Antibiootteja käyttävät Suomessa eniten vauvat ja leikki-ikäiset lapset. Niiden käyttöä on kymmenessä vuodessa onnistuttu kitkemään, sillä tarvetta kuurille pohditaan nykyisin entistä tarkemmin.

Viimeksi päivitetty 3.6.2019

Antibioottien eli bakteerilääkkeiden käyttö on kymmenessä vuodessa vähentynyt puoleen pienten lasten osalta. Tämä ilmenee Itä-Suomen yliopiston ja Kelan yhteistutkimuksesta. Antibiootit ovat lääkkeitä, joilla hoidetaan mikrobien aiheuttamia infektioita.


 


 

Suomessa eniten antibiootteja käyttävät 0–2 -vuotiaat lapset ja seuraavaksi eniten 3–4-vuotiaat lapset. Vielä vuonna 2010 kirjoitettiin yli 1200 antibioottireseptiä tuhatta 0–2 vuotiasta lasta kohden – nyt sama luku on alle 600 reseptiä per tuhat 0–2 -vuotiasta lasta. Myös muilla ikäluokilla antibioottien käyttö on pienentynyt, mutta ero on selvin juuri 0–2 -vuotiaiden ja 3–6 -vuotiaiden ikäryhmissä.

– Myös muutamissa muissa Euroopan maissa käyttö on vähentynyt samansuuntaisesti kuin Suomessa, sanoo tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen Kelasta.

Antibioottien haitat tiedossa

Antibioottien käytön vähenemistä voi Kelan arvioiden mukaan selittää se, että sekä ammattilaiset että kansalaiset tietävät niiden haitoista aiempaa enemmän. Ammattilaisten ohjeistuksia ja hoitosuosituksia on päivitetty, ja tutkimus- ja tilastotietoa on saatavilla aiempaa enemmän.

Bakteerilääkkeiden käyttöön on kiinnitetty viime vuosina aiempaa enemmän huomiota antibioottiresistenssin yleistymisen vuoksi. Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan, jolloin samaa antibioottia ei voi enää käyttää bakteerin aiheuttamien infektioiden hoitoon. Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen terveysuhka.

– Bakteerilääkkeiden vastuullinen käyttö auttaa torjumaan antibioottiresistenssiä. Siksi käytön väheneminen aiemmalta tasolta on hyvä kehityssuunta, Saastamoinen sanoo.

Rokotteet vähentäneet antibioottihoidon tarvetta

Myös infektioiden ehkäisy on kehittynyt, mikä on tutkimuksen mukaan vähentänyt tarvetta bakteerilääkkeille. Pneumokokki- ja influenssarokotteet ovat vähentäneet lasten korvatulehduksia, ja myös 15–19-vuotiaiden klamydiatartuntojen määrä on pienentynyt.

– On tärkeää kiinnittää huomiota laajemminkin lääkehoidon rationaalisuuteen. Se tarkoittaa, että lääkehoito on vaikuttavaa, laadukasta, turvallista, taloudellista ja yhdenvertaista. Tarpeettomasta lääkkeiden käytöstä luopuminen tehostaa hoitoa ja säästää sekä potilaan että yhteiskunnan rahaa, Saastamoinen huomauttaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?