Kohtutulehdus voi johtaa hedelmällisyyden laskuun ja pahimmillaan jopa verenmyrkytykseen. Raskauden aikana se voi aiheuttaa lapsen ennenaikaisen syntymän tai keskenmenon. Tulehdus on yleensä oireeton. Sen riski on suurimmillaan sektion jälkeen.

Viimeksi päivitetty 24.9.2018

Kohdunsisäinen bakteeritulehdus eli kohtutulehdus on ikävä vieras. Munatorviin ja munasarjoihin levitessään se saattaa aiheuttaa sisäsynnytintulehduksen, joka voi arpeuttaa munatorvet ja vähentää raskauksien todennäköisyyttä. Pahimmillaan se voi aiheuttaa jopa verenmyrkytyksen. Synnyttäjällä se voi heikentää kohdun supistumista ja lisätä jälkivuotojen määrää.

Raskaudenaikainen kohtutulehdus on riski myös sikiölle. Sen yleisin seuraus on ennenaikainen synnytys – tutkimusten mukaan jopa 40 prosenttia ennenaikaisista synnytyksistä johtuu kohtutulehduksesta. Pikkukeskosista jopa 80 prosenttia syntyy ennenaikaisesti kohtutulehduksen seurauksena.

Sikiöön levinnyt kohtutulehdus on myös yksi merkittävä CP-vamman aiheuttaja. Pahimmassa tapauksessa raskaudenaikainen kohtutulehdus voi johtaa keskenmenoon tai kohtukuolemaan.

Sektio lisää tulehdusriskiä

Tulehduksen riski on suurimmillaan sektion jälkeen. Joidenkin tutkimusten mukaan kohtutulehdusta esiintyy jopa 27 prosentilla sektioiduista äideistä. Verenhukka leikkauksessa ja arpialueen huonompi verenkierto lisäävät riskiä infektion kehittymiselle.

”Kirjallisuuden mukaan 1-4 prosentilla raskaana olevista on oireista kohtutulehdusta. Alatiesynnytyksen jälkeen sitä on 1-3 prosentilla. Oireista kohtutulehdusta on kuitenkin vain viidennes kaikista tulehduksista”, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tarja Myntti Helsingin yliopistollisen sairaalan Naistenklinikalta.

Kohtutulehdus on usein oireeton

Kohtutulehduksen oireita ovat muun muassa pahanhajuinen vuoto emättimestä, aristava kohtu, kuumeilu, sekä alavatsa- ja alaselkäkivut. Raskauden aikana voi ilmetä supistelua, ja sikiön sykekäyrän perustaso voi kohota.

Useimmiten kohtutulehdus on kuitenkin oireeton. Tämä ei silti tarkoita, että sen mahdollisesta olemassaolosta tarvitsisi olla jatkuvasti huolissaan.

”Yleensä bakteeritulehdukset leviävät ja alkavat aiheuttaa oireita jossakin vaiheessa. Jos tulehdus kykenisi pysymään niin minimaalisena ettei se leviäisi, ei se silloin aiheuttaisi haittaakaan”, Myntti sanoo.

Ientulehdus merkittävä aiheuttaja

Kohtutulehdus saa yleensä alkunsa elimistön omista bakteereista, jotka kulkeutuvat väärään paikkaan. Ennen luultiin, että se on useimmiten niin sanottu nouseva tulehdus ja saa yleensä alkunsa emättimestä. Nykykäsityksen mukaan kohtutulehduksen bakteerikanta vastaa ainakin raskauden aikana yleisimmin suun mikrobikasvustoa.

Tämä tarkoittaa, että mikrobit leviävät veriteitse, ja suusta tulevilla bakteereilla on emättimen mikrobikasvustoa suurempi rooli kohtutulehduksen kehittymisessä. Ientulehdus onkin raskaudenaikaisen kohtutulehduksen merkittävä aiheuttaja. Siksikin hyvä hampaiden hoito on tärkeää jo ennen raskautta ja raskauden aikana.

Istukan pala kohdussa voi johtaa tulehdukseen

Kohtutulehduksen taustalla voi olla myös emättimen bakteeritulehdus tai sukupuolitauti, kuten klamydia tai tippuri. Riskiä lisää myös kierukka – erityisesti kuparikierukka.

”Synnytyksenaikaiset useat sisätutkimukset voivat altistaa tulehdukselle, koska silloin emättimen bakteeristoa pääsee kohtuun. Joskus synnytyksen jälkeen kohtuun jää pala istukkaa. Verevä istukkakudos muodostaa hyvän kasvualustan bakteereille. Joskus ne pääsevät lisääntymään niin paljon, että tulee tulehdus”, Myntti selittää.

Hoitona antibiootit ja synnytyksen käynnistys

Oireista kohtutulehdusta hoidetaan antibiooteilla – yleensä kahdella eri antibiootilla, koska ei tarkkaan tiedetä, mikä bakteeri on tulehduksen taustalla. Sen voi aiheuttaa myös useampi yhtäaikainen mikrobi. Tulehdusta voidaan yrittää hoitaa antibiooteilla myös raskauden aikana, mutta ei tiedetä, pystyvätkö ne häätämään bakteereja lapsivesitilasta. Näin ollen sikiön mahdollinen infektoituminen ja sen ajankohta jäävät epäselviksi. Usein oireisen kohtutulehduksen hoitona onkin synnytyksen käynnistäminen.

”Käynnistäminen riippuu raskauden kestosta sillä hetkellä, kun tulehdus todetaan. Jos raskausviikkoja on takana vasta sen verran, että sikiö on hädin tuskin elinkykyinen, voi olla parempi, että raskautta pitkitetään tulehduksesta huolimatta. Pikkukeskosuuden aiheuttamat ongelmat ovat yleensä suurempia kuin tulehduksen riskit”, Myntti kertoo.

Merkkiaineet paljastavat kohtutulehduksen

Lapsivedestä on mahdollista tutkia biologisia merkkiaineita, joiden pitoisuus nousee lapsiveden mikrobikasvun yhteydessä. Näin piilevä kohtutulehdus voidaan todentaa, ja sikiölle voidaan antaa sen keuhkoja kypsyttävä kortisonihoito, joka valmistaa sitä ennenaikaiseen syntymään. Kohtutulehduksen todentamisesta on myös se hyöty, että synnytys voidaan ajoittaa niin, että lapsen syntyessä paras mahdollinen hoito on saatavilla.

”Koska lapsivesinäytteen ottaminen on kajoava toimenpide, sitä ei kannata ottaa seulana kaikilta odottajilta. Jos odottajalla on joitakin epämääräisiä oireita mutta ei selkeää kliinistä tulehdusta, näytteen avulla voidaan saada varmuus tilanteeseen. Silloin sen ottaminen olisi viisasta. Näin voidaan myös poissulkea kohtutulehdus oireiden taustalta, jolloin tiedetään, että raskautta voidaan turvallisesti jatkaa”, Myntti tuumaa.

Myntin mukaan lapsivesinäytteen merkkiaineiden tutkimus ei ole rutiinia Suomen sairaaloissa, sillä nykyiset merkkiaineet eivät ole osoittautuneet niin hyviksi kuin toivottiin.

”Tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan kehittää nykyistä parempia merkkiaineita”, Myntti sanoo.

 

Mitä mieltä olet artikkelista?