, että henkilö somettaa liian myöhään. Unihäiriö on sairaus, jonka hoito lähtee siitä, että ongelma diagnosoidaan”, Tuomilehto kertoo.

Monet odottajat syövät melatoniinia tietämättä sikiön terveyteen liittyvistä mahdollisista riskeistä

Jos uni- ja nukahtamisongelmaa on tottunut hoitamaan melatoniinilla ennen raskautta, moni jatkaa niin myös raskaana ollessaan. Raskausaikana uniongelmasta kannattaa kuitenkin puhua neuvolassa tai lääkärissä.

”Vaikka melatoniinia saa reseptittä, toivoisin, että raskausaikana melatoniinia käytettäisiin yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa. Odottaja ja lääkäri voivat tehdä yhdessä suunnitelman, miten raskausajan uniongelmaa hoidetaan. Melatoniini voi olla yksi osa suunnitelmaa, mutta onnistumisen mahdollisuus kasvaa, kun odottaja voisi kokeilla muuttaa myös muita tottumuksiaan”, Tuomilehto kertoo.

Teratologiessa tietokeskuksessa on huomattu, että monet odottajat yllättyvät kuullessaan, että melatoniinia ei suositella raskausaikana. Melatoniinia raskausaikana käyttäneiden ei kuitenkaan kannata  turhaan säikähtää.

”Satunnaisesta käytöstä ei tarvitse olla huolissaan. Pidempiaikainen käyttö voi luonnollisesti aiheuttaa suuremman riskin ja voi olla haitallista”, Malm kertoo.

Myös vahvempia unilääkkeitä määrätään raskausaikana

Käypä hoito -suosituksen mukaan raskaana oleville naisille ei suositella mitään uni- tai nukahtamislääkettä. Jos kuitenkin äidin tilanne vaatii unilääkitystä, suosituksessa mainitaan oksatsepaami vähiten haitallisena lääkkeenä. Muita bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeitä ei suositella raskaana oleville tunnettujen haittojen vuoksi.

”Oksatsepaami on lyhytvaikutteinen ja pitkään käytössä ollut lääke, josta on kertynyt kokemusta runsaasti myös raskausajalta”, HUS:n teratologisen tietokeskuksen asiantuntijalääkäri, dosentti Heli Malm sanoo.

Lääkettä määrätään raskaana oleville, sillä tutkitusti sikiövaikutukset ovat pienimmät. Täysin vaarattomasta lääkkeestä ei kuitenkaan ole kyse. Jos äiti on syönyt bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeitä, vastasyntynyt saattaa saada lääkeoireita. Siksi lääkkeetön hoito olisi sikiön kannalta turvallisinta.

”Ensisijaisesti unettomuutta pyritään hoitamaan lääkkeettömin keinoin. On tärkeää, että unettomuuden lisäksi myös muut ongelmat huomioidaan. Jos taustalla on lisäksi esimerkiksi masennusta, joskus masennuslääkkeen käyttö voi olla paikallaan”, Malm kertoo.

Melatoniinin ja valeriaanan käytöstä on vähemmän tutkimustietoa, joten niiden haitallisuudesta ei vielä pystytä varmasti sanomaan kaikkea.

Mitä mieltä olet artikkelista?