Viimeksi päivitetty 14.5.2020
Tukihenkilöt – eli usein synnyttäjän puolisot – ovat huhtikuun alusta alkaen saaneet olla mukana vain ”normaalissa alatiesynnytyksessä sen ajan, jonka synnyttäjä on synnytyshuoneessa” – eli esimerkiksi synnytyksen käynnistykseen, lapsivuodeosastolla toipumiseen ja keisarileikkaukseen tukihenkilö ei saa tulla mukaan. Rajaus on herättänyt paljon keskustelua ja tyytymättömyyttä odottajien keskuudessa – näihin huoliin HUS vastasi tiedotustilaisuudessa 14.5.
PÄIVITYS: 29.5. useat Suomen synnytyssairaalat tiedottivat, että puolisoiden/tukihenkilöiden läsnäolo synnytysvuodeosastoilla sallitaan jälleen. Päivitetyn artikkelin löydät tästä linkistä.
Milloin rajoitukset puretaan?
Eniten odottajia kiinnostaa se, milloin rajoituksia mahdollisesti päästään purkamaan. Tähän HUS:n toimialajohtaja Seppo Heinonen ei pystynyt antamaan tarkkaa aikarajaa.
”Nyt kun yhteiskuntaa lähdetään rajoitusten jäljiltä avaamaan, tiedetään että epidemiatilanne tulee muuttumaan: mitä todennäköisimmin siten, että taudin esiintyvyys väestössä lisääntyy ja tartuntamäärät kasvavat. Taudin itämisaika on jopa kaksi viikkoa, joten aikaisintaan kesäkuun alkupuolella nähdään, millaiseksi tilanne lähtee kehittymään.”
Heinonen korostaa, että rajoitus puretaan heti, kun se katsotaan turvalliseksi, ja sen purkaminen on myös HUS:n tahto. Kyse on hänen mukaansa kuitenkin kokonaistilanteen arvioinnista, ei minkään yksittäisen tekijän täyttymisestä.
Miksi tukihenkilö ei voisi pysytellä perhehuoneessa?
Keskusteluissa on noussut toive, että tukihenkilöt voisivat olla mukana jos he vain pysyttelisivät tiiviisti perhehuoneessa. Heinonen kertoo, että synnytysvuodeosastolla kätilöt liikkuvat runsaasti huoneesta toiseen, joten pelkkä tukihenkilön aloillaan pysyminen ei riitä. Lisäksi sen valvominen on käytännössä vaikeaa:
”Tukihenkilöitä ei voida määrätä pysymään perhehuoneessa: he käyttävät samoja aulatiloja, vessoja, hissejä ja ruoan noutopisteitä kuin kaikki muutkin. Lisäksi tätä järjestelyä kokeiltiin poikkeustilan alkuviikkoina, ja se aiheutti osastoilla konfliktitilanteita: henkilökunta ei pitänyt roolistaan väärinkäytösten valvojana, säännöistä huomauttelu koettiin ikävänä kumminkin puolin ja lisäksi kaikki tällaiseen käytetty aika on pois siitä tärkeimmästä, eli potilastyöstä”, perustelee Heinonen.
Perhehuoneita ei myöskään riitä kaikille synnyttäneille, vaikka niiden määrää onkin viime vuosina pyritty lisäämään.
Voisiko suojavarustus tukihenkilölle ratkaista tilanteen?
Heinonen avaa myös, miksi tukihenkilölle ei voida vain tarjota suojavarusteita, jotta hän pääsisi mukaan:
”Suojavarusteiden pukeminen niin, että ne todella ehkäisevät tartuntoja, vaatii koulutusta. Ne pitää pukea tietyllä tavalla, tietyssä järjestyksessä, ja senkin jälkeen pitää olla tieto siitä, millaisiin asioihin koskemisen jälkeen esimerkiksi hanskat on vaihdettava. Tätä tietoa ei voida välittää viidessä tai viidessätoista minuutissa, varsinkaan kun samalla vieressä synnyttäjä supistelee tuskissaan ja tukihenkilökin on hermostunut tilanteesta.”
Heinonen korostaa lisäksi, että suojavarusteiden riittävyys on edelleen ongelma, joten niiden saaminen pitää priorisoida erityisesti terveydenhuollon henkilökunnalle.
Voisiko testeillä terveeksi todettu tukihenkilö päästä mukaan synnytysvuodeosastolle?
Tukihenkilön testaaminen koronaviruksen varalta ei sekään ole varma suojaamisen tapa.
”Testitulosten saaminen kestää tällä hetkellä edelleen minimissäänkin joitakin tunteja, ja toisaalta testiä ei voi ottaa useita päiviä aiemmin, sillä tilanne saattaa välissä olevien päivien aikana muuttua. Tiedetään myös, että koronatestit eivät ole aukottomia – varsinkin oireettomien kantajien tunnistaminen ei onnistu täydellä luotettavuudella, vaan henkilö voi saada negatiivisen testituloksen siitä huolimatta, että hänellä on tauti”, Heinonen toteaa.
Miksi tukihenkilö saa sitten olla mukana synnytyssalissa?
Naistenklinikan ylihoitaja Katja Koskinen sanoo, että tukihenkilön mukanaolo synnytyssalissa halutaan turvata viimeiseen saakka, sillä sillä on iso psykologinen merkitys synnyttäjälle.
”Tutkimusten perusteella tiedetään, että tutun henkilön läsnäolo auttaa rentoutumaan supistusten aikana. Koemme, että on synnyttäjän todella tärkeä oikeus saada tätä henkistä tukea kumppaniltaan tai tukihenkilöltään synnytyksen aikana”, Koskinen sanoo.
Tukihenkilön mukanaolo synnytyssalissa on riski, mutta punnittu riski. Koskisen mukaan kontaktipisteitä on synnytyssalissa paljon vähemmän kuin esimerkiksi myöhemmin synnytysvuodeosastolla.
”Synnytyssalissa henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä, sillä yksi kätilö hoitaa työvuoronsa aikana vain yhtä tai kahta synnyttäjää. Lapsivuodeosastolla sen sijaan hoidettavia potilaita on useita ja liikennettä heidän välillään tapahtuu vuoron aikana jatkuvasti.”
”Kätilöt ja synnytystapalääkärit eivät ole helposti korvattavissa”
Tukihenkilön osallistuminen synnytykseen vain synnytyssalissa suojelee toimialajohtaja Heinosen mukaan paitsi muita sairaalan tiloissa olevia äitejä ja lapsia, myös sairaalan henkilökuntaa.
”Synnytystapalääkärit ja kätilöt ovat erityisosaamisensa vuoksi yksi vaikeimmin korvattavista terveysalan asiantuntijoista – pyrimme kontaktien vähentämisellä suojelemaan paitsi potilaita, myös henkilöstöämme. Pahimmassa tapauksessa voisimme joutua keskeyttämään synnytystoiminnan, jos meiltä sairastuu liikaa osaajia”, kertoo HUS:n toimialajohtaja Seppo Heinonen.
Heinonen kertoo, että synnytysten hoitoon ei voida siirtää muita terveydenhuollon ammattilaisia, sillä kyseessä on erityisosaamista vaativa työ. Yksi ainoa altistustilanne voi johtaa usean työntekijän asettamiseen karanteeniin kahdeksi viikoksi.
”Tukihenkilöiden poisjäänti esimerkiksi synnytysvuodeosastolta vähentää näitä mahdollisia altistustilanteita merkittävästi: esimerkiksi Naistenklinikalla meillä on synnytysvuodeosastolla päivittäin noin 50 äitiä lapsineen – jos heistä jokaisella on myös puoliso mukanaan, ylimääräisiä altistuksia tulee 50 lisää.”
Lue myös:
