Nenäoireet kuten tukkoisuus ja aivastelu liittyvät usein lapsen eläinallergiaan, mutta ihottumaakin voi ilmetä. Jos epäilet eläinallergiaa lapsellasi, poiketkaa lääkärin vastaantotolla.

Viimeksi päivitetty 20.12.2019

Noin 15 prosenttia suomalaisista kärsii eläinallergiasta. Allergian kehittyminen voi kestää vuosia, ja yleensä lapsen eläinallergia puhkeaakin vasta leikki-iässä.


 


Eläinallergian tunnistaa yleensä oireista, joita lapsella esiintyy eläimen läheisyydessä. Oireet ovat yksilöllisiä, mutta yleisimmin niihin liittyy nenäoireita.

”Oireina ilmenee yleisimmin nenän vuotamista, tukkoisuutta ja aivastelua. Silmät voivat kutista, ja joillakin saattaa ilmaantua astman kaltaisia oireita, kuten yskää ja hengityksen vinkumista”, sanoo Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa.

Ihottumaa koiran nuolaisusta

Eläinallergia voi ilmetä lisäksi iho-oireina. Lemmikin hilse, sylki tai muut eritteet iholla voivat aiheuttaa nokkosihottumaa. Lapsen atooppinen ihottuma voi pahentua.

”Jos koira esimerkiksi nuolaisee lapsen käsivartta, iholle saattaa ilmaantua punottava ja kutiava kohta”, Vuorenmaa kuvailee.

Testit kertovat senhetkisestä tilanteesta

Lapsen oireiden syytä selvitetään yleensä oireiden perusteella. Allergiatestit saattavat olla paikallaan, jos on epäselvää, johtuvatko oireet lemmikistä. Testit eivät kuitenkaan kerro, miten allergia kehittyy vuosien saatossa.

”Testit kertovat vain senhetkisestä tilanteesta. Siksi ei kannata testata ennen lemmikin hankkimista, onko lapsi herkistynyt eläimille. Herkistyminen ei välttämättä myöskään tarkoita allergista oireilua”, Vuorenmaa muisuttaa.

Keskustele lääkärin kanssa

Jos lapsi oireilee lemmikin vuoksi, on syytä käydä allergialääkärin vastaanotolla miettimässä jatkotoimenpiteitä. Joskus uusi lemmikki voi aiheuttaa lapselle aluksi oireita, jotka lievenevät ajan myötä. Toisaalta lemmikki voi myös pahentaa allergikon oireita.

”Jokaisen tilanne on yksilöllinen ja se on harkittava tapauskohtaisesti lääkärin kanssa”, Vuorenmaa alleviivaa.

Ei siedätyshoitoa pikkulapsille

Pistoksina annettava siedätyshoito ei eläinallergioissa ole yhtä tehokas hoitomuoto kuin siitepölyallergian hoidossa. Lisäksi sitä ei anneta alle 5-vuotiaille lapsille.

Antihistamiineista voi olla apua, jos eläimistä allergiaoireita saavan lapsen kanssa käy kyläilemässä lemmikkitaloudessa.

”Suurin osa antihistamiineista on kuitenkin yli 6-vuotiaille, joten tästäkin asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa”, sanoo Vuorenmaa.

Neuvoa allergia-asioihin voi kysyä myös Allergia-, iho- ja astmaliiton valtakunnallisesta neuvontanumerosta 0600 14419 ma–ti klo 8–12 ja ke 14–18.

Kissa allergisoi koiraa enemmän
Eläinten karvoissa ei juurikaan ole allergeeneja. Sen sijaan niitä esiintyy eläimen hilseessä, syljessä ja muissa eritteissä. Hilseen määrään vaikuttaa eniten eläimen ihon kunto: jos tällä on ihottumaa, ihosta irtoaa enemmän hilsettä ja myös enemmän allergeeneja.

Tutkimusten mukaan kissa aiheuttaa allergiaoireita koiraa herkemmin. Syytä tähän ei tiedetä. Sen sijaan saman eläinlajin eri rotujen välillä ei ole eroja sen suhteen, kuinka herkästi ne allergisoivat.

Jyrsijöiden ja kanien tärkeimmät allergeenit ovat näiden eläinten virtsasta peräisin. Toisin kuin kissat ja koirat, jyrsijät herkistävät lapsen jo muutamassa kuukaudessa, ja oireet saattavat pahentua nopeasti.

Myös liskoista, matelijoista ja käärmeistä irtoaa huoneilmaan levittyviä allergeeneja. Sen sijaan häkkilinnuista ei yleensä aiheudu allergiaoireita, jos häkin pitää puhtaana. Kaikkein tuvallisin lemmikkivaihtoehto allergiaperheeseen ovat akvaariokalat.

Lähteenä lisäksi: Allergia-, iho- ja astmaliitto ry – Lemmikkieläinallergiat

Mitä mieltä olet artikkelista?