Yhteisen puutarhaharrastuksen aloittaminen maksaa vain muutaman euron, mutta antaa yllättävän paljon. Jo pieni hetki kasvin hoitamista yhdessä voi tuoda perheenjäsenet lähemmäksi toisiaan ja lisätä valtavasti lapsen hyvinvointia.

Ympäristö vaikuttaa monella tavalla ihmisen hyvinvointiin. Tiedetään, että luonnossa liikkuminen laskee esimerkiksi ihmisen stressitasoja ja parantaa mielialaa.


 


Kasvien läheisyys alentaa verenpainetta ja lihasjännitystä jo muutamassa minuutissa. Sisätiloissa kasvit myös puhdistavat ilmasta epäpuhtauksia ja poistavat liiallista hiilidioksidia.

”Ympäristöllä on suuri merkitys ihmisen viihtyvyyteen ja sisäiseen olotilaan. Ympäristö liittää meidät tilaan, yhteisöön ja ympäristön kautta suhteutamme omaa oloamme ja mieltämme. Ihminen kokee jonkin paikan aina toista paikkaa turvallisemmaksi ja miellyttävämmäksi. Kokemukset ovat hyvin yksilöllisiä, mutta kasvit tuottavat yleensä viihtyvyyttä ja turvallisuutta”, psykoterapeutti Asta Suomi sanoo.

Luonnon ja kasvien terapeuttista vaikutusta voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi keskittymisvaikeuksista kärsivien lasten kanssa työskennellessä.

Esimerkiksi ADHD-oireisten lasten keskittymiskyvyn tiedetään parantuvan huomattavasti jo puolen tunnin luonnossa liikkumisen ansiosta.

Myös autismin kirjoon kuuluvien lasten on huomattu hyötyvän luonnon läheisyydestä. Erityisryhmät eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka hyötyvät kasvien kanssa toimimisesta.

”On tutkimustietoa, että kasvien kasvattaminen ja terapeuttinen puutarhanhoito edistävät yleisesti lasten keskittymiskykyä, sosiaalisia taitoja ja itsetuntemusta”, Suomi kertoo.

Sormet multaan

Kasvit tarjoavat elämyksiä monelle aistille. Ne lumoavat pienen hoitajansa kirkkailla väreillään, muodollaan, tuoksullaan ja tuntumallaan. Ei ole ihme, että monella on eläväisiä lapsuusmuistoja esimerkiksi leikkimisestä kotipihalla kasvaneiden kukkien keskellä.

”Puutarha on aistikokemuksena hyvin rikas ja monimuotoinen, sillä siinä on mahdollista hyödyntää monia aisteja ja liikuntaa sekä yhdessä tekemistä. Samalla tulee myös rehkittyä ja leikittyä”, Suomi sanoo.

Lapset osallistuvat yleensä hyvin mielellään kasvien hoitamiseen. Kotiin ja puutarhaan kannattaakin hankkia sellaisia kasveja, joihin koskeminen on sallittua. Suomi kertoo, että leikin ja tutkimisen kautta lapsi saa kokonaisvaltaisia ja arvokkaita kokemuksia yhteydestä luontoon.

”Kokonaisvaltainen kasvin kokeminen luo vahvoja muistijälkiä lapsen aivoihin. Kokonaisvaltaisuus on tärkeää etenkin oppimisen kannalta. Kun asioita koetaan monella aisteilla, aivojen eri osat aktivoituvat ja syntyy monitasoisia oppimiskokemuksia ja muistoja.”

Lue myös: Kokemuksia ilmatieteellisestä kasvatuksesta

Kasvi opettaa elämän kiertokulusta

Kasvin kasvun seuraaminen aina siemenen istutuksesta kasvin lakastumiseen asti opettaa lapselle elämän perusasioita. Kasvin elinkaari kuvastaa samalla myös ihmisen elinkaarta, johon kuuluu lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus ja lopulta kuolema.

”Kasveja hoitaessaan lapsi oppii vastuun ottamista, huolenpitoa ja kärsivällisyyttä. Lapsen on esimerkiksi maltettava odottaa, että kasvi kasvaa. Lisäksi lapsi saa kasveja hoitaessaan onnistumisen tunteita, mutta myös pettymyksiä, jos kasvi ei kasvakaan. Nämä kokemukset ovat hyväksi lapsen tasapainoiselle kehitykselle”, Suomi kertoo.

Ympäristön ja elämän kunnioitus ovat asioita, jotka jokaisen on oivallettava itse. Lasta voi kuitenkin auttaa käsittämään, miten oma toiminta vaikuttaa ympäristöön ja muihin eläviin olentoihin.

”Läheinen kosketus elävään kasviin tekee lapselle ymmärrettäväksi, mikä toiminta on elämää ja ympäristöä suojelevaa ja mikä sitä tuhoavaa”, Suomi sanoo.


Mitä istuttaa lapsen kanssa?

Pienoiskoossa arkeen voi tuoda puutarhan iloja esimerkiksi ikkunalaudalla tai parvekkeella kasvatettavien kasvien avulla.

Lasten kanssa on perinteisesti kasvatettu yhdessä esimerkiksi pääsiäisrairuohoa. Nopeasti kasvava ja raikkaan vihreä ruoho onkin kiitollinen kasvatettava, sillä se ei vaadi kummoisiakaan viherpeukalon taitoja kukoistaakseen.

Myös kaktukset ovat helppohoitoisia, mutta lasta voi harmittaa, että kasviin ei saa koskea.

”Itse en välttämättä valitsisi kaktusta lapsiperheeseen, mutta miksei se sopisi joillekin. Kaktuksen kasvattaminenkin voi tarjota esimerkiksi kiinnostavia keskusteluja siitä, miksi kasvilla on piikit tai miten niin ruma kasvi voi kasvattaa niin kauniin kukan”, psykoterapeutti Asta Suomi sanoo.

Lasten kanssa on varminta suosia helppohoitoisia ja myrkyttömiä kasveja. Tutustu yleisimpiin myrkyllisiin kasveihin: Yleisimmät myrkylliset kasvit pihalla, luonnossa ja sisätiloissa – lapsiperheen pikaopas

”Esimerkiksi nopeakasvuinen ahkeraliisa tai rönsylilja ovat myrkyttömiä. Toki voi kasvattaa nimenomaan syötäväksi tarkoitettuja kasveja, esimerkiksi salaattia ja yrttejä. Keväällä ja kesällä myös tomaatit viihtyvät ikkunalaudalla”, Suomi sanoo.

Lähde: Journal of Attention Disorders

Mitä mieltä olet artikkelista?