Skitsofrenian riski saattaa olla hieman suurentunut henkilöillä, joiden äidit ovat kokeneet voimakasta stressiä heitä odottaessaan.
[Lue lisää]
Suomalaistutkijoiden mukaan hitaasti sikiöaikana kasvavat saattavat sairastua masennukseen muita todennäköisemmin.
[Lue lisää]
Pahoinvoinnista kärsii lähes kahdeksan kymmenestä raskaana olevasta. Etova olo voi iskeä mihin aikaan päivästä tahansa, useimmiten jonkin aikaa ruokailun jälkeen.
[Lue lisää]
Raskausaikana on tavallista, että elimistöön kertyy nestettä. On naisia, jotka eivät edes huomaa lisääntynyttä nestemäärää ja toisaalta naisia, joilla turvotus ei pelkästään tunnu vaan myös näkyy muun muassa käsissä, jaloissa ja kasvoissa.
[Lue lisää]
Raskaana olevista suurimmalle osalle tulee ainakin jonkin verran raskausarpia.
[Lue lisää]
Kun jännität lihasta, se kovettuu. Samoin tapahtuu myös kohtulihakselle. Se ”harjoittelee”,
[Lue lisää]
Ei niitä kukaan halua, mutta monille raskaana oleville niitä nyt vain tulee. Jotain voi onneksi yrittää tehdä niin suonikohjujen kuin peräpukamienkin ennaltaehkäisemiseksi.
[Lue lisää]
Jos lantion alueen kivut yltyvät raskausaikana niin koviksi, että ne alkavat haitata liikkumista, syynä on todennäköisesti lantion alueen nivelsiteiden löystyminen.
[Lue lisää]
Erityisesti nuoria työikäisiä naisia ummetus ei ainoastaan kenkuta vaan myös hävettää, selviää lääkeyhtiö Orionin tuoreesta tutkimuksesta. Raskausaikana ummetus on valitettavan tuttu riesa.
[Lue lisää]
Raskausmyrkytyksiä esiintyy 5–10 prosentissa kaikista raskauksista. Tyypillisiä oireita ovat korkea verenpaine, jyrkkä painonnousu ja päänsärky. Hoitamattomana vaiva voi heikentää istukan toimintaa. Tärkein hoito pre-eklampsiaan on lepo.
[Lue lisää]
Raskausaika on onnea ja iloa, mutta myös huolta ja murhetta: Sujuuko raskaus niin kuin pitääkin vai onko jokin menossa pieleen?
[Lue lisää]
Odotus ei aina suju ongelmitta. Raskausmyrkytys vaanii varsinkin raskausajan viimeisillä viikoilla. Onneksi myrkytysoireet johtavat vain harvoin vakaviin seuraamuksiin.
[Lue lisää]
Raskaudenaikaisesta sokeriaineenvaihdunnan häiriöstä kärsineillä on selvästi suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien vaara myöhemmin elämässä.
[Lue lisää]
Saksalaisen uraäidin raskaus on ollut kuoppainen. Rakenneultra paljasti, että tuleva lapsi ei ehkä olekaan terve. Lue, mitä lapsivesinäyte paljasti.
[Lue lisää]
Raskausaikana lepo on tärkeää, mutta nukkuminen ja nukahtaminen voi olla melkoista taiteilua. Jokainen raskauskolmannes tuo nukkumiseen omat haasteensa.
[Lue lisää]
”Halusin olla se vauvalehtien normaalinainen, jolle raskaus on elämän parasta aikaa. Häpesin, etten pystynyt olemaan kuten muut äidit." Raskausmasennusta sairastanut Virpi kertoo tarinansa.
[Lue lisää]
Tuntuuko sinusta, ettei kumppanisi ymmärrä, miltä raskaana oleminen tuntuu? Vai oletko sinä se kumppani, joka ei ymmärrä? Niin tai näin, empatiamaha auttaa.
[Lue lisää]
Tavarat kadoksissa, ajatukset harhateillä, muisti säästöliekillä. Odotusaikana muisti tuntuu tekevän tepposia tuon tuostakin. Mutta miten on, tapahtuuko raskaana olevan aivoissa oikeasti muistamiskykyyn vaikuttavia muutoksia?
[Lue lisää]
Sikiön turvallisuutta uhkaavat tekijät häilyvät usein äidin mielessä. Huolien ja pelkojen suhteen kannattaa kuitenkin laittaa jäitä hattuun. Taudit ovat harvinaisia, ja ympäristömyrkkyjä on syötävä jatkuvasti ennen kuin niistä on todellista haittaa sikiölle.
[Lue lisää]
Raskausmyrkytys voi olla varoitus tulevista terveysongelmista: Sen sairastaneet kärsivät useammin sydämen ja verisuonten ongelmista myöhemmin elämässään kuin vaivan välttäneet.
[Lue lisää]
Viidellä prosentilla odottajista on liian korkeat sokeriarvot. Nousseet sokerit ovat haitallisia niin äidille kuin lapselle, joten sokeriarvoja seulotaan tarkasti sokerirasituskokeella.
[Lue lisää]
Monet ylipainoiset aikuiset ovat saattaneet ohjelmoitua lihaviksi jo raskausaikana. Tuoreessa tutkimuksessa äidin raskauden aikaisen painonnousun todettiin vaikuttavan jälkeläisen painonkehitykseen.
[Lue lisää]
Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan liikenteen ja teollisuuden ilmansaasteet voivat haitata sikiön kasvua. Ainakin pienhiukkaspäästöt ja typpidioksidi saattavat vaikuttaa niin.
[Lue lisää]
Kuorsaavan odottajan riski sairastua raskausdiabetekseen on monikertainen kuorsaamattomaan verrattuna, uudessa amerikkalaistutkimuksessa todetaan.
[Lue lisää]
Oksentelua hillitsevää metoklopramidia käytetään raskauspahoinvoinnin lievittämiseen, mutta varma näyttö sen turvallisuudesta on puuttunut. Nyt lääke on todettu sikiön kannalta haitattomaksi.
[Lue lisää]
Supistukset tekevät kipeää ja supistusten aikana maha tuntuu kivikovalta. Mutta mistä supistuksissa on oikein kysymys ja miten ne vaikuttavat synnytyksen vaiheisiin?
[Lue lisää]
Yleisimpien bakteerilääkkeiden raskaudenaikainen käyttö ei näyttäisi lisäävän synnynnäisiä epämuodostumia ja vikoja. Hoitamatta jätetty bakteeri-infektio on äidille ja vauvalle suurempi vaara kuin tarkoin harkittu lääkitys.
[Lue lisää]
Yleensä B-streptokokki eli GBS ei aiheuta vaivoja. Raskaana ollessa voimakas B-streptokokkikolonisaatio saattaa olla hankala. Hoitoon käytetään antibiootteja, mutta kerran leimahtanut tulehdus ei välttämättä hellitä helposti.
[Lue lisää]
Kamalaa kutinaa ja loputonta raapimista. Raskausajan ihokutina ei välttämättä ole vain kuivan ihon aiheuttamaa: kutinan syntipukki voi olla myös raskaushepatoosi
[Lue lisää]
Vaivan yleisyydestä huolimatta raskauspahoinvointiin ei vieläkään tunneta tehokkaita ja turvallisia hoitoja.
[Lue lisää]
Perinataalikuolema on vanhemmat seisauttava traaginen tapahtuma. Vanhemmille syyt tuovat usein lohtua. Valitettavasti kohtukuolemaan johtaneita syitä ei aina pystytä selvittämään.
[Lue lisää]
Raskauspahoinvointi on valtaosalle odottajista tuttu juttu. Joskus paha olo menee äärimmäisyyksiin:
[Lue lisää]
Haiseeko suosikkiparfyymisi yhtäkkiä hirveälle? Etooko lempiruoka? Et ole yksin. Jopa 70 prosenttia raskaana olevista naisista kertoo olevansa erityisen herkkiä tuoksuille. Erityisen ikävää on, jos puolison ominaishaju alkaa etoa odottajaa.
[Lue lisää]
Ensimmäisen ja toisen raskauden välissä lihovat naiset ovat alttiita sairastumaan raskausdiabetekseen, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.
[Lue lisää]
Nicky Soto oli yrittänyt tulla raskaaksi viisi vuotta, kun testi näytti viimeinkin positiivista. Ilo hartaasti toivotusta pikkusisaresta perheen 7-vuotiaalle esikoiselle vaihtui kuitenkin pian suureen huoleen: lääkärit kertoivat, että sikiö ei kasva kohdussa.
[Lue lisää]
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tehtiin ikävä havainto: amerikkalaisista raskaana olevista naisista löytyi rutkasti kemikaaleja. Osa aineista on kielletty jo 1970-luvulla.
[Lue lisää]
Geeni, joka tuhansia vuosia sitten auttoi esiäitejämme pysymään raskaana, aiheuttaa tänä päivänä haitallisen korkeita verensokeriarvoja.
[Lue lisää]
Suurimmalla osalla naisista kohtu kallistuu eteenpäin. Mutta entäpä jos kohtu kallistaa taaksepäin? Minkälaisia seurauksia sillä on? Gynekologi Marja Vilkki vastaa.
[Lue lisää]
Kohtukuolemien taustalla on yleensä syitä, joihin nainen itse ei voi vaikuttaa.
[Lue lisää]
Ennenaikainen synnytys tai hyvin pienikokoisen keskosen synnyttäminen saattavat olla merkki äidin alttiudesta sydän- ja verisuonisairauksille, tuoreessa tutkimuksessa huomattiin.
[Lue lisää]
Raskauden aikainen toksoplasma voi aiheuttaa lapselle vammoja ja jopa sikiön kuoleman.
[Lue lisää]
Keskenmenot ja ennenaikaiset raskaudet voivat johtua kohdun kyvyttömyydestä pysyä kiinni.
[Lue lisää]
Marie Haraldsen Horvei valitteli lääkärilleen 25. raskausviikolla, että hänen kohdunkaulallaan tuntui ikävä painon tunne. Kun ultrassa paljastui, että kohdunsuu oli hieman auennut,
[Lue lisää]