Olet täällä: Perhe > Kasvatus > Menikö lapseni pilalle?

Menikö lapseni pilalle?

Äiti huutaa lapselle

Äiti huutaa lapselle 

Väsyneet vanhemmat huutavat ensin ja pelkäävät sitten aiheuttaneensa lapselle trauman. Mutta miten trauma oikeasti syntyy? Riittääkö pelkkä huutaminen trauman siemeneksi?

Tulostettava versio

”Lapsi traumatisoituu vakavasti tapahtumissa, joihin liittyy kiintymyssuhteen menetys ja lapselle tärkeän ihmisen pettäminen. Näin tapahtuu, jos lasta kaltoin kohdellaan fyysisesti tai psyykkisesti, jos lapsi joutuu todistamaan väkivaltaa tai jos lapsi joutuu seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi”, Traumaterapiakeskuksen psykoterapeutti Arja Lindqvist kertoo.

Myös onnettomuudet ja muut pelottavat tapahtumat voivat aiheuttaa trauman, jos lapsen tai hänen vanhempiensa henki on uhattuna. Traumaattiseen tapahtumaan liittyy myös usein avuttomuus, kauhu ja hajanaisuus.

Mutta voiko trauman aiheuttaa myös pienet heilahdukset arkisessa elämässä?

Lue myösItsetunnon portailla

Huutamalla trauma?

Toisinaan vanhemmilta kärähtää käämit. Voiko huutaminen olla lapsen kaltoin kohtelua, joka aiheuttaisi trauman?

”Turvallisessa kiintymyssuhteessa vanhempi selittää lapselle jälkeenpäin, mitä tapahtui ja miksi huudettiin. Lapsi osaa odottaa tapahtuman ja tunteiden selvittelyä, eikä hän juutu tapahtumaan” , Lindqvist sanoo.

Jos taas lapsi elää epävarmuuden keskellä, eikä hän koe vanhempiaan turvallisiksi, voi huutaminen olla ongelmallisempaa.

”Epävakaassa ja turvattomassa ilmapiirissä kasvava lapsi on jo ennalta valppaana ympäristön uhkatekijöille. Yllättävä huutaminen laukaisee lapselle herkästi suojamekanismin. Silloin lapsi pakenee psyykkisesti omaan maailmaansa, jolloin traumatisoituminen jatkuu”, Lindqvist toteaa.

Lue myösKiintymyssuhde hukassa 

Lapsi eksyy aikuisista – tuliko trauma?

”Eksymiseen voi liittyä hylkäämisen kokemus. Tapahtuman traumaattisuuteen vaikuttaa jälleen se, miten lapsi on kiintynyt vanhempiinsa. Turvallisesti kiintynyt voi ottaa vastaan tukea ja ymmärrystä eksymiskokemuksen jälkeen”, Lindqvist kertoo.

On tärkeää, että lapsi kokee vanhempien ymmärtävän, miltä hätätilanteessa tuntui.

”Lapsi ei saa tällaista tukea, jos hän ei voi luottaa ympäristön apuun. Silloin lapsen on löydettävä selviytymiskeinot psyykkisesti ja fyysisesti keskeneräisestä itsestä”, Lindqvist summaa.

Lue myösNykyvanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan

Vauva isovanhemmille, vanhemmat viikonloppurientoihin

Jos pieni lapsi jää isovanhemmille hoitoon pidemmäksi aikaa, on erityisen tärkeää, että lapsi kokee isovanhemmat turvallisena omaan elämänpiiriin kuuluvana osana. Ihan pientä vauvaa ei tosin kannata jättää edes lapselle tuttuun ja turvalliseen ympäristöön.

”Vauvaikäiselle erotilanne vanhemmasta voi olla sietämätön kokemus”, Lindqvist muistuttaa.

Muistisääntö menee seuraavasti:

”Yksivuotias voi olla yhden yön erossa vanhemmista. Kaksivuotias voi olla kaksi päivää”, Lindqvist kertoo.

Toisaalta eroja ei välttämättä kannata välttää.

”Parhaimmillaan erotilanteet voivat antaa lapselle voimavaroja kehitykseen. Lapsi oppii, että vaikeissa tilanteissa voi selviytyä ja että vanhemmasta voi olla vähän aikaa turvallisesti erossa”, Lindqvist huomauttaa.

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen

Traumasta paraneminen

Psyykkisesti eheä lapsi selviää hyvin yksittäisen tapahtuman aiheuttama traumasta. Tällainen tapahtuma voi olla esimerkiksi lapsen kokema vakava onnettomuus. Lapsuus ajan vakava traumatisoituminen vaatii puolestaan ammattiauttajaa.

”Terapiassa on huomioitava sekä mielen että kehon reaktiot. Esimerkiksi kaltoin kohdeltujen lasten terapian täytyy vaikuttaa aivorungon alueen toimintaan niin, että tunteiden säätelyä ja impulssikontrollia voidaan parantaa”, Lindqvist sanoo.

Hoitamattomana traumat voivat kroonistua.

”Lapsuuden vakava traumatisoituminen voi johtaa persoonallisuuden rakenteen muutoksiin. Se voi näkyä aikuisena somaattisina kipuina, paniikkikohtauksina ja mielenterveysongelmina”, Lindqvist huomauttaa.

Teksti: Jarkko Uro

Trauma ilmenee lapsilla:

* Mieleen tunkeutuvina muistoina
* Toistuvina painajaisina
* Uni- ja keskittymisvaikeuksina
* Vihanpuuskina, ärtyisyytenä ja voimakkaina reaktioina
* Liiallisena valppautena ja säpsähtelyreaktioina
* Voimakkaana levottomuutena tapahtumaa muistuttavien asioiden äärellä
* Tapahtumaan liittyvien ajatusten ja tuntemusten välttelynä sekä traumasta muistuttavien toimintojen ja tilanteiden välttelynä
* Traumatapahtuman osittaisena unohtamisena
* Ulkopuolisuuden ja toisista ihmisistä vieraantumisen kokemuksena
* Herkistyneinä ruumiillisina reaktioina traumatisoivaa tapahtumaa muistuttavissa tilanteissa


Lue myös: 

Missä menee rajat
Hyvä ja paha kehityksen tukena
Kova todellisuus saa lapsen valehtelemaan
Suu kiinni vaikka teipillä

Päivitetty 02.06.2012
ILMOITUS

Etusivulla nyt


Lähetä kommentti
 
merkkiä jäljellä
Kommentteja yhteensä: 0

 

 



Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.