Millaista on synnytyskipu?

Synnytyskipu on aikaansaavaa kipua. Se kertoo, että keho toimii.

Synnytyskipu on aikaansaavaa kipua. Se kertoo, että keho toimii.

Kun raskaus etenee ja maha kasvaa, alkavat tulevan äidin ajatukset pyöriä yhä enemmän tulevassa synnytyksessä. Millaista synnytyskipu oikein on? Kuinka paljon se sattuu? Mitä jos en vain yksinkertaisesti kestä?
Tulostettava versio

Synnytyksen aiheuttama kipu on aikaansaavaa kipua. Synnytyskipu ei tarkoita, että keho on rikki, päinvastoin: se kertoo synnyttäjälle, että keho toimii. Synnytyksestä ja siitä selviytymisestä puhuu synnytysvalmentaja Päivi Laukkanen.

Totuttelua kipuun

”Kipu alkaa vähitellen, joten siihen pääsee totuttautumaan vähä vähältä. Synnyttävä äiti ehtii keksiä, millaiset asennot ja millainen liikehdintä helpottavat”, Laukkanen opastaa.

Lue myös: Onko se pakko synnyttääkin?

Monelle paikallaan makaaminen on huonoin vaihtoehto. Keinuttelu auttaa usein, samoin vedessä kelliminen.

”Selinmakuulla oleminen sattuu eniten. Parasta on pysytellä liikkeellä tavalla tai toisella”, Laukkanen sanoo.

Kipu ei ole yhtäjaksoista

Kipu ei myöskään ole yhtäjaksoista vaan välillä on täysin kivutonta huilimisaikaa, jolloin äiti voi kerätä voimia seuraavalle kierrokselle.

Lue myös: Kivunlievitys synnytyksessä

Elimistön oma kipu on helpompi kestää kuin lääkkeellä aiheutettu kipu. Siksi Laukkanen ei kannata supistuksia voimistavien lääkkeiden käyttöä, jos ei ole pakko. Lääkkeellä aikaansaatujen supistusten aiheuttamaan kipua voi joutua taltuttamaan kipulääkkeellä, esimerkiksi epiduraalilla, mikä puolestaan saattaa haitata synnytyksen etenemistä.

Älä estä häntäluuta liikkumasta

Epiduraali lamauttaa lantiopohjan lihaksia. Näillä lihaksilla on synnytyksen kulussa tärkeä tehtävä: ne auttavat lasta kääntymään oikeaan asentoon matkallaan maailmaan.

Selällään tai puoli-istuvassa asennossa synnyttäminen ei Laukkasen mukaan ole lainkaan paras vaihtoehto.

Lue myös: Pystysynnytys on pop

”Häntäluu antaa myöten paljon ja tekee tilaa synnytyskanavaan, mutta vain, jos sillä on tilaa liikkua. Puoli-istuvassa asennossa tai selinmakuulla näin ei ole, sillä silloin nainen makaa oman häntäluunsa päällä”, Laukkanen sanoo.

ILMOITUS

Luonnon omilla ”lääkkeillä” on valtava voima

Luonnon omien ”lääkkeiden” voima on valtava. Ensinnäkin synnytyksessä jyllää oksitosiini.

”Oksitosiinista käytetään nimitystä rakkaushormoni. Sitä erittyy, kun me ihastumme, rakastumme ja rakastelemme. Sama hormoni auttaa myös synnytystä etenemään”, Laukkanen kertoo.

Lue myös: Ei ehtinyt sairaalaan – vauva syntyi olohuoneessa

Toinen synnytystä edistävä hormoni on endorfiini, mielihyvähormoni. Endorfiini on tuttu urheilijoille tilanteessa, jossa ensin tuntuu siltä, että voimat ovat jo aivan lopussa, mutta sitten kuin ihmeen kaupalla jostain löytyy voimia vielä viimeiseen ponnistukseen.

”Synnyttäjä saattaa vaipua unenomaiseen tilaan, synnytysregressioon. Nainen saattaa etsiytyä piiloon, johonkin turvalliseen paikkaan. Se on aivan normaalia, silloin kaikki on hyvin.”, Laukkanen kuvaa.

Adrenaliini saattaa keskeyttää synnytyksen etenemisen

Adrenaliinista on hyötyä ponnistusvaiheessa, mutta avautumisvaiheessa siitä on vain haittaa, sillä se voi häiritä oksitosiinin ja endorfiinin tuotantoa. Siksi synnyttämisympäristön on hyvä olla rauhallinen ja yksityinen. Synnyttäjää on suojeltava kaikilta mahdollisilta häiriöiltä.

Lue myös: Vau.fi tutustuu synnytyssaliin

”Adrenaliini toimii vaaratilanteessa pause-nappulana. Esimerkiksi villieläinten maailmassa se on äärimmäisen tärkeää. Ajatellaan vaikka savannilla synnyttämässä olevaa leijonaa, jota yhtäkkiä uhkaa jonkinlainen vaara. Synnytyksen on pysähdyttävä, jotta eläin voi paeta ja siirtyä pois vaaran ulottuvilta”, Laukkanen kuvaa.

Outo ympäristö saattaa pysäyttää synnytyksen

Ihmisten maailmassa, synnytyssairaalassa, päästään todistamaan samaa ilmiötä: Synnytys saattaa käynnistyä tutussa ja turvallisessa ympäristössä kotona, mutta synnytyssairaalan kirkkaissa valoissa, oudossa hajussa ja tuntemattomien ihmisten keskellä adrenaliini pysäyttää synnytyksen etenemisen.

Lue myös: Kyytiä synnytykselle

”Jos synnytyksen eteneminen sairaalaan tulon jälkeen lakkaa, usein on parasta palata takaisin kotiin odottelemaan”, Laukkanen neuvoo.

Teksti: Petra Houghton
Kuva: Crestock

(Päivi Laukkanen puhui synnytyskivusta Lapsimessuilla.)

Lue myös

Kaksi urheaa miestä päätti koetella kivuista suurinta eli synnytyskipua. Heille annettiin sähköimpulsseja, jotka tuottivat supistuskivun kaltaisia tuntemuksia.

Lue lisää »

Epiduraali on suosituin synnytyspuudutus. 

Lue lisää »

Vanhemmat ovat nykyään tarkkoja siitä, mitä toimenpiteitä he haluavat synnytyksessä itselleen ja lapselleen tehtävän. Toisten toimenpiteiden kieltäminen saattaa kuitenkin johtaa vauvan vahingoittamiseen. 

Lue lisää »

Nyt se selviää: kestääkö mies kipua paremmin kuin nainen? Australialainen lääkäri ja tv-juontaja Andrew Rochford uskaltautui testaamaan, miltä synnytyskipu tuntuu.

Lue lisää »

Espoolainen Johanna Österbacka oli aikeissa synnyttää toisen lapsensa Jorvin sairaalassa. Lucinda-vauva oli toista mieltä.

Lue lisää »

Winnie Øverdalin synnytys ei sujunut suunnitelmien mukaan. Hän repesi täysin ja menetti pidätyskykynsä. Ja sitten iski paha infektio.

Lue lisää »

Suomalainen ei varasta. Paitsi synnytyssairaalasta. ”Vauvan vaatteet, vaipat, vaivojen peitot, petivaatteet, rintakumit, terveyssiteet. Kaikkea mikä lähtee helposti mukaan, varastetaan”, synnytysyksikön osastonhoitaja Tiina Schildt Keski-Suomen keskussairaalasta kertoo.

Lue lisää »

”Epiduraali!” Karine Næss Frafjord huusi jo sairaalan ovelta. Ilman lääkkeitä synnyttäviä naisia pidetään sankareina, mutta Frafjordin mielestä sankarin viitta kuuluu kaikille äideille.

Lue lisää »

”En voi ymmärtää naisia, jotka pelkäävät synnytykseen liittyvää positiivista kipua.” Babyverdenin toimittaja Maren Eriksen kertoo, miten synnytyksessä pärjää ilman kipulääkkeitä.

Lue lisää »

Kun synnytys on aktiivisesti käynnissä, synnyttäjän keho erittää voimakkaasti hormoneja. Voimakas hormonitoiminta saa joskus synnyttäjän vaipumaan omiin maailmoihinsa, unenomaiseen tilaan. “Koen, että tuossa tajunnantilan muutoksessa on kyse syvästä yhteydestä oman kehon viisauteen ja omaan itseen ja se on ehdottomasti ollut suurin ja paras apu omissa synnytyksissäni", synnytysregression kokenut Pia Esselström sanoo.

Lue lisää »

Seksiä, siivousta ja saunaa. Kolmen ässän pakettia suositellaan viimeisillään viruville äideille, jotka haluaisivat jo päästä synnyttämään. Mutta jouduttavatko mitkään kotikonstit synnytystä oikeasti? Kyllä, yksi. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Jaana Kröger kertoo totuuden omatoimisesta synnytysten nopeuttamisesta.

Lue lisää »

Synnytystapa-arviossa selvitetään sektion tarve. Arvion tekee synnytyslääkäri äitiyspoliklinikalla.

Lue lisää »

Itsehypnoosin voimalla jopa 70 prosenttia äideistä synnyttää ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Miten ihmeessä hypnoosi voi antaa näin paljon lisäpotkua synnytykseen, hypnosynnytysvalmentaja Tanja Wallenius?

Lue lisää »

Supistukset tekevät kipeää ja supistusten aikana maha tuntuu kivikovalta. Mutta mistä supistuksissa on oikein kysymys ja miten ne vaikuttavat synnytyksen vaiheisiin?

Lue lisää »

Lämpimässä vedessä oleskelu rentouttaa ja lievittää kipuja. Rentoutumisen ansiosta vesi saattaa nopeuttaa kivuliasta avautumisvaihetta. Trine Skålid synnytti toisen lapsensa ammeeseen. Synnytysten erikoislääkäri Aila Miettisen mukaan on kuitenkin parempi synnyttää kuivalla maalla.

Lue lisää »
Lähetä kommentti
 
Nimesi:
Otsikko:
Kommenttisi
Kirjoita tähän, mitä näet yllä:
Kommentteja yhteensä: 1
Ei kannata pelätä
Kirjoittaja Heidi s 05.04.2012
Tekee kaiken mitä kätilö pyytää ja tietysti kuuntelee myös itseään. Niin hyvin menee. PS. Kyllä niitä kipulääkkeitä kannattaa ottaa! Ainakin kohdunkaulan puudutus :)) Tietty kaikki on erilaisia. Turhaan stressata.
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti

 

Päätoimittaja: Petra Houghton
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Hanna Brockman
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.