Suuren surun äärellä moni mykistyy, sanoja ei ole. Radiohiljaisuus ja välttely on kuitenkin monesti pahinta, mitä ystävä voi keskenmenosta kertomisen jälkeen tehdä, keskenmenon kokeneet Vau.fi:n foorumilla kertovat.

Viimeksi päivitetty 19.9.2016

”Olen hämmentynyt, surullinen ja ärsyyntynyt”



”Olen totaalisen hämmentynyt, surullinen ja ärsyyntynytkin hyvän ystäväni käytöksestä, hänen ’kuulumattomuudesta'”, nimimerkillä Mutsimutsi kirjoittava kertoo.

Mutsimutsi joutui tekemään tyhjennytksen keskeytyneen keskenmenon jälkeen kotonaan. Hänen kuntonsa ja vointinsa on tämän jälkeen ollut huono, ja hänen hemoglobiinitasonsa romahti myös. Tämä oli Mutsimutsille jo toinen keskenmeno.

”Yksi läheisimistä ystävistäni on ollut yhteydessä vain pari kertaa tekstarilla. Viimeksi sivuutti täysin vastaukseni huonosta voinnista, ja vaikka pyysin käymään kylässä, kirjoitti vain omista kiireistään”, Mutsimutsi muistelee.

”Onko tässä nyt hyvä esimerkki siitä, että hädässä ystävä tunnetaan?” hän pohtii.

”Olisin toivonut, että ystäväni olisi tullut käymään”

Joskus ihmiset vain ovat tuollaisia. Eivät osaa ottaa osaa toisen suruun”, Maria75 pohtii.

”Minullakin oli kaksi vuotta sitten tuulimunaraskaus, joka päättyi keskeytykseen. Olisin myös toivonut, että ystäväni olisi tullut käymään. Hän kyllä lähetti suruviestin, että oli pahoillaan mun puolesta”, Maria75 kertoo.

Marian ystävä oli silloin 4 kuukauden ikäisen vauvan äiti, ja Maria uskoo, että tilanne oli ystävälle varmasti ristiriitainen.

”Surusta selviytyy vain suremalla. Ystävät voivat olla tukena, mutta he eivät voi sua auttaa eteenpäin”, hän toteaa.

”Oli mennyt ihan lukkoon”

Kun Emmuliini kertoi ystävälle tekstiviestillä keskenmenostaan, ystävä aloitti radiohiljaisuuden. ”Ei kuulunu mittään vastausta, oli kuulemma menny ihan lukkoon.”

Radiohiljaisuus ei ehkä ollutkaan aivan huono asia. Emmuliinille oli helpompi käsitellä surua yksin.

”Mulle oli parempi kun sain olla rauhassa ja surra yksin, oli mulla mäykky pitämässä musta huolta päivisin, kun mies oli töissä.

Myös Ajna kertoo, että ystävien yhteydenpito on hiipunut keskenmenon jälkeen.

”Kerroin [keskenmenosta], samoin kuin raskaudesta, yksityisviesteillä valituille. Pahoittelut, jutut loppu lyhyeen ja sitten kesti kauan… Sain ihan perään laittaa viestiä että hei, mulle SAA laittaa viestii, MINÄ en kuollut”, Ajna kertoo.

”Siis just kun tarviit tukea, niin ei, kaikki vaikenee!”

Oletko kokenut keskenmenon? Kuinka ystäväsi ovat käyttäytyneet keskenmenon jälkeen? Keskustele aiheesta: Miten ystäväsi ovat käyttäytyneet keskenmenosi jälkeen?

Mitä mieltä olet artikkelista?